Empiren sotaretki

Onko kynä (tai näppäimistö) miekkaa mahtavampi? Tule ja todista, että näin on - muuten emme usko.
Öljyogre
Viestit: 22
Liittynyt: Ke 14.03.2012 19:43
Paikkakunta: Espoo

Empiren sotaretki

Viesti Kirjoittaja Öljyogre » Pe 16.03.2012 20:24

Inspiraatio iski, ja päätin kirjoittaa tämän:

Kolme sotavarusteissa ollutta miestä keskustelivat nuotion äärellä. Joukon pomo, Karl Henchenheier nousi seisomaan, ja sanoi ”Tehtävä on minun makuuni. Se on vaativa, ja siinä saa taistella.” Lipunkantaja Lucas Ferchuchen totesi ”Kyllä minäkin pidän vaativista tehtävistä, mutta tämä on kyllä liian vaativa.” ”Totta”, sanoi kolmas mies. Hänen nimensä oli Michael Swertzinger. Hän oli arvoltaan soturipiispa. Hänellä oli kaksi hieman vasaraa muistuttavaa asetta. Hetkeen kukaan ei sanonut mitään.
Yhtäkkiä paikalle pelmahti neljäs mies. Hän oli ampujamestari Thomas Gyrchyuns. Hän vietti suurimman osan ajastaan itse kouluttamansa kahdenkymmenen huippuampujan yksikön luona. Nyt hän oli kuitenkin jaksanut kävellä leirin halki komentoteltalle. Hänen kasvoistaan näki, että jokin kalvoi häntä. Karl kääntyi häneen päin, ja kysyi ”Mikä on, Thomas? Näytät kovin nuutuneelta.” ”Mietin vain…”, hän vastasi, ja jatkoi ”Mietin tehtäväämme. Matkalla Dirholmiin kohtaamme monia vihollisia ja muita esteitä.”
Heille oli annettu tehtäväksi mennä Dirholmiin hakemaan muutama tilattu laiva. He pääsisivät paluumatkan helposti laivoilla, mutta menomatka oli vaikeampi. Matkaa oli satoja peninkulmia. Suurimman osan matkasta he suunnittelivat menevänsä rannikkoa pitkin, mutta pari kertaa he joutuisivat koukkaamaan sisämaan kautta. Kerran Kuparivuorten takia, ja kerran Kuoleman metsän takia. Kuparivuoret he kiertäisivät ensinnäkin sen takia, että niiden läpi ei kulje kunnon tietä. Satojen miesten armeijan kuljettaminen KAPEIDEN solien kautta olisi hyvin hidasta, ja lisäksi vuorilla kuulemma asusti vihamielisiä rottamiehiä, kääpiömainareita, joilla ei ollut kovin lämpimät suhteet ihmisiin ja epäkuolleita, kuten zombeja, luurankoja, vampyyrejä ja haamuja. Jotkut puhuivat myös sellaisia, että siellä asustaisi örkkejä. Kuoleman metsän halki kulkisi kyllä tie, mutta siellä asusti paljon outoja kaaosuskoisia petomiehiä. Ne kuulemma vaanivat puissa, ja kun sopiva uhri tallusti kohdalle, ne hyppäsivät sen niskaan ja kuristivat hengiltä.
Ylimmät päättäjät tiesivät vallan hyvin matkan vaikeuksista, ja sen takia heille oli annettu komennettavaksi suuri armeija. Siihen kuului satoja miekkamiehiä, noin sata kiväärillä varustettua miestä, noin seitsemänkymmentä miestä, joilla oli hilparit, Thomasin kouluttama kymmenen mestariampujan ryhmä, noin viisikymmentä varsijousin varustettua miestä, sotamaskottina toimiva karhu ja sen taluttaja, noin viisikymmentä jousimiestä, neljäkymmentä ratsumiestä, kolmekymmentä miestä, joilla oli pitkät kahden käden miekat, kaksi kanuunaa, kaksi mortaria, höyrytankki ja raketinlaukaisin. Näillä heidän oli siis määrä pärjätä.
He olivat pystyttäneet leirin noin puolen peninkulman päähän lähimmästä kaupungista. He lähtisivät matkalle seuraavana aamuna. Karl, Lucas ja Michael jatkoivat vielä keskustelua puoleen yöhön. Sitten he painuivat petiin.
Kun he seuraavana aamuna heräsivät, he huomasivat, että yöllä paikalle oli saapunut lisäjoukkoja. Sinne oli tullut vielä kaksikymmentä ratsumiestä, kaksikymmentä pitkämiekkamiestä ja uusi tankki. Lisäjoukon mukana marssi myös uusi komentoryhmän jäsen, kapteeni Ludovig Himmer. Ludovig lähti komentoteltalle tapaamaan muita johtajia. Hän oli selvästi Karlin sukulaissielu. He puhuivat jatkuvasti taisteluista, ja siitä, miten mukavaa on piestä örkkejä.
Hetken kuluttua he lähtivät matkaan. Karl jättäytyi Ludovigin kanssa kärkijoukosta armeijan keskivaiheille. Hän käski Michaelin pitää huolta kärkijoukoista. Lucas käveli Michaelin vierelle, ja kyseli Michaelilta, onko tämä havainnut mitään erityistä. Michael totesi, että kaikki sujuu tällä hetkellä hyvin.
Juuri, kun hän oli sanonut tämän, joku sotilaista huudahti ”Örkkejä!” Silloin Michael antoi käskyn mennä puolustusasemiin. Tykit, raketinlaukaisin ja mortarit menivät taakse, niiden eteen jousimiehet ja varsijousimiehet. niiden kummallekin puolelle kiväärimiehet, Myös Thomas ryhmänsä kanssa. Ampuvien joukkojen eteen menivät miekkamiehet. Niiden eteen etulinjaan hilparimiehet ja pitkämiekkamiehet. Niiden kummallekin puolelle menivät tankit. Ratsujoukot siirtyivät reunoille. Sotamaskotti taluttajansa kanssa kulki tykkien viereen. Karl ratsasti vasemman laidan ratsumiesjoukkoihin, Lucas meni Michaelin kanssa taakse raketinlaukaisimen viereen ja Ludovig meni pitkämiekkamiesten rivistöön.
Sotilas oli havainnut oikein, kukkulan päälle nimittäin tallusti kymmeniä mustiin suojuksiin pukeutuneita örkkejä, mustissa kaavuissa kulkevia goblineita, villisioilla ratsastavia örkkejä, oudoilla pienillä punaisilla olioilla ratsastavia goblineita, valtavan suuri hämähäkki, jonka selässä ratsasti goblineita ja kaiken keskellä seisoi suuri mustaan haarniskaan pukeutunut örkki. Se näytti joukon pomolta.
”Örkkien kanssa ei neuvotella. Ne vaan tulee ja tuhoaa”, Michael totesi Lucasille, ja antoi samalla sotakoneille merkin ”TULTA!”. Lucas käveli edestakaisin samalla kun tykit alkoivat tulittaa. Tavoitteena oli, että örkit pakenisivat ilman lähitaistelua. No, tulitus sai ne vain juoksemaan täysillä päin. Silloin ratsuväki laukkasi laidoilta täysillä kohti vihollista. Michael käski ampujia ja koneita olemaan ampumatta, ettei omiin osuisi. Sitten Michael alkoi lausua jotain loitsua. Ludovig käski tankkeja ajamaan täysillä kohti vihollista, ja komensi samalla pitkämiekkamiehet ja hilparijoukot liikkeelle.
Samalla ratsuväki pääsi örkkeihin käsiksi. Goblinit ne tuhosivat varsin helposti, mutta kun vastaan tuli örkki, meno alkoi hyytyä. Toinen tankki kurvasi goblinien päälle, ja toinen ajoi kohti jättihämähäkkiä. Se yritti törmätä siihen lanaten sen, mutta hämähäkki hyppäsi sivuun, ja tankki ajoi ohi. Samalla kun tankki kääntyi seuraavaa rynnäkköä varten, hämähäkki hyökkäsi hilparimiehiin tappaen niitä kasoittain.
Samalla pitkämiekkamiehet pääsivät örkkien kimppuun. Silloin alkoi lyyti kirjoittaa. He tappoivat örkkejä kymmenittäin. Heidän aseensa olivat niin vahvat, että ne tunkeutuivat haarniskojen läpi. Ludovig oli kuin elementissään, hän murjoi örkkejä mielin määrin. Hän innostui jopa niin, että hyökkäsi örkkipomon kimppuun. Sitä ei olisi kannattanut tehdä. Örkkipomo hakkasi häntä hurjasti. Ludovig väisteli koko ajan. Hän ei ehtinyt itse iskeä. Lopulta Ludovig kiirehti parin sotilaan taakse, ja örkkipomo alkoi hakata muita.
Ludovig alkoi miettiä, miten örkkipomon saisi tapettua. Hän pohti ja pohti, mutta vastaus tuli aivan yllättäen. Michael oli huomannut, kuinka ylivoimainen örkkipomo oli. Hän lausui taian, joka syöksähti hänen kädestään suoraan kohti örkkipomoa. Taika osui, ja iski tämän maahan tuskan ilme naamallaan. Örkkipomo oli kuollut. Kun viimeiset örkit huomasivat johtajansa kuolleen, he lähtivät pakoon. Silloin tykit alkoivat taas tulittaa. Ne tappoivat vielä muutaman pakenijan, mutta osa pääsi karkuun.
Taistelu oli melkein voitettu, mutta jäljellä oli vielä suuri hämähäkki. Goblinit sen selästä olivat juosseet karkuun, mutta peto oli päässyt tappamisen makuun. Se murjoi edelleen hilparimiehiä, joita ei ollut enää paljon jäljellä. Silloin toinen tankki ajoi täysillä sitä päin, ja tappoi sen.
Taistelu oli ohi. Soturit kävivät kiertelemässä taistelukenttää. Sotasaalista kertyi jonkin verran. Örkkien aseet olivat käyttökelpoisia. Ne kerättiin talteen, ja kätkettiin läheiseen luolaan. Tappioita oli jonkin verran. Melkein kaikki hilparimiehet olivat kuolleet. Örkit olivat kuolleet lähes kaikki. Vankeja ei ollut. Karl käski pykätä leirin läheiselle niitylle. Hän sanoi että olisi parasta jäädä lepäämään yöksi.

Tässä tällä kertaa. Jatkuu, kun inspiraatio iskee. :) Kiitokset lukijoille.
(\_/)
(='.'=)
(")_(")

witchking
Viestit: 58
Liittynyt: To 28.11.2013 20:16

Re: Empiren sotaretki

Viesti Kirjoittaja witchking » Ma 08.09.2014 17:27

anteeksi että herätän vähän vanhan ketjun mutta kun olet kuitenkin kirjoittanut suomeksi niin esim sanan gobliini voisi vaihtaa hiideksi ja oikein kirjoitus lukeminen takkuaa muuten mutta muuten hyvä 8/10
Dark elv <3 cant lose

Avatar
TheEmu
Viestit: 4519
Liittynyt: Su 15.10.2006 22:48
Paikkakunta: Turku

Re: Empiren sotaretki

Viesti Kirjoittaja TheEmu » Ma 08.09.2014 20:23

anteeksi että nipotan vähän vanhaan ketjun mutta eikö oikein kirjoitus ole kuitenkin yhdys sana? jos nipotetaan kirjoitus virheistä niin eikö olisi parempi ettei omaan kirjoitus palsta viestiin tule yhteen kirjoitus virhettä?
"Dear Game Designer. Rock is cheese. Paper is fine.

Regards, Scissors. "

Lukittu

Palaa sivulle “Tarinat ja novellit”