Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Voit lähettää oman kertomuksesi omista sotakokemuksistasi. Kuvat taistoista ovat raporteissa aina ehdottoman suotavia.
Vader
Viestit: 727
Liittynyt: To 13.03.2003 21:21
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Vader »

Toisen ajan lopulla Gil-galad oli siirtymässä pienen saattueensa kanssa Sumuvuorten lähistöllä iltahämärässä leiristä toiseen, kun hylätyn raunion lähellä kuului yllättäen susien ulvontaa. Gil-galad määräsi kapteeni Aegrodin ottamaan metelistä selvää samalla kun hän siirtyi oman kaartinsa kera vanhan tornin läheisyyteen tarkkailemaan tilannetta. Aegrodin ryhmä yllätettiin aukiolla, lauma susia ja susiratsastajia ilemstyi kuin tyhjästä hiisten pinkoessa vanavedessä. Haltiat eivät ehtineet kunnolla valmistautua rynnäkköön, Aegrod kaatui kahden muun haltian kanssa susien alle, mutta muut onnistuivat suojelemaan nahkaansa. Gil-galad sai hätäisen puolustuskuvion rakennettua vanhan tornin ja muurinpätkän väliin, kun metsästä huojui kaksi peikkoa hiisien ympäröimänä heitä kohti.

Määrällisesti alakynnessä olevat haltiat onnistuivat järjestämään puolustuksensa muurin ja tornin väliseen aukkoon niin, että hiidet eivät kyenneet käyttämään määräylivoimaansa hyväkseen. Gil-galad itse ryntäsi auttamaan etummaisia taistelijoita ensimmäistä peikkoa, Gorg, vastaan ja haavoittikin sitä pahasti. Muutenkin Gil-galadin kaarti pärjäsi puolustusasemissaan paremmin kuin aukealla yllätetty Aegrodin ryhmä. Ei kulunut aikaakaan, kun Gorg kaatui maahan Aeglosin voimasta ja Gil-galad säntäsi Ghashin kimppuun ennen kuin tuo toinen peikko pääsi käsiksi muihin haltioihin. Aegrodkin onnistui pääsemään jaloilleen ja aloittamaan raivoisan puolustustaistelun susia ja hiisiä vastaan. Jousimiehet onnistuivat tappamaan muutamia susia ja hiisiä, mutta pian pieni joukkio oli ympäröity kaikilta puolin.

Haltioiden ylivertainen taistelutaito ja raskaat panssarit nousivat arvoon arvaamattomaan taistelun tiimellyksessä ylivoimaista vihollista vastaan. Pieniä vammoja ja muutamia kuolleita oli puolin toisin, mutta haltiat keskittyivät lähinnä elossapysymiseen. Gil-galadin puolella taistelu eteni huomattavasti enemmän haltioiden mielen mukaan, ei kulunut kauaakaan kun Gil-galad seivästi toisenkin peikon maahan ja jatkoi etenemistään hiisten joukossa pyrkien pääsemään Aegrodin avuksi. Aegrod haltioineen torjui kerta toisensa jälkeen susien ja hiisten hyökkäykset, mutta hekin alkoivat jo väsyä.

Gil-galad arveli joukkojensa pärjäävän ilman häntä, koska hiisten määrä oli vähentynyt ja Aegrod oli huomattavasti suuremmassa pulassa. Hän pääsikin irtautumaan taistelusta voitettuaan vihollisensa ja syöksyi auttamaan Aegrodia. Pahaksi onneksi hiisien shamaani Shagul huomasi tilaisuutensa tulleen ja noitui Gil-galadin hetkellisesti. Gil-galadin taistellessa päänsisäistä taistelua lauma hiisiä piiritti hänet ja onnistui haavoittamaankin häntä. Tämä tuntui lamaannuttavan koko haltiajoukon pieneksi hetkeksi ja haltioita kaatui maahan siellä täällä. Ja puolet haltioista oli kaatunut, joko kuollut tai haavoittunut pahasti ja kaiken lisäksi haltiakuningas oli loitsujen vallassa ja piiritetty.

Shamaanin loitsun kesto oli kuitenkin rajallinen ja Gil-galad oli jälleen oman itsensä herra. Nopeassa tahdissa hän tappoi ympäriltään hiiden, antoi kuolettavan iskun jo haavoittuneelle hiisipäällikkö Gorbushille ja haavoitti jäljellä jäänyttä kapteeni Nagdufia. Muutkin haltiat saivat tästä lisäpontta taisteluunsa ja hiisiä kaatui lukemattomia määriä. Peikkojen ja johtajien kaaduttua loput hiidet päättivät poistua luoliinsa eivätkä pahoja vammoja kärsineet haltiatkaan halunneet enää jatkaa taistelua ja seurata heitä. Tärkeämpää tässä kohtaa oli haavoittuneiden hoito.

---

Oheinen taistelu käytiin eilen, mutta en ehtinyt enää illalla pukea sanoiksi tätä taistoa. Taistelupaikkana oli uusi turkulainen pelipaikka ja -kauppa, Sotakoneen bunkkeri. Hienot maastot ja komea pelimatto, ilmainen pelitila ja muut puitteet tarjosivat hyvät puitteet pelille. Harmillisesti emme oikein huomioineet ajan kulkua emmekä sitä, että tilahan menee iltakahdeksalta kiinni, joten emme pelanneet peliä ihan loppuun asti.

Keskeytyshetkellä molemmat joukot olivat jo alle puolenvälin, joten loppu olisi ollut luultavasti hyvinkin lähellä. Tässä kohtaa hiisien ylivoima taistelijoiden suhteen oli käytännössä jo haihtunut olemattomiin, joten lopputulos olisi todennäköisesti ollut tätäkin suurempi voitto haltioille. Pelasimme siis Lords of Battle -skenaarion 500 pisteen armeijoilla. Kun jokaisesta taposta sai pisteen, niin sinällään ei ollut yllättävää, että korkeatasoinen haltia-armeija keräsi voiton hiisilaumasta pistein 35-18. Oma armeijalistani löytyy täältä: https://vainvader.wordpress.com/armeija ... tiat-500p/. Vastapuolella oli suurinpiirtein tällainen kokoonpano: 2 *Goblin captain, Shaman, Warg Chieftain, 20*goblin, 4*warg riders, 5*wild wargs ja 2*troll.

Gil-galad oli kyllä maineensa veroinen, kaksi tapettua peikkoa, muutama hiisi ja osumat hiisikapteeneihin kärsien itse yhden haavan (ja yhden menetetyn kohtalopisteen) loitsun alaisena. Peikot puolestaan saivat tapettua vain yhden haltian. Haltioiden onneksi muodostui se, että hiidet juoksivat silmittömästi päälle vähän kuin jonossa, jolloin vähäisempi määrä taitavampia haltioita onnistui pitämään puolensa samalla kun Gil-galad onnistui aina pääsemään peikkoon kiinni.

Aukealta aloittanut Aegrod oli epäonnisempi, nopeat sudet ja susiratsastajat kaatoivat kapteenin heti alkuunsa maahan, mutta seuraavan vuoron mahtiliike pelasti hänet mukaan taisteluun. Tämän jälkeen hän oli yhden miekkahaltian kanssa lukuisia kertoja alivoimainen ja ansoitettu susia ja hiisiä vastaan, mutta niin hän vain lopulta säilyi hengissä loppuun asti. Viimeisen vuoromme alkaessa haltioista oli kuollut jo puolet, joten jouduin muutaman rohkeusheiton heittämään, mutta hiidet olivat vielä yli puolen välin. Viimeisen kierroksen pyöritys kuitenkin käänsi asetelman ihan päälaelleen ja pelin jatkaminen olisi varmaankin kääntänyt vaakakuppeja entistä enemmän haltoille.
Omat mietelmät ja muistelmat, tai ihan vaan figupäiväkirja: http://vainvader.wordpress.com/
ringwraith
Viestit: 8
Liittynyt: Pe 29.03.2013 20:17

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja ringwraith »

Mukava lukea uudehko taisteluraportti lotrista! :P Itsekkin tulee joskus pelailtua lotria lähinnä kotipelejä, sillä kaikki figukaupat ovat kaukana. Kuulosti hienolta matsilta ja itselläkin heräsi into mennä pelaamaan lotria ;)
Vader
Viestit: 727
Liittynyt: To 13.03.2003 21:21
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Vader »

ringwraith kirjoitti:Mukava lukea uudehko taisteluraportti lotrista! :P Itsekkin tulee joskus pelailtua lotria lähinnä kotipelejä, sillä kaikki figukaupat ovat kaukana. Kuulosti hienolta matsilta ja itselläkin heräsi into mennä pelaamaan lotria ;)
Hienoa, että joku on jaksanut tämän lukea ja kommentoida!

Oli mulla tässä vähän taka-ajatus, että kuulostellaan nukkuvia pelaajia ja herätetään taas mielenkiintoa hienoon peliin.
Omat mietelmät ja muistelmat, tai ihan vaan figupäiväkirja: http://vainvader.wordpress.com/
Avatar
King Éomer
Viestit: 82
Liittynyt: Su 21.06.2015 03:58

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja King Éomer »

Itse pelaisin lotria, jos olisi figuja ja pelikavereita. Jälkimmäinen on aika mahdotonta, ellei joku lotraaja asu Pekingissä tai tule syyslomaksi Tokioon. Raportti oli hieno ja selkeä. Eritysiesti pidin tarinoinnista. Yksi kysymys löytyy kuitenkin: kuoliko Aegrod alussa, myöhemmin vai ei ollenkaan?
Vader
Viestit: 727
Liittynyt: To 13.03.2003 21:21
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Vader »

King Éomer kirjoitti:Yksi kysymys löytyy kuitenkin: kuoliko Aegrod alussa, myöhemmin vai ei ollenkaan?
Aegrod selvisi hengissä, lopulta ihan haavoittumattomana. Tilanne olisi saattanut olla toinen, jos alun rynnäkössä susiratsastajat olisivat kohdistaneet kaksi hyökkäystään kapteeniin kahden rivimiehen (molemmat kuoli) sijaan.

Itsellä kävi tuuri, kun Blood Bowl -liigasta löytyi sattumalta toinenkin, jolla on LotRin figuja ja halu pelata. Alkuvuodesta otettiin pari peliä ja nyt taas. Ei mitään hirmuista tahtia, mutta jos aina silloin tällöin saisi pelattua, niin olisi ihan kiva.
Omat mietelmät ja muistelmat, tai ihan vaan figupäiväkirja: http://vainvader.wordpress.com/
Vader
Viestit: 727
Liittynyt: To 13.03.2003 21:21
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

Re: Lotr: Kostoretkellä (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Vader »

Alla oleva teksti kuvien kera löytyy täältä: https://vainvader.wordpress.com/2016/01 ... 13-1-2016/

---

Alhaisten hiisien pääseminen haavoittamaan haltiakuningas Gil-galadia oli hänen vartiokaartinsa kapteeneille, urhealle Aegrodille ja kuumaveriselle Maeggormille liikaa. Kun taistelun tomu oli hälvennyt ja Gil-galad saatu turvaan, lähtivät nämä kaksi pienen haltiaryhmän kanssa antamaan opetuksen ja kostoiskun hiisille.

Jotain meni kuitenkin pieleen, hiidet olivat saaneet nuoltua haavansa ja kerättyä hieman apuvoimia - kaiken lisäksi jahti sai huonon käänteen, kun tarkkasilmäiset haltiat melkein juoksivat hiisien joukon keskelle. Aegrod sai kuitenkin oman osastonsa asemiin vanhan muurinpätkän ja pienen kukkulan väliin, Maeggorm jousimiehineen puolestaan vetäytyi metsän siimeksiin havaittuaan hiisien seurana olleen luolapeikon.

Hiidet lähtivät juoksemaan kohti haltioita, jotka ryhmittyivät nopeasti puolustusasemiin. Aegron laittoi miehensä kahteen riviin ankkuroiden toisen sivustan muuriin sekä lähetti muutaman taistelijan valtaamaan kukkulaa ja suojaamaan selustaa. Maeggormin lähinnä jousin varustautuneet taistelijat ottivat hiidet kohteikseen ja tappoivatkin heti kättelyssä pari niistä. Kaksi haltiaa lähti miekoin hidastamaan hiisien etenemistä antaen jousimiehille aikaa tehdä lisää tuhoa.

Aegrodkin olisi hyötynyt muutamasta jousimiehestä, sen verran kauan kesti hiisien rynnäkkö avomaan yli. Nyt hän joutui odottamaan lähitaistelua. Samalla hän huomasi muutaman suden ja susiratsastajan, jotka pyrkivät nähtävästi kiertämään kukkulan ja iskemään hänen selustaansa. Muutama taistelija lähetettiinkin pysäyttämään näitä, jotta joukko ei puristuisi kahden joukon väliin.

Kun hiidet olivat sopivan lähellä, komensi Aegrod joukkonsa hieman eteenpäin antaakseen ensi-iskun hiisille. Hiisien hyökkäys saatiin pysäytettyä, mutta suurta tuhoa ei saatu aikaiseksi. Vastaavasti kukkulan lakea puolustanut haltia joutui taipumaan hiisihyökkäyksen edessä. Maeggormin osastolla meni kuitenkin vieläkin huonommin, vaikka yksinäinen susiratsastaja ratsuineen saatiinkin taltutettua käsikähmässä, niin jousimiehet eivät saaneet vahinkoa juokseviin vihollisiin. Luolapeikkokin alkoi olla jo käden ulottuvilla. Maeggorm lähti itsekin taistelemaan hiisiä vastaan saavuttamatta kuitenkaan merkittävää menestystä.

Liekö takaa-ajo uuvuttanut haltiat vai oliko hiisinoidalla näppinsä pelissä, mutta taistelu oli kovin tuskallista haltioille. Vaikka aina silloin tällöin saatiinkin hiisi nujerrettua, niin lähes poikkeuksetta kaatui myös haltia. Aegrod oli myös vaarassa joutua piiritetyksi kahden joukon väliin susiratsastajien kaartaessa hänen taakseen. Hän huusikin urhoollisesti joukkonsa perääntymään ja siirtymään kehämuodostelmaan lipunkantajan ympärille lähemmäs susia. Ajatuksena oli, että mikäli määrällisesti vähäisemmät sudet saataisiin taltutettua, niin voitaisiin sen jälkeen taas taistella määrällisesti ylivoimaisempaa hiisijoukkoa vastaan murehtimatta taustasta.

Liike onnistuikin muuten hyvin, hiidet eivät pysyneet perääntyvien haltioiden vauhdissa mukana, mutta susia ei saatu hengiltä, vaikka niitä saatiinkin hätisteltyä vähän kauemmas. Oma joukko oli myös harventunut puoleen alkuperäisestä.

Kaikesta huolimatta huonommin meni Maeggormilla, joka luolapeikkoa välttäessään ajautui taisteluun paria hiittä vastaan, jotka pääsivät haavoittamaan häntä pahasti. Vähäisempi mies olisi jo kaatunut, mutta kohtalo oli varannut Maeggormille muunlaisen kohtalon. Kohtalo oli valitettavasti kovinkin murheellinen ja nopeasti saapuva. Haavoittunut Maeggorm joutui luolapeikon kohteeksi eikä haavoittuneena enää onnistunut pitämään puoliaan, vaan kaatui kuolettavasti haavoittuneena maahan.

Karu kohtalo oli näköpiirissä myös muille haltioille, ja Aegrod huomasi kostoretken epäonnistuneen pahasti. Hän komensikin jäljelle jääneet haltiat hajaantumaan ja palaamaan Gil-galadin leiriin omin voimin toivoen hiisien jäävän juhlimaan voittoaan ja päästämään pakenevat haltiat rauhassa poistumaan.

Itsevarmalle kostoretkelle tuli siis varsin nolo loppu. Kohtalo oli voimakkaasti hiisien puolella, yleensä niin sulavasti liikkunut miekka ei tänään löytänyt kohdettaan haltioiden käsissä. Liekkö kostonhalu sumentanut järjen ja näön, emme tiedä. Ehkä haltiat vielä palaavat noutamaan Maeggormin ruumista, emme tiedä sitäkään.

---

Yllä oleva taistelu on kuvausta tiistailta ja jatkoa Gil-galad taistelee -tarinalle. Tämäkin taistelu käytiin Sotakoneen bunkkerissa, mutta tällä kertaa saimme pelin pelattua hyvissä ajoin ennen sulkemista. Tällä kertaa oli tosin pistemääräisesti pienemmät armeijat, mutta kun se käytännössä tarkoitti Gil-galadin vaihtoa kapteeniin ja toisen luolapeikon puuttumista, niin liikuteltavia figuureita oli suurinpiirtein yhtä paljon. Taistelu kuitenkin lähti käyntiin jouhevammin ja eteni muutenkin varsin nopeasti, viisi kierrosta kestänyt kärhämä kesti hieman alle kaksi tuntia.

Pelasimme jälleen Lords of Battle -taistelun, emme muistaneet että olimme sen pelanneet viimeksikin. Pistemääräksi sovimme tällä kertaa 400 pistettä, oma listani löytyy täältä: <a href="https://vainvader.wordpress.com/armeija ... uurhaltiat 400p</a>. Aloitin itse sijoittamaan yksiköitäni, joten vastustaja pääsi mukavasti vastaamaan sijoituksiini, varsinkin kun sillä puolella oli yksi warband enemmän. Olisin halunnut omat jousihaltiani taaemmas, mutta noppa ei ollut suosiollinen. Noppa ei rehellisesti sanottuna suosinut sitten pelissäkään. Ykkösiä ja kakkosia tuli tuhoton määrä ja hävisin taisteluita jatkuvasti, vaikka Aegrodin joukkojen lippumies antoi heittää noppaa uudestaan ja haltiat ovat paperilla parempia taistelijoita. Taistelijoita kaatui alkuun tasatahtiin, mutta kun rintamalinjat kunnolla kohtasivat ja sudet ja peikko pääsivät lähitaisteluun, niin taistelu alkoi olla selvä.

Viidennen vuoron jälkeen yli puolet haltioista olikin sitten jo kuollut ja noppien heittelyni sai tuttua jatkoa, tuloksena 2 ja peli päättyi. Sinällään toki ihan hyväkin, ei pelissä hirveästi enää olisi ollut tehtävissä ja hiisiä olisi pitänyt onnistua tappamaan vielä muistaakseni neljä ennen kuin olisivat olleet alle puolivälin. Loppupisteet hiisille 22-11.
Omat mietelmät ja muistelmat, tai ihan vaan figupäiväkirja: http://vainvader.wordpress.com/
Calawale
Viestit: 211
Liittynyt: Ke 27.11.2013 18:17

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Calawale »

Hauskaa lukea Lotr-raporttia. Huhut pelin kuolemasta ovat selkeästi liioiteltuja: Helsingin Noppakerhollakin Keski-Maa aktiviteettia.
Itse pelattiin (oliko se nyt..) "Road to Pelennor Fields"-kirjan koko kampanja vuosi sitten. Tein muistiinpanot ja kuvasin ahkerasti kaikki pelit ja sain muutaman raportin tehtyä (linkki tuossa alhaalla), mutta sitten Photari, jolla olin niitä vääntänyt kaikkosi koneelta ja urakka jäi kesken.
Ja me muistaen sankariaikaa
Sadun tenhoon tunnemme taikaa
http://lansikairanhurmeinenblogi.blogspot.fi/
Avatar
ile
Viestit: 1443
Liittynyt: Pe 01.05.2009 02:01
Paikkakunta: Helsinki | Malminkartano

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja ile »

Vaikken LotRia koskaan pelannut/harrastanut, olen iloinen, että kuolleeksi julistettuja pelejä pelataan ja peleistä jaksetaan tehdä tällaisia tarinallisia raportteja.

Ja Keski-Maa-raportin ymmärtää, sille löytää viitekehyksen. Siihen maailmaan on paljon helpompi samaistua kuin johonkin rändömiin peliä varten kyhättyy maailmaan. :)

-ile
Vader
Viestit: 727
Liittynyt: To 13.03.2003 21:21
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Vader »

Vähänhän nämä raportit ovat tällaista mainostusta mielestäni varsin pätevästä pelistä. Bunkkerillakin tuli naapuripöydistä tyyppejä katsomaan ja ihmettelemään, että enpä ole tätäkään peliä pelannut/nähnyt viiteentoista vuoteen. Ja vaikka peli tosiaan on kuolleeksi kuopattu, niin sitä ennen säännöt ja pisteet saatiin hiottua aika lailla kohdilleen, kun säännöistä tuli ulos viides versio. Tavallaan mukavakin pelata kuollutta peliä, eipä ainakaan tule uusia kirjoja, figuja, sääntöjä ja fluffia sotkemaan asioita. :) Lisäksi tosiaan tällaista Keski-Maa -tarinaa on ulkopuolisenkin helpompi lukea, kun maailma on keskimäärin tuttu. Ja tällekin tarinalle on jatkoa luvassa.
Omat mietelmät ja muistelmat, tai ihan vaan figupäiväkirja: http://vainvader.wordpress.com/
Vader
Viestit: 727
Liittynyt: To 13.03.2003 21:21
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Vader »

Alla oleva teksti kuvien kera löytyy täältä: https://vainvader.wordpress.com/2016/02 ... -3-2-2016/

---

Edellisen taistelun jälkeen muutama pakoon päässyt haltia tiesi kertoa, että Maeggorm oli heidän viime näkemänsä perusteella ollut vielä hengissä, joskin pahoin haavoittuneena. He eivät kuitenkaan kyenneet häntä auttamaan pelastaessaan itsiään. Tämän kuultuaan Aegrod keräsi nopeasti toimintakykyisistä haltioista pelastusryhmän, toiseksi kapteeniksi mukaan lähti Turgol. Heidän oli toimittava ripeästi, sillä ennen auringonlaskua he saattaisivat päästä taistelupaikalle ennen hiisiä, jotka arvatenkin olisivat tulossa paikalle keräämään saalista ja häpäisemään ruumiita.

Haltiajoukon lähestyessä taistelupaikkaa he saivat nopeasti Maeggormin hahmon näkyviinsä, mutta hänen takaansa näkyi jotain masentavampaa. Pieni joukko Rhudaurin mäkimiehiä oli liittoutunut Morian hiisien kanssa ja olivat niin ikään rynnistämässä kohti Maeggormia. Haltiat lähtivät nopeasti juoksuun kohti haavoittunutta kapteeniaan jousiampujien jäädessä suojaamaan sivustoja ja harventamaan vihollislaumaa.

Haltiat pääsivät kuin pääsivätkin ensimmäisinä Maeggormin luokse, kaksi rotevaa haltiasoturia nappasi kapteenin kantoonsa muiden muodostaessa muuria vihollismassaa vastaan. Vihollisia oli yli kaksinkertainen määrä ja kaksi haltiaa oli vielä kantamassa haavoittunutta kapteeniaan, joten pelastusjoukko oli pian melko lailla saarroksissa. Jousetkaan eivät tehneet suurempaa vahinkoa ja pian koko joukko oli käsikähmässä.

Urhoollinen lipunkantajakin astui eturiviin paikkaamaan aukkoa ja vetämään vihollisia kimppuunsa turvatakseen haavoittuneen kapteenin perääntymisen. Lippu painui lyhyen taistelun jälkeen maahan samoin kuin moni urhoollinen haltia. Ylivoima painoi vaakaa hiisien ja ihmisten puolelle, haltiat onnistuivat monesti torjumaan hyökkäyksen, mutta tappaminen ei onnistunut. Päälle rynnivät hiiden puolestaan onnistuivat taistelun voitettuaan yleensä nujertamaan yksinäisen haltian laumansa alle.

Haltiakapteenit pitivät kuitenkin pintansa ja vastustajan komentajat saivat vammoja haltiamiekoista. Samaan aikaan saattajat saivat vietyä kapteenia aina vain kauemmas ja kauemmas taistelusta. Moni haltia uhrautui iskujen tielle eikä taistelu siinä mielessä sujunut kovinkaan menestyksellisesti. Tällä kertaa tärkeintä oli kuitenkin haavoittuneen pelastaminen, ja se sujuin mallikkaasti. Musertavat tappiot olivat jo käydä haltioiden moraalin ja rohkeuden päälle, mutta haltiat pitivät pintansa. Lopulta Maeggorm oli saatu riittävän kauas ja Aegrod komensi nopeasti jäljellä olevat joukkonsa hajaantumaan ja poistumaan paikalta.

Puolet haltioista oli kuollut tai haavoittunut, hiisiä ja ihmisiä oli puolestaan saatu nujerrettua vain kourallinen. Tärkein asia tuli kuitenkin saavutettua ja Aegrod pystyi palaamaan pystypäin Gilgaladin luokse. Molempien puolien kärsimien tappioiden vuoksi suurempia kahinoita ei lähiaikoina ole odotettavissa, hiidet ovat palanneet luoliinsa eivätkä mäkimiehetkään ole tämän tappion jälkeen varmaankaan innokkaita heti haastamaan haltioita. Haavoittuneiden kapteenien täytyy ensin nuolla haavansa puhtaaksi ennen kuin saavat käskettyä joukkonsa taisteluihin.

---

Eilen taisteltiin taas Keskimaassa, tällä kertaa skenaariona oli Hobbitin Desolation of Smaug -kirjasta löytyvä ”Seize the Prize” pienillä muutoksilla. Artifakti oli tällä kertaa haavoittunut haltiakapteeni, pistelaskuun teimme pieniä muutoksia ja käyttämäni haltiatkin olivat hiukan muunneltuja (yhden parempi voima ja pisteen kalliimpi). Muuttuneista haltioista ei liiemmälti ole kerrottavaa, nopanheitoistani kun tuli pääsääntöisesti 1, 2 tai 6…

Hiisien ja mäkimiesten lista alla, oma haltialistani taas löytyy täältä:Suurhaltiat 350p
Rhudaurin mäkimiehet: Kapteeni, 6 soturia (1 lippu), 4 linko-orjaa, 2 berserkkiä
Hiidet: Örkkikapteeni, 9 örkkiä
Örkkinoita, 9 örkkiä

Pelipaikkana oli jälleen Sotakoneen bunkkeri ja koko taistelu päättyi jo kuudennella vuorolla alle kahden tunnin taistelemisen jälkeen. Jäi vähän hassu vaikutelma tuosta meidän taistelusta, pääsin ensimmäisenä kohteeseen kiinni ja sain suojattuakin sen vielä niin, ettei Tomi päässyt kantajiin käsiksi. Tämän jälkeen kantajat pääsivät juoksemaan täyttä vauhtia pakoon eivätkä muutamat hiisinuolet tehneet vahinkoa. Muu armeija jäikin sitten taistelemaan ja hidastamaan vihollista. Ehkä skenaario ei ollut täydellinen meidän joukoillemme tai muutoksille tai sitten tällä kertaa vain sattui käymään näin.

Jousiampujat jättivät jälleen vähän valjun kuvan, vaikka tällä kertaa vastassa oli vihollisia, joiden olisi kuvitellut kaatuvan kuin heinää. Tosin nopanheittoni oli muutenkin melko heikkoa, sain esimerkiksi vain kerran prioriteetin tasatuloksella. Taisteluissakin kävi yleensä niin, että mikäli voitin, niin harvemmin sain haavoja aikaan, kun taas hiidet tappoivat voitettuaan melko varmasti. Tosin hiisillä oli ylivoima, joten haavoittamiseenkin saivat yleensä heittää useampaa noppaa.

Mutta joo, tietyllä tapaa saatiin tämä draamankaari nyt päätökseen, seuraavalla kerralla vaihtelun vuoksi varmaan jotain muuta.
Omat mietelmät ja muistelmat, tai ihan vaan figupäiväkirja: http://vainvader.wordpress.com/
Calawale
Viestit: 211
Liittynyt: Ke 27.11.2013 18:17

Re: Lotr: Gil-galad taisteli (Suurhaltiat vs hiidet)

Viesti Kirjoittaja Calawale »

Arvostan Rhudaurin mäkimiehiä!
Ja me muistaen sankariaikaa
Sadun tenhoon tunnemme taikaa
http://lansikairanhurmeinenblogi.blogspot.fi/
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Taisteluraportit”