Figupelit ja Seurustelu
siten oot varmaa hyvä tyyppi!Murhe kirjoitti:Miten tämän asian syvällisesti ilmaisisi...
..En kuitenkaan aio kasvaa aikuiseksi, iso olen ollut jo pienestä pitäen.
Minä olen jo muuten niin omituinen persoona, että figuilla pelaaminen enää tunnu yhtään missään. Kaikki normaalit ihmiset osaavat kiertää minut kaukaa aivan automaattisesti.
Voin luokita hyvällä omalla tunnolla ihmisen, joka suostuu sosiaaliseen kanssakäymiseen kanssani puolen tunnin verran, vähintäänkin oudoksi otukseksi, ja tämä ottaa sen vastaan kohteliaisuutena.
Joten minun tuttavapiirissäni naishenkilöiden kommentit ovat olleet lähinnä luokkaa: "Iiih! Voi, kun tuo haltia on niin erisöpö!"
mut ihan sama jos me nauretaa jollekki jolla on saappaat jalassa.
Olen nyt ollut reilu kahdeksan vuotta naimisissa sellaisen naisen kanssa, joka ei figuureista piittaa. Pelailin jo paljon ennen kuin tutustuimme ja pelaan edelleen. Ajankäytön kanssa tulee tietenkin erimielisyyksiä, mutta niitä tulee minkä tahansa harrastuksen kanssa. Suurin huoli emännällä nykyisin on pölyjen pyyhkiminen "pyyhi itte äijies pölyt".
Kissatkin ovat jättäneet figuurit rauhaan ja kahdesta lapsesta vanhempi osoittaa jo jonkunmoista kiinnostusta "isän nukkeihin"...
Kissatkin ovat jättäneet figuurit rauhaan ja kahdesta lapsesta vanhempi osoittaa jo jonkunmoista kiinnostusta "isän nukkeihin"...
-
- Viestit: 1
- Liittynyt: Ke 22.01.2003 17:01
Seurustelevana naisena, joka luotsaa pimeää eldaria halki warpin myrskyjen teidän kaikkien kauhuksenne, voisin todeta, että figupeleistä innostuminen vaatii naiselta tietyn mielenlaadun. Itse törmäsin peleihin juuri mieheni kautta, mutta pian olin kyynärpäitä myöten maalissa ja lueskelin codexeja ennen nukahtamista.
Antakaa naistenne maalata pastellisävyisiä demoneja. Tai opettakaa ne ensin pelaamaan roolipelejä.
Mutta muistakaa "Älkää luottako naisiin, sillä heidän sydämensä on rakennettu liikkuvalla pyörällä. Heillä on häilyvä mieli."
Antakaa naistenne maalata pastellisävyisiä demoneja. Tai opettakaa ne ensin pelaamaan roolipelejä.
Mutta muistakaa "Älkää luottako naisiin, sillä heidän sydämensä on rakennettu liikkuvalla pyörällä. Heillä on häilyvä mieli."
Voit alkaa pitää naisia lapsellisina koska he maalaavat naamaansa ja värjäävät hiuksiaan ja pitävät metallipaloja korvissaan killumassa yms. yms.
Jos naisystäväsi pitää figupelejä lapsellisina, tarkoittaa se vain että hän on kateellinen tuolle pelille, joka vie huomiosi pois hänestä.
Älykkäämpi nainen ymmärtäisi että on hyvä että miehellä on noin intensiivisiä ja aikaa vieviä harrasteita. Sillä jos sitä kaksi ihmistä keskittyy kokonaan vain toisiinsa vapaa-aikanaan, seuraa kyllästyminenkin, ja välirikko, nopeammin...
Jos naisystäväsi pitää figupelejä lapsellisina, tarkoittaa se vain että hän on kateellinen tuolle pelille, joka vie huomiosi pois hänestä.
Älykkäämpi nainen ymmärtäisi että on hyvä että miehellä on noin intensiivisiä ja aikaa vieviä harrasteita. Sillä jos sitä kaksi ihmistä keskittyy kokonaan vain toisiinsa vapaa-aikanaan, seuraa kyllästyminenkin, ja välirikko, nopeammin...
Ei minulla ole mitään ongelmia, erästin tytsini aloitti hammerin pelaamisen vaikka yritin häntä estelläkin( siiteh aikaan oma kiinnostukseni oli ehtymässä, johtuen viidennen laitoksen juustoilusta ja kuudennnen laitoksen odotuksesta) ja nykyinen harrastaa öljyväri maalausta, joten se ottaa pelaamisen ja maalaamisen jonain maalauksen ala muotona..
Itse asiassa pitäisi koettaa maalata öljyväreillä, kun siihen saisi aíka hyviä vinkkejä..
Itse asiassa pitäisi koettaa maalata öljyväreillä, kun siihen saisi aíka hyviä vinkkejä..
We got 20-4-13
jep suurinpiirtein sama asia mullaki, vaikka oon kyllä yrittäny viimeseen asti ottaa sitä mukkaan pellaamaan (oon kyllä pari kertaa onnistunu, mutta ku kerkesin selittää pelin säännöt noin periaatteeltaan, nii se alko haukotteleen päin naamaa :? )tiipou kirjoitti: "häh? mikä toi nyt oli? mä oon sitä mieltä, että en ite koskaan jaksais kiinnostua koko asiasta, mutta omapahan on harrastukses ja niin kauan kun se ei haittaa mun elämää saat vapaasti leikkiä ukoillas..."
Annat vaan hänen samalla katsoa televisiota, etkä vaivaa säännöillä, selität vaan kuinka paljon ne liikkuu, et välitä vaikka hän sitten liikuttaa niitä vähän miten huvittaa (ilman mittaa, tietenkin), vain pahimmat virheet sitten kerrot ja hienovaraisesti korjaat. Kerrot mitä saa liikuttaa, millä voi ampua, annat sopivan kasan noppia käteen. Kerrot (hieman roolipelityylisesti) mitä tapahtui. Niin ja pelit kannattaa pitää suht lyhyinä. Noilla konsteilla ainakin minun vaimo on harhautettu pelaamaan.Tor kirjoitti:(oon kyllä pari kertaa onnistunu, mutta ku kerkesin selittää pelin säännöt noin periaatteeltaan, nii se alko haukotteleen päin naamaa :? )
Älkää nyt oikeasti alkako selittää 300+ sivua sääntöjä, jos haluatte pelata jonkun ei-niin-innostuneen kanssa pelin, riittää kun itse osaatte

Minulla ei kyllä henk.kohtaista kokemusta ole kuin yhen tytön kohdalta, mutta ei se ollut tosta moksiskaan. Itseasiassa se ei yhtään ollut ihmeissään mun Airsoft harrastuksesta, mutta ihmetteli aseitten hintoja.
Mutta loppujen lopuksi mulla on kuitenki sellainen periaate että: "Jos et mun harrastuksia suvaitse niin omapahan on murheesi, minä en niitä kuitenkaan vaihda."
Mutta loppujen lopuksi mulla on kuitenki sellainen periaate että: "Jos et mun harrastuksia suvaitse niin omapahan on murheesi, minä en niitä kuitenkaan vaihda."
"Ah sitä suloista tuskaa ja kipua viiltävää"
-
- Viestit: 495
- Liittynyt: Ke 31.07.2002 10:54
- Paikkakunta: Riihimäki
- Viesti:
Laitetaanpa tänne tällasen äijän käppänenkin(tarkottaa tässä tapauksessa 30+
) kokemukset asiasta.
Tähän asti kukaan naisystävistäni ei ole harrastustani morkannut. Joskus on jonkinlaista napinaa kuulunut lähinnä siitä että ne vievät tilaa ja kuluttavat aikaa (joka tietty pitäisi viettä hänen seurassaan
). No mikäpä harrastus ei aikaa veisi?
Yleisesti ihmiset kyllä ihmettelevät, kun kerron harrastuksestani. Jotenkin en heidän mielestään näytä ihmiseltä, joka "leikkisi pikku-ukoilla". Yleensä noista jutuista selviää, kun ei ota sitä, eikä itseään liian vakavasti. Muutenkin olen sitä mieltä, että ihmisten tulee kulkea omaa polkuaan lähinnä omaa fiilistä seuraten.
Joskus kyllä tuntuu oudolta kävellä lelukauppaan ja ostaa samoja paketteja, mitä vieressä oleva itseni ikäinen isä ostaa pojalleen

Tähän asti kukaan naisystävistäni ei ole harrastustani morkannut. Joskus on jonkinlaista napinaa kuulunut lähinnä siitä että ne vievät tilaa ja kuluttavat aikaa (joka tietty pitäisi viettä hänen seurassaan

Yleisesti ihmiset kyllä ihmettelevät, kun kerron harrastuksestani. Jotenkin en heidän mielestään näytä ihmiseltä, joka "leikkisi pikku-ukoilla". Yleensä noista jutuista selviää, kun ei ota sitä, eikä itseään liian vakavasti. Muutenkin olen sitä mieltä, että ihmisten tulee kulkea omaa polkuaan lähinnä omaa fiilistä seuraten.
Joskus kyllä tuntuu oudolta kävellä lelukauppaan ja ostaa samoja paketteja, mitä vieressä oleva itseni ikäinen isä ostaa pojalleen

"Miehet rakastavat pelejä, ja sota on raaka, tappava peli - mutta peli kuitenkin, ja paras mitä on" - William Broyles
-
- Viestit: 495
- Liittynyt: Ke 31.07.2002 10:54
- Paikkakunta: Riihimäki
- Viesti:
Kyllähän niitä joistakin sellaisistakin saa...Guardsman kirjoitti:Jaa, että hammereita saa lelukaupoistakin...Hellbender kirjoitti: Joskus kyllä tuntuu oudolta kävellä lelukauppaan ja ostaa samoja paketteja, mitä vieressä oleva itseni ikäinen isä ostaa pojalleen
"Miehet rakastavat pelejä, ja sota on raaka, tappava peli - mutta peli kuitenkin, ja paras mitä on" - William Broyles
- Matti Niemelä
- Ylläpitäjä
- Viestit: 2786
- Liittynyt: Ma 20.05.2002 15:51
- Paikkakunta: Espoo
Itse asiassa tein juuri noin! Viime kesänä vietimmekin sitten pronssihääpäivää, joten en ilmeisesti pilannut mitään miniatyyrieni esittelyllä.Asdrubael kirjoitti:...ei kai sitä ensimmäisenä asiana mitä tekee seurustelun alkaessa tarvitse näyttää 200 maalattua pikku-ukkoa uudelle seurustelukumppanille...

Vaimoni ei ole koskaan ollut harrastustani vastaan. Hänestä se että maalaan ja pelaan miniatyyreillä ei ole koskaan ollut lapsellista.
Eikä meillä ole myöskään ollut koskaan ongelmia harrastukseni ajankäytön tai kalleuden kanssa. Yhtä hyvin voisin valittaa vaimoni käsilaukku- tai huulipunakokoelmasta. Naisten meikit ja asusteet ovat vielä kalliimpia kuin miniatyyrit.
Otetaan vielä yksi esimerkki. Viime kesänä kävimme lomalla Lontoossa ja siinä samalla tuli vaimon kanssa käytyä myös Notinghamissa. Kun itse aloin epäröimään pitkän ja kalliin junamatkan tekemistä Lontoosta Nottinghamiin vain Warhammer Worldissä käymisen takia, vaimoni sanoi, että totta kai meidän on käytävä Nottinghamissa, koska katuisin sitä, jos en kävisi.
Threadissa olikin ilmeisesti kyse siitä, että teini-ikäisen pojan "miehinen imago" voi olla vielä sen verran epävarmalla pohjalla, että "tinasotilailla leikkimisen" tunnustaminen tytölle voi aiheuttaa ongelmia. Teini-ikäisenä on ilmeisesti helpompaa röyhistellä rintaansa, kertomalla potentiaaliselle tyttöystävälle esim. potkivansa viikonloput kasikymppisellä pytyllä viritetyn moponsa renkaita.

Iän karttuessa tilanne yleensä kääntyy toisin päin. Lapsellisesta harrastuksesta tuleekin mielenkiintoinan ja taiteellinen kuriositeetti persoonallisuuteesi ja kaikki haluavat nähdä miniatyyrejäsi, kun muut vain potkivat auton renkaita...
Dru Perim
Viisaita sanoja, vaan toivattavasti paikkansa pitäviä...Dru Perim kirjoitti: Iän karttuessa tilanne yleensä kääntyy toisin päin. Lapsellisesta harrastuksesta tuleekin mielenkiintoinan ja taiteellinen kuriositeetti persoonallisuuteesi ja kaikki haluavat nähdä miniatyyrejäsi, kun muut vain potkivat auton renkaita...
Dru Perim

- Henri Ketonen
- Viestit: 3346
- Liittynyt: Ke 16.10.2002 22:22
- Paikkakunta: Turku