Pian viimeisen pelin peliparit olivat valmiit.
Peli 3. Dawn Attack; Niko Heinosen vampyyriarmeija, jossa on pieniä yksiköitä.
"Martti huohotti ja nojasi käsillään polviaan vasten kun hän, Dio ja joukot olivat lopettaneet juoksemisen. Dio hymyili ja vilkaisi taakseen. Ei ketään.
- "Ne eivät seuraa enää.", vampyyri totesi ja työnsi miekan huotraan. Martti huohotti vieläkin äänekkäästi, mutta selvästi helpottuneemmin. Ghouleilla oli ollut hauskaa tappaessaam demoneita. Dion taktiikka oli toiminut. Joukot etenivät demonien sivustaan yllätyshyökkäysmielessä. Samalla jättilepakot ja Dion herättämät zombit harhauttivat ja hidastivat demonikenraalin ja tämän eliittihenkivartijajoukkoa. Ghouleilla oli hyvää aikaa piestä kaikki muut demonit tieltä. Sitten vain nopea juoksupyrähdys karkuun, ja homma oli hoidettu täydellisesti. Kaikki demonit eivät kuolleet, mutta päätarkoitushan oli mennä läpi pienin tappioin. Kiireinen raatojen luota poistuminenkaan ei haitannut, koska demonit muuttuivat heti tuhkaksi kuollessaan. Dio vilkaisi joukkojaan. Lähes koskemattomia, loistavaa. Ilta oli hämärtynyt jo yöksi. Dio antoi käskyn jatkaa matkaa. He pääsisivät perille tänä yönä.
Joukot marssivat ja marssivat. Tarpeeksi monen mailin päästä joukot saapuivat Strilandin lähellä olevaan metsään, joka oli oleellinen tällaisiin pimeän luokan bisneksiin; metsä oli liian kaukana Sylvaniasta ja tarpeeksi kaukana Stirlandista. Metsässä pyöri tätä nykyä vain murhamiehiä ja demoneja. Ghoulit hidastivat tahtiaan metsään saapuessaan - turhaa meteliä tulisi välttää. Pian Dio näki kaukaisuudessa synkkiä hahmoja. Luurankosotilaita. Aivan selvästi luurankosotilaita. Ja Ghouleja. Pian he näkivät myös eteerisen hohtavia aaveita. Pian Dion armeijakin astui kuunvaloon puiden lomasta, ja he erottivat joukot kunnolla. Joukot olivat parinkymmenen metrin päässä toisistaan. Paljon vähemmän sotilaita mitä Mannfred oli kertonut, Dio ajatteli. Jokin oli pielessä. Dio silmäili armeijaa ja yritti löytää katseellaan vampyyrin. Pian hän löysikin. Luurankosoturien takaa käveli pitkä mies. Hänellä oli kalpea iho ja pitkät, mustat hiukset.
- "Jacques von Iffenheim, oletan?", Dio von Drake kysyi toiselta vampyyriltä.
- "Olette erehtyneet henkilöstä, Dio von Drake", vampyyri vastasi pieni bretonnialainen korostus äänessään. "Olen sir Pietr von Darvaleth." Dio oli ymmällään.
- "Mannfred lähetti minut noutamaan Iffenheimin armeijaa. Missä on Iffenheim?", Dio kysyi Pietriltä. Martti seisoi muutaman metrin päässä Diosta ja vältteli kaupantekijöiden katseita.
- "Katsos kun... Nyt tuli hiukan mutkia matkaan. Jacques von Iffenheim on kuollut. Minä olen täällä joukkojeni kanssa ottamassa Iffenheimin armeijaa haltuun. Armeija on mailin päässä pohjoisessa.", Pietr vastasi tyynesti.
- "Jaahas. No, sinun on luovutettava Iffeheimin armeija minulle. Tämä on kreivi Mannfred von Carsteinin käsky, jonka vastustuksesta seuraa välitön kuolema.", Dio totesi.
- "Armeija on minun. Minä tapoin Jacques von Iffenheimin, ja tervehdimme asein." Pietr sanoi vetäessään miekan huotrastaan.
- "Mannfred von Carsteinin sanan vastustamisesta seuraa välitön kuolema, on seurannut, ja tulee aina seuraamaan. Et ole poikkeus, sir Pietr von Darvaleth.", Dio sanoi ja veti miekan huotrastaan. Taistelu kuunvalossa alkoi."
Vastaan tuli Niko Heinonen vampyyriarmeijan kanssa. Pelaaja oli minulle ennestään tuntematon, joten ei ollut mitään käsitystä vastustajan pelitavasta. No, ainakin pelit olivat menneet hyvin. Listassa oli Vampyyri The Forbidden Lorella, Lord of the Deathilla ja Talisman of Preserationilla. Sitten oli Wight King Sword of Kingsillä, ~ 21 Ghoulia, ~ 21 luurankoa, 14 Grave Guardia, 4 Wraithia ja Corpse Cart ilman upgradeja. Listan jokainen ryhmä oli pienempi kuin minulla, eli ainakin aluksi listojen kannalta näytti ihan hyvältä. Taioissa vastustajan Vampyyrillä oli koko Vampyyrilore, minun Vampyyri nappasi taas Raise Deadin.
Skenaario oli taas Dawn Attack, eli heitellään depot. Vastustaja valitsi puolen eli deposi ensin. Vasemmalle laidalle lensivät Grave Guardit ja Wight King, kaikki loput keskelle. Grave Guardien oikealle puolelle tulivat luurangot (ne menivät metsän taakse), sitten Wraithit, sitten Ghoulit. Corpse Cart ja Vampyyri istuivat Wraihtien ja Ghoulien takana.
Sitten minä heitin. Ghoulibunkkeri sankareineen vasemmalle, katsomaan Grave Guardeja, Wraithit oikealle, katsomaan Ghouleja. Ghoulihorde ja lepakot keskelle. Tein Ghoulkinin, eli marssin Ghoulihordella täysillä kohti luurankoja ja Wraitheja. Ghoulibunkkeri liikkui keskemmälle, Ghoulihorden taakse. Kuva Ghoulkinin jälkeen:
En heittänyt kutosta, eli en aloittanut. Tästä pelistä ei ole paljoa kuvia, koska kameran akku oli aika vähissä.
Vampires (vastustaja) 1: Ei chargeja. Luurangot liikkuivat metsään niin syvälle, etten näe niitä enää. Wraithit liikkuvat luurankojen ja impassable terrain -palan väliin, katsomaan Ghoulejani. Samaan aikaan vastustajan Ghoulit liikkuvat kohti Wraithejani. Ja toisaalla Grave Guardit rynnivät täysillä kohti bunkkeriani. Magiassa Ghoulihordeeni lentää irkulla Curse of Years, tappaen 8 Ghoulia. Vampyyri otti yhden woundin. Lisäksi luurankoryhmään nousee neljä soturia lisää.
Vampires (minä) 1: Ei chargeja. Lepakot lentävät Grave Guardien eteen blokkaamaan. Ghoulihorde liikkuu luurankoja ja Wraitheja kohti hiukan. Toisaalla Wraithini liikkuvat 6" vastustajan Ghouleja kohti (ei saanut marssia koska Vampyyri on liian kaukana :/). Bunkkeri liikkui Ghoulihorden taakse. Magiassa nostan viisi Zombia Grave Guardien lähelle, valmiina blokkaamaan. Lopuksi poistin Curse of Yearsin, etten menettäisin noin kolmannesta Ghoulihordestani.
Vampires (vastustaja) 2: Grave Guardit hyökkäävät lepakoihin.
Luurangot istuvat metsässä, ja Wraithit ovat paikallaan.
Ghoulit liikkuvat hiukan Wraitheja kohti. Magiassa luurankoryhmään nousee taas muutama soturi, ja Vampyyri parantaa itseään. Combatissa lepakot purevat kolme Grave Guardia hengiltä, vastineeksi lepakot piestään. Grave Guardit overrunnaavat ulos pöydältä.
Vampires (minä) 2: Wraithini hyökkäävät vastustajan Ghouleihin. Vampyyri hyppää ulos bunkkerista impassable terrain -palan taakse, valmiina tuomaan kypärän Ghouleille. Horde pysyttelee suurinpiirtein paikallaan, samoin bunkkeri. Zombit kävelevät lähelle Grave Guardien takaisintulopaikkaa. Magiassa nostan toisen rivin Zombeja bunkkerin vierelle ja sitten tanssitan ne toisen rivin taakse. Nyt ainakin Grave Guardeilla olisi hetkeksi tekemistä. Combatissa annan kypärän Wraitheille. Wraithit tekevät ennennäkemätöntä damagea ja Wraithit sulavat. Teen overrunin - suoraan vastustajan yksinäiseen Vampireen! Peli näytti erittäin hyvältä tällä hetkellä.
Vampires (vastustaja) 3: Ei chargeja. Grave Guardit tulivat pöydälle. Wraithit liikkuivat impassable terrain -palan toiselle puolelle, valmiina hyökkäämään Vampireeni. Corpse Cart slaidasi pari tuumaa kauemmas Wraitheista, luurangot istuivat metsässä. Magiassa yritetään Wind of Undeathia, mutta rullaan sen pois (ei siihen rullaa olisi tarvittu, mutta kohtahan magiaa ei ole enää niin miksikäs ei). Combatissa Vampyyrilla ei ole taika-asetta, ja tapan hänet 4+ wardista huolimatta. Wraithit reformaavat katsomaan Corpse Cartia. Sitten pitkin heittää sulamista. Kaksi Wraithia ja muutama luuranko suli pois.
Vampires (minä) 3: Wraithit chargasivat Corpse Carttiin. Ghoulihordeni juoksi metsään katsomaan luurankoja, ja Vampyyri liittyi ryhmään. Bunkkeri liikkui perässä varovasti. Zombit viihtyivät paikallaan. Magiassa heitän paljon noppia ja saan tanssitettua Ghoulihorden kiinni luurankoihin. Sitten sama ryhmä saa toisen tanssin, ja lopuksi Wraithitkin saavat tanssin. :) Tokassa pelissä ei tanssi huvittanut, mutta nyt vastustajan Vampyyrin kuoltua Ghoulini ja Wraithini pistävät oikein jalalla koreasti. Combatissa romutin Corpse Cartin ja reformasin katsomaan luurankoja. Lienee sanomattakin selvää, että Ghoulin pieksivät hirveän kasan luurankoja, ja itse menetin vain yhden Ghoulin. Luurangot sulivat pois ja Ghoulitkin reformaavat, katsomaan viimeistä vihollisunittia - Grave Guardeja.
Vampires (vastustaja) 4: Grave Guardit eivät sula, mutta ne hyökkäävät Zombeihini.
Combatissa Zombit eivät tapa ketään, mutta Zombit tulivat pilkotuksi oikein huolella. Grave Guardit reformaavat katsomaan Ghoulihordeani.
Vampires (minä) 4: Ei chargeja. Ghoulihordeni marssii Grave Guardeja kohti, mutta Vampire jättäytyy pois matkasta ja liittyy Ghoulibunkkeriin. Bunkkeri reformasi katsomaan Grave Guardeja. Wraithit pysyvät paikallaan, ja Zombit pakittavat pari tuumaa, pois Ghoulien tieltä. Magiassa saan paljon noppia, mutta en halua taikoa miscastin pelossa. Peliaikaa oli vielä...
Vampires (vastustaja ) 5: Ei chargeja, ei sulamista. Grave Guardit pakittivat pari tuumaa.
Vampires (minä) 5: Ghoulihordeni hyökkää Grave Guardeihin, muulla liikkeellä ei olut väliä. Magiassa Ghoulihordeni saa tanssin, muuta en taio. Sitten heitän vielä kypärän Ghouleille. Ghoulit tappoivat kaikki Grave Guardit. Wight King listi yhden Ghoulin, mutta suli tämän jälkeen. Tässä vaiheessa vastustajalta loppuivat modelit pöydältä kesken, joten kättelimme.
"Dio von Drake työnsi miekan takaisin huotraansa. Taistelu oli ohi, ja Pietr von Darvaleth oli sen hävinnyt. Dion aaveet olivat menneet ja pistäneet Pietrin pään poikki viikatteillaan, ja johtajaton armeija ryhtyi murtumaan tuhkaksi. Dion joukkojen tapiot olivat pieniä, jälleen kerran. Vaikka Dion voimat olivatkin heikennetty, hänen armeijassaan riitti puhtia taistella. Martti käveli vampyyrin luokse ghoulien seasta.
- "Jatkammeko matkaa, mestari?", nekromantikko kysyi. Dio käänsi katseensa pohjoiseen.
- "Kyllä. Haemme Iffenheimin armeijan ja palaamme Sylvaniaan."
Ja niin he tekivätkin."
Eli wipeout vuorolla 5, menihän se sitten ihan hyvin. Peli oli ihan mukava, vaikka Vampyyrin kuoltua vuorolla kolme peli alkoikin olemaan jo pulkassa. Lähinnä pelin ratkaisevia asioita oli tuo Vampyyrin asettaminen Ghoulien taakse ja Grave Guardien overrun. Jos ne olisivat reformanneet, ne olisivat päässeet paljon nopeammin kiinni bunkkeriin. Mutta nyt kävi näin, olen tyytyväinen tulokseen. Jupullakin viereisessä pöydässä oli peli mennyt oikein hyvin.
Unit of the match: Wraithit. Tuhosivat Ghoulit, Corpse Cartin ja Vampyyrin, samalla aiheuttaen Wraithien sulamisen pois.
Eli 55 turnauspistettä. Kerättyäni figut kasaan ja odoteltuamme muiden pelien päättymistä puhuimme kaikesta mahdollisesta liikkeessä. Läpikäytäviä asioita olivat mm. Chosenit, pelin "kivi-sakset-paperimaisuus", Minotaur-horde sekä 450 Night Goblin archeria. Eli ihan laatuaikaa. Muiden lopetettua pelinsä oli aika julkaista tulokset. Minä voitin turnauksen, Jupu tuli toiseksi. Lisäksi reilupelaaja-palkinto jaettiin neljän kesken. Lisäksi maalauspalkintokin jaettiin, mutta surkean nimimuistini takia en muista mitään. Mutta anyway, toinen turnausvoitto elämäni aikana, ja hyllystä 80 eurolla tavaraa. Loistavat palkinnot oli muuten, voittajalle 80 euroa käytettäväksi, parhaalle maalaajalla 60 ja reilulle pelaajalle 40 (tai tässä tapauksessa kymppi jokaiselle neljästä). Kyllä Puolenkuunpelien 50 euron lahjakortti voittajalle kalpenee tässä rinnalla. :) Mutta olihan pelaajia enemmän ja turnausmaksukin oli hiukan enemmän.
Nappasin hyllystä vahvistuksia vihernahka-armeijaan, eli boksi Savageja, boksi Goblineja, Wurrzag ja Skulkereita. Wurrzag (tai pikemminkin: erittäin siisti Savage Orc Great Shaman) ja Savaget ovat oikein hyviä, mutta Goblinit ja Skulkerit otin siistien figujen ja olemuksen takia - kun pelaat Goblineilla, ei oteta vain niitä pelillisesti parhaita asioita. :)
Jokatapauksessa, oikein kiva turnaus oli, kiitos vielä kaikille vastapelaajille ja järkkäreille. Erityiskiitokset pelaajalle, joka heitti minut ja Jupun pelien jälkeen asemalle! Lista toimi ihan hyvin. Ampumista ei ollut joten periaatteessa olisi voinut lähteä hakemaan parempia maalauspisteitä ja vaihtaa bunkkeri luurankoihin. ;) Mutta meni jo. Lepakot toimivat loistavasti varsinkin kakkospelissä, ei mitään sotakoneita tarvita että ne hoitaisivat hommansa. Ghoulihordea ei saanut kukaan rikki, ja Wraithit kestivät äärimmäisen hyvin vaikka olivatkin kakkospelin jossain nurkassa korttiringissä.
Paluumatkallakaan ei ollut tylsää, kun viereiselle penkkiriville tuli reilu parikymppinen tyyppi avautumaan omasta Runescape-elämästään. Jupun kanssa pyörittelimme vähän silmiämme kun itse lopetimme pelin pelaamisen jo ala-asteella, mutta tämä tyyppi kertoi aivan innoissaan kuinka hän on pelannut noin 10 vuotta ja kuinka rune rullaa ja kuinka expoja tulee. Lisäksi hän kertoi LotRiurastaan, kun hän oli pikkupoikana nyysinyt satojen eurojen edestä LotRifiguja kaupasta, mutta Runescape silti vienyt voiton. Tyypillä oli joku ihme puheripuli kun oli koko matkan äänessä kaikesta mahdollisesta LotRista bottaukseen. No, meitä on moneen junaan. ;)
Kiitokset vielä lukijoille, toivottavasti piditte. Ensi viikonloppuna on Ropecon, eli raporttia tulee taas. Tällä kertaa armeijana taas Ogret.
- Cheers, Skarsnik.
