Uusien armybookien laatu

[Demon Ted]

Mites mites. Tuli hankittua uusi Vampire Countsien armybook, ja nyt jo sivuja irtoamassa, vaikka olen varovaisesti selaillu. Sama homma kaverilla Helf bookin kanssa.
Mulla on myös iso nippu vanhoja armybookeja, ovat olleet kovassa käytössä, ja sivut pysyy kiinni.
Hinta nousee ja laatu tippuu vai onko vaan maanantaikappaleet osuneet kohdalle. Muilla vastaavia kokemuksia???

[Marcholio]

Eipä oo vielä mitää käyny muuta kuin ton kutos edikan rulebookin kanssa, josta irtoaa sivut.

[Matti N]

Älkää olko niin suomalaisia. Kävelkää kirjan kanssa kauppaan ja vaatikaa toimiva tuote vaihdossa.

[kirrppu]

Omasta dark eldar codexista irtoaa sivut, jonka ostin noin kuukaus sitte tuolta maelstromist, mutta voi johtua siitä ku on printattu kiinassa.
Kuten noi uudet vc:n kirjatkin on siellä päin printattu..

[Morze]

Itseltä ei ainakaan ole ikinä lähtenyt suvuja mistään. Kai se tarkoittaa sitä, että kaukoidän painotalojen sidonnan laatu heittelehtii. Tosin uusi vc-kirja on sen verta tuore vielä, että ei sitä vielä tiedä, vaikka se joskus yllättäen hajoaisikin. Enpä silti usko.

[Konstaa]

Itellä tippu sivut dwarffi armypookista, ei ehkä uusi mutta silti... Muista ei ole tippunut vaikka ovat olleet kovemmassa käytössä...

[Sticced]

Ehkä se on myös se käyttötyyli, iteltä ei ole sivuja irtoillut yhdestäkään omistamastani kirjasta.

[saimon]

Ulkomaan foorumeilla on ilmeisesti muillakin osunut kohdalle samaa ongelmaa. Laatu taitaa vaihdella aika suurestikin eri painosten välillä, mutta kuten Matti sanoikin, niin painutte kauppaan kirjan kanssa ja pyydätte uuden tilalle.

[Galeios]

Dwarffikirjasta on tippunut yksi sivu pois ja fabaörkkien läpyskästä rupeaa liitokset kärsimään. Serkulta taas on jo nyt irronnut sivuja uudesta helffikirjasta, että vika on varmaankin kirjojen laadussa eikä harrastajien muuttuneista kirjankohtelutavoista.

Tosiaan, jos ostamasi kirja ei ole kovin vanha, niin kauppaan vain ja uutta tuotetta tilalle.

[Karjupeto]

Tosiaan, jos ostamasi kirja ei ole kovin vanha, niin kauppaan vain ja uutta tuotetta tilalle.

Suostuukohan ne kaupan myyjät uutta antamaan, jos sitä itse on kovakouraisesti käsitellyt?

[kirrppu]

Tosiaan, jos ostamasi kirja ei ole kovin vanha, niin kauppaan vain ja uutta tuotetta tilalle.

Suostuukohan ne kaupan myyjät uutta antamaan, jos sitä itse on kovakouraisesti käsitellyt?

Kyllä ite sanoisin kiltille myymälän tädille, että sivut eivät irtoa käyttäjän takia vaan huonon laadun takia.
Ja ite en edes ole hirveesti koskennu uuteen deldar kirjaani enkä mitenkään kova kouraisesti, mutta 2 sivua on jo lähtenny liitoksista irti ja kun katoin tarkalleen liitos kohtia niin huomasin että ovat kiinni toisissaan lähinnä liimalla vain, kun taas vanhoissa kirjoissa on laitettu jykevästi langalla kiinni.
Mutta uutta en rupea hankkimaan koska tilasin omani brittien saarelta.

[Slave of Yesterday]

Minulla on 5 GW:n kirjaa, joita en mitenkään silkkihansikkain kohtele ja kaikki täydellisessä kunnossa, vaikka osa Kiinassa printattu onkin.

[The Captain]

Minulla on 5 GW:n kirjaa, joita en mitenkään silkkihansikkain kohtele ja kaikki täydellisessä kunnossa, vaikka osa Kiinassa printattu onkin.

Ainoa kirja, josta minulla on irronnut sivuja, on Rogue Traderin sääntökirja (ensimmäinen painos vieläpä), ja se oli jo sellainen, kun sen käytettynä ostin. Kirjastotädin poikana olen toki oppinut jo pienenä käsittelemään kirjoja kunnioittavasti, mutta kyllä nuo GW:n painotuotteet ovat ajoittain melkoista rytyytystä joutuneet kestämään, eivätkä silti ole ottaneet itseensä. Onko minulla sitten vain käynyt uskomaton säkä, kun ei ole yhtään maanantaikappaletta omalle kohdalle osunut, vai käyttävätkö muut vain omiaan väärin?

[Matti N]

Itsellänikin on kyllä ollut aikojen saatossa n. 15 eri codexia tai sen oloista kirjaa, ja kyllähän nuo kaikki on nätisti kasassa pysyneet.

[Jarva]

Itse kun aikoinaan ostin Ogre Kingdomsin AB:n, niin lävähtipä mokomat kannet saman tien irti, kun ryhdyin selailemaan uuden karkeaa kirjaa. Noh, pääasia kumminkin, että sivut pysyivät siististi kimpassa paksun liimasidoksen ansiosta.

[Dolmot]

Tämä spontaani fissio tuntuisi olevan erityisesti parin uusimman kirjan ongelma. Tuoreet helffit taisivat olla ensimmäinen julkaisu, jonka kohdalla runsas hajoaminen ylitti foorumeilla uutiskynnyksen. Lieneekö siis viimeisen puolen vuoden aikana vaihdettu vähän liian halpaan painotaloon? Itselläni ei näitä uusimpia kirjoja ole, joten en pysty antamaan omakohtaista arviota aiheesta. Vaikuttaa kuitenkin todelliselta ongelmalta.

[K0tka]

omalle marsu codexin päälle on tippunut lasillinen vettä ja ollut kovassa käytössä nyt vuoden...ei probleemoja...se vaan riippuu missä sitä säiltyttää, onko se päälystetty ja niine edelleen.

[Gilaelin]

Täytyy sanoa, että vaikka itse omistan aikamoisen arsenaalin hammer-teoksia noin 15 vuoden jakaumalta, ei yhdestäkään kirjasta ole koskaan sivuja irronnut. Ainoat erroosion merkit ovat olleet kansien irtoamiset joistain nelosedikan ja vitosedikan kirjoista, jotka ovat kokeneet hurjaa elämää vuosien varrella.

Kuitenkin on todettava, että vaikka yksikään uusi kirja ei ole käsiin hajonnut, on kuitenkin uuden helffikirjan selkäliimaus on todellakin osoittautunut selvästi heikommaksi, kuin vanhan. Tämä on näkynyt lähinnä aukeamien taittumisena, mutta ei onneksi vielä sen suurempana hajoamisena. Taitaapi liima olla uusissa kirjoissa eri liimaa, kuin vanhoissa.

Muuten en kuitenkaan osaa valittaa uusista kirjoista. Toisin kuin figujen kohdalla, kirjojen kanssa hinnan korotuksen on vielä kestänyt, koska vastaavasti seitsemännen laitoksen kirjat ovat olleet huomattavasti paksumpia kuin kutoslaitoksen, omanneet enemmän fluffia ja asiaa, sekä paremman taiteen, kuin kutosen vastineet.

[dead flesh penalty]

Liimasidoksisilla kirjoilla on ihan yleisesti taipumus alkaa ''puoliintumaan'', eikä ilmiö ole mitenkään tuntematon GW:n kirjojen ulkopuolellakaan. Itse keräilen sarjakuvia, ja harmillisen usein isompi sarjis hajoaa parin lukukerran aikana. Tämä on tietysti ihan kulttuuripolitiikkaa; tietynlaiset kirjat liimataan heikolla laadulla vaikka sivumäärän puolesta olisi parempi sitoa, tai liimata useassa palassa ja paremmalla laadulla. Liimasidonta on myös se halvin tapa, ilmeisesti, kun on nykyään niin suosittu.

Pahimmassa tapauksessa huonosti liimatulla kirjalla on vieläpä kovat kannet. (Tai no, kovakantinen kirja kestää kyllä jos käsittelijä on tietoinen liimasidoksen käyttäytymisestä, mutta en vaikkapa wh40k-sääntistä antaisi tenavien käsiin ilman pikakurssia kirjan käsittelystä.) Sarjakuvissa Hagelbergin Kekkonen on malliesimerkki siitä miten kirjaa ei pidä koota. Pirun hyvä sarjis, mutta tuote hajoaa käsiin.

Pehmeäkantisen liimakirjan käyttöikä on jonkin verran parempi, mutta 6.laitoksen armeijakirjat alkavat minullakin osoittaa merkkejä kypsästä iästä. Pahin kokemus on siitä mikä-sen-nimi-nyt-olikaan amerikkalaisten tekemästä kamppanjakirjasta; en edes opuksen nimeä muista kun disintegroi itsensä oston jälkeisenä päivänä!

Liiman kovettuminen ja ylenmääräinen venyttely ovat varmaan ne tekijät jotka aiheuttavat sivujen lopullisen irtoamisen, väkivaltaisen käytöksen ulkopuolella siis. En ole mikään kemisti, mutta liimoja on hyviä ja täysiä susia. GW:n kirjat joissa on 10+ sivua olen oman politiikkani mukaan pyrkinyt lukemaan johdonmukaisesi asennossa \./, koska __.__ on kokemuksesta silkkaa veren kerjäämistä nenästä. Onhan se ärsyttävää, mutta en oikein usko että ne alkavat mitään muuttamaankaan jos minä vaikka boikotoinkin heidän kirjojaan painoteknisin perustein.

[Javyrus]

Omat neljä armeijakirjaani eivät ole osoittaneet minkäänlaisia merkkejä huonosta liimauksesta, johtuen todennäköisesti siitä, että kohtelen niitä kuin kukkaa kämmenellä. Harvemmin tulee luettua tai ylipäätään jätettyä kirjaa aivan levälleen, sen sijaan yleensä asetan toisen AB:n tai paperin kulman katselemani aukeaman väliin, jos lyhyttä taukoa kirjan pläräämisessä ilmenee.

Ja sitten hieman eri asiaan: Itseltäni ja veljentäni löytyy molemmilta HoC:n kirjat. Veljeni osti omansa melkeinpä vuosi ennen minua ja minä kun ostin omani, niin paketista tuli kirja, jossa oli ne punertavat, koristeelliset kehykset kansikuvassa, kun taas veljeni kirja on ilman niitä. Pitäisikö jommankumman nyt sanoa klonkkumaisesti "My precious..." ja hyväillä kirjaansa, kun hallussa voi olla keräilyharvinaisuus...?