[Old] 5th Edition vs uudemmat

Warhammer Fantasy Battles -pelin palsta, jossa on tarkoitus keskustella kaikista niistä aiheista, jotka eivät sovellu muihin otsikoihin. Kysymyksiinkin vastataan, mutta käytä kuitenkin ensin hakua.
jsj
Viestit: 4
Liittynyt: Pe 14.07.2017 12:17

[Old] 5th Edition vs uudemmat

Viesti Kirjoittaja jsj » Ti 08.08.2017 10:13

Searchilla en samanlaista ketjua löytänyt joten pahoittelut jos sellainen jo on :)

Tässä on keski-iän myötä tullut kaipuu takaisin Warhammer-kentille ja ajattelin aktivoitua harrastuksen pariin uudestaan.

Itse olen siis 4th/5th edikan lapsi ja vanhojen tuttujen kanssa ajateltiin ainakin nyt aluksi pelata vanhoilla tutuilla säännöillä mutta olisi kiva kuulla mielipiteitä näistä uudemmista säännöistä - mitkä olisi tämän aikakauden pelaajalle uudemmista editioista ehkä parannuksia tuova? Äkkiseltään silmäilemällä ei kauheana täällä ollut 5th edition pelaajia eli ehkäpä joku näistä uusista on selkeästi parempi? Ilmeisesti kahdeksas editio on nykyinen standardi? AoS näytti äkkiseltään vähän omaan makuun liian erilaiselta tuohon viidenteen verrattuna.

Ja toisekseen, vanhat rulebookit ovat 5th edition ajalta tallessa mutta huomattiin että noita 5th erikoisnoppia, blast templateja ja mittoja ei enään keltään löytynyt - saakohan näitä jostain erikseen ostettuna vai pääseekö itse askartelemaan?

Avatar
ile
Viestit: 1553
Liittynyt: Pe 01.05.2009 02:01
Paikkakunta: Helsinki | Malminkartano

Re: [Old] 5th Edition vs uudemmat

Viesti Kirjoittaja ile » Ti 08.08.2017 11:02

5. edikalla on kannattajansa, paljolti nostalgiamielessä. Kaveriporukalla pelattuna tuttuus ja nostalgia painavat yleensä enemmän kuin muut asiat. En siis välttämättä lähtisi merta edemmäs kalaan, jos aiotte pelata lähinnä omassa porukassa ja teillä on jo kivaa.

6. edikka oli kai jonkinlainen paluu hillitympään ja armeijamaisempaan FABA:an, ja tällaisen suuntauksen kannattajat pitävät sitä edelleen FABA:n ehkä kultaisimpana versiona. Tähän tosin on syynä paljolti nostalgia, eli se, että tosi moni aloitti pelin 2000-luvun alussa. 6. edikka on mielestäni oikein hyvä ja siihen tuotettiin ehkä laajin valikoima armeijoita, kampanjoita ja lisäsääntöjä. Mutta kannattaa varoa niitä rikkinäisimpiä armeijakirjoja. 'Ravening Hordes' lehdykän armeijat ovat varsin mainiossa tasapainossa. Magia muuttui olennaisesti 90-luvun korttisotkusta.

7. edikka oli 6. edikan päivitys. Muutoksia aika vähän. Monien mielestä jos tykkää 6. edikasta, kannattaa pelata 7. edikan peruskirjalla ja 6. edikan armeijakirjoilla, vaikkapa niillä 'Ravening Hordes' listoilla.

6. ja 7. edikan ongelma oli sama kuin 5. ja sitä aiemmin: jengi tappelee lähinnä vain yhdestä rivistä ja kuolleet eivät lyö takaisin. Tämä teki jalkaväestä alisuoriutuvaa ja johti herohammerointiin, jossa tavallinen jalkaväki oli monasti boksi kuljettaa suorittavaa heroa tai paria. Frontloadaavat yksiköt, joilla oli kova INI ja jotka saivat paljon tehokkaita iskuja eturivistä, rulettivat. Eliittiratsuväki pystyi hoitelemaan halvempia jalkaväkiyksiköitä yhdellä iskulla, mitä elementtiä varsinkin Bretonnian pelaajat ovat haikailleet siitä lähtien. Sellainen taktinen asetelma siinä.

8. edikka lisäsi monta juttua, jotka auttoivat nimenomaan jalkaväkeä: taistelu kahdesta rankista (Supporting Attacks), ylimääräinen rankki 10-leveästä ryhmityksestä (Horde), tappioiden poistaminen takaa ja eturivin lyöminen aina takaisin (Step Up) sekä lukumäärän antama moraalibuusti (Steadfast). Näillä säännöillä isot jalkaväkiblokit tulivat isosti takaisin peliin. Mutta yleensä näiden blokkien pitää olla tosi isoja, 30-50 ukkoa, mikä merkitsi yleensä lisäukkojen haalimista ja nosti aloituskynnystä. Tuli myös Monstrous säännöt, mikä nosti 40mm ja 50mm baseille menevät rank-and-file yksiköt isosti etulinjaan ja auttoi esim. Ogreja. Tuli myös enemmän buffeja, eli tukimagiaa, jolla saa aikaan yllätyksiä ja synenergioita. Tuli myös lupa mitata aina, ja sitten nopalla määrittyvä Charge. Tämä muutti jonkun verran pelin taktiikoita. Pelikentistä tuli myös ehkä vähän ahtaampia, mikä pikkuisen vähensi taktisen liikkeen mahdollisuuksia.

Moni tykkäsi, että 7. edikka ei korjannut kaikkia 6. vikoja, ja että 8. edikka pelillisistä oivalluksistaan huolimatta oli keskeneräinen tai meni liian pitkälle. Siksipä muutos 7. edikasta 8. edikkaan louhaisi ison palan kotimaisesta ja kansainvälisestä harrastajakunnasta. Sen huomaa vaikkapa näitä foorumiketjuja selatessa: keskustelu supistui rankasti 2010-luvun alussa. Nykyään harrastajakunta tuntuu pirstoutuneelta.

Ne, jotka tykkäsivät paljon 8. edikasta, ovat jatkaneet sen pelaamista ja kehittämistä faniporukoissa. 8. edikan virallisten sääntöjen ja kirjojen ongelmat tajuttiin nopeasti, ja moni 8. edikkaa kilpailullisesti pelaava haluaa korjata nämä ongelmat. On pari erilaista fiksiä, jotka löytänee googlaamalla. Ja on The 9th Age, joka on 8. edikan peruspelin päälle rakennettu uusi fanipeli - joka nyt yrittää ottaa jo selkeää pesäeroa Warhammerin perinteeseen ja on heivannut mm. templatet metsään.

Ne, jotka tykkäsivät 2000-luvun alun Warhammerista, yleensä ovat tykänneet myös kokonaan uudesta vanhan perinteen pelistä: Kings of War. Se ei ole Warhammeria, vaan asteen yksinkertaisempi/nopeampi, abstraktimpi ja hiukan enemmän armeijan kokonaisuuteen keskittyvämpi peli. Ei kuitenkaan mikään itsetarkoituksellisen helppo peli, eli taktista syvyyttä ja erilaisia armeijoita/pelityylejä löytyy paljon.

WH:AoS on pitkälti oma pelinsä. Se on kehittynyt reippain askelin vuoden 2015 neljän sivun ensiversiosta. Silti pelin mekaniikat johtavat toisenlaiseen fiilikseen kuin perinteisessä blokki-hammerissa. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan ja muodostamaan oman mielipiteen.

Nykyinen skene on varsin jakautunut Vanhojen edikoiden, 8. edikan, The 9th Agen, Kings of Warin ja WH:AoS:in harrastajiin. Warmachine/Hordeskin pitänee tässä mainita, vaikka nykyään tuntuu, että sen kultakausi on jo takanapäin. Useimmat pelaavat tai ovat valmiita pelaamaan paria-kolmea näistä, mutta ryhmäytymistä ja välttelyä on myös. Skene on edelleen käymistilassa GW:n surmattua vanhan koulun Warhammerin. Sen sijaan netin ja kickstarttereiden myötä figuvalikoimaa on ihan älyttömästi. Fantasia ei ole enää lainkaan riippuvainen GW:n tuotannosta, vaikka GW on edelleen suurin ja nykyään taas verraten miellyttävä firma.


5. edikan pelivälineitä kannattaa kysellä käytettynä täältä tai lähteä ostoksille eBayhin. Kaikkia noppia ja templaatteja liikkuu markkinoilla, käytettynä ja uudenveroisena, kaikenlaiseen mahdolliseen hintaan. Mitoiksi kai kelpaa mikä vain tuumamitta. (Ne GW:n perusboksien muovimitathan on todettu huonoiksi, jopa väärän mittaisiksi.)

Muut jatkakoon. :)

-ile

Avatar
jamovoima
Valvoja
Viestit: 7459
Liittynyt: Ke 22.05.2002 15:37
Paikkakunta: Vantaa

Re: [Old] 5th Edition vs uudemmat

Viesti Kirjoittaja jamovoima » To 10.08.2017 20:17

Itse aloitin vitosedikan aikaan (jota muuten pelattiin meilläpäin sellaisella houserulella, että aina sai lyödä takaisin jos oli ukkoja rivissä jäljellä, joka muutti peliä aika paljon), mutta 6.-7. edikkaa tuli pelattua eniten varmaan kaikista figupeleistä ja ne oli kyllä minun silmissäni se warhammerin kulta-aika, ennen kuin demonien, epäkuolleiden ja haltioiden kirjat pilasi pelin seiskassa. Toki omat ongelmansa pelissä oli jo ennen sitä, josta alempana lisää. Kasista en oikein tykännyt, vaikka periaatteessa moni parannus oli oikein hyvä. Eniten siinä edikassa häiritsi minua typerä true los, joka teki esim. tykeistä jäätävän hyviä, sekä jotenkin vähän turhan suoraviivainen meno. Ysiaikaankaan en oikein syttynyt kun en kasistakaan pitänyt. Sittemmin kuitenkin tuo AoS on palautellut aika tehokkaasti WH innostusta ja Kings of War kiinnostaisi jonkun verran, kun on kuitenkin siihen hyvin yhteensopiva kääpiöarmeija kaapissa.
ile kirjoitti:
Ti 08.08.2017 11:02

6. ja 7. edikan ongelma oli sama kuin 5. ja sitä aiemmin: jengi tappelee lähinnä vain yhdestä rivistä ja kuolleet eivät lyö takaisin. Tämä teki jalkaväestä alisuoriutuvaa ja johti herohammerointiin, jossa tavallinen jalkaväki oli monasti boksi kuljettaa suorittavaa heroa tai paria. Frontloadaavat yksiköt, joilla oli kova INI ja jotka saivat paljon tehokkaita iskuja eturivistä, rulettivat. Eliittiratsuväki pystyi hoitelemaan halvempia jalkaväkiyksiköitä yhdellä iskulla, mitä elementtiä varsinkin Bretonnian pelaajat ovat haikailleet siitä lähtien. Sellainen taktinen asetelma siinä.


Ongelma noissa 6.-7. edikoissa oli ehkä enemmän tuon jalkaväen kohdalla kolmisyinen:
a: Kaikenlainen blokkien diverttaaminen oli sen verran helppoa fast cavalrylla, kotkilla, skirmishereillä, yksittäisillä swarmeilla, chaos houndeilla jne. jne., että ei niillä päässyt koskaan mihinkään kiinni minne halusi. Tämä muuten teki usein noista kovista kävelevistä lyöntisankareistakin vähän käsiä. Useimmitenhan nuo blokit kuljetti neljää velhoa...

b: Hand weapon + shield halvoilla jalkaväkiyksiköillä kuten clanratit, skeletonit, empiren sotilaat, goblinit, jne. oli niin kova, että pienet lyömistehon parannukset, kuten S4 tai toinen hyökkäys oli aika mitäänsanomattomia, mutta kalliita, joten useimmiten ne ei kannattaneet. Esim. haltiakeihäsmiehet tappeli useimmiten hand weaponeillaan vaikka olisivat saaneet keihäillä kolminkertaisen määrän hyökkäyksiä. Yksi haltiakeihäsmies maksoi silti kolmen goblinin verran, joka tappeli suunnilleen yhtä kovaa takaisin...

c: Nuo erinäiset eliittiratsuvät, lentävät kovat sankarit, lentävät monster herot ja etenkin chariotit teki niin tuhoisia yhteischargeja, ettei jalkaväellä ollut paljon sanottavaa kun pahimmillaan ukkoja oli kuollut toistakymmentä ennen kuin ehti edes huomata mikä iski.

Lähinnä hyvin kestävät (ja mielellään halvat) jalkaväkiyksiköt oli pelattavia ja eliittihaltiajalkaväki, kaaossoturit yms. oli aika surullisia.

Pelasin silloin aktiivisesti myös turnauksissa eliittijalkaväkeen perustuvilla kääpiöillä joilla voitin harvakseltaan yhtään peliä. Vaihdoin jossain vaiheessa liskomiehiin, joissa oli yksi maskottimainen 12 ukon "jalkaväkiblokki" enkä tainnut hävitä kuin pari peliä yhteensä. Se oli semmoista se. Oli se kyllä hauskaakin, lämmöllä muistelen :)

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “FB: Yleiset keskustelut”