WH: Ravening Hordes

[Rune]

Ahnaat Armadat, Hurjat Joukkiot, tai millä hassulla suomennoksella armeijakirjakoostetta kutsuukaan, on Warhammerin kuudennen laitoksen alkuun pykätty kirjanen, jolla pääsi pelaamaan armejialla kuin armeijalla kutosedikkaa eikä tarvinnut odotella omia armeijakirjojaan kuin ehkä vuositolkulla.

Sigmarin vuosi 2019 on ilmeisesti Wanhammerin vuosi, ja voidaan leikkiä kutosedikan olevan jo tarpeeksi wanha sitä varten. Jossain ainakin on.

Kutos- ja seiskaedikka ainakin rullaavat oikein nätisti Ravening Hordesin armeijoilla. Kasista on vähän vaikea sanoa. Voisi olla aika williä kokeilla.

Mitkä ovat juuri sinun fiiliksesi RH-armeijoista, ja kuinka pahasti armeijaasi on potkittu päähän?

Armeijoihin pääset käsiksi täältä:
https://www.scribd.com/doc/165569943/Wa ... Hordes-pdf

[Aarresaari]

Haa! Viikonlopun kun junnailee niin tällaisethan nousevat itsestään. :D Talking about dedication.

Alkuun käännän aiheen mukaisesti hyvää matskua naapuritopicista:

Elämme aikaa heti vitosen jälkeen, jolloin suurmiekkojen suojana olivat lähinnä kalukukkarot, ja ennen kutosta, jonka ensimmäisiin kirjoihin vasta innovoitiin kokovartalopeltipurkit. Onneksi ne maksavat kopeekoita. Muuten ahdistaisi.

Näinhän se on. :) On kyllä tuottanut iloa opetella hammeria taaksepäin kun harrastekuva ehti niin vakiintua kutosen teemadynastiaan. Mielenkiintoista roolia ne greatswordit täyttää, vaikka nyt ehkä turhaan siellä spesiaalissa. Empire jos joku olisi kyllä ansainnut sen yhden stubbornilla pelaavan jalkablokin, mutta onneksi niitä ei ole käytössä muillakaan.

"[...], this is the number of S5, -3 saves hits."
Emphasis mine. Ei siis "shots", joka viittaisi siihen, että osuakin vielä pitäisi. :) Vertaan myös kutosen blasteriin, joka on käytännössä sama vehje. Biaksen tunnistamisen jälkeenkin onnistun lukemaan niin, että konetykki osuu automaagisesti.

Jos sitä on kutosessa samoin kirjoituksin pelattu autohittaavana niin aika selväähän tuo sitten on. Ja kun kantaman vuoksi ammutaan käytännössä aina nelosen voimalla niin lopultahan se on vain anabolisen apteekin haltiaboltteri, isolla riskillä. Vaan eikös sitä kutosen armeijakirjassa joutunut jotenkin lataamaan välissä?

Tonttuarmeijan hätyyttäminen ilman kentän toisella puolella hönkivää käärylettä on siinä mielessä kiitollinen match-up, ettei siinä tarvitse oikeasti ajatella ihan niin paljoa. Matsin häviää jos ei ole iholla maksimitenholla, ja yksikön kuin yksikön teoriassa kärsivän nuudelimäärän voi laskea suhteutettuna boksin liikkeeseen. M4 jalkaboksi ennen marssinestoja taapertaa kentän yli kolmessa vuorossa ja saattaa olla aikaisintaan neljännen vuoron alussa chargevalmiina.* Kaikki liikkuvampi pakottaa nuolet pois jalkabokseista parilla ensimmäisellä vuorolla. Tarkoitus on stallata deploymentissa niin, että näkee mihin tervayksiköt lävähtävät, ja reagoida liikkuvilla yksiköillä sitten siihen.

Jos vastustajalla olisi a) rajoitetumpi liike b) itse tarve liikahtaa eteenpäin c) staattista resoa, niin boksien liikuttaminen aiheuttaisi ehkä hieman enemmän päänvaivaa. Skirmareita vastaan täytyy vain valita minkä rynnäköijän mukaan on viisainta pakottaa skirmarit riviytymään taistelua varten, ja siinäpä se. Ampujia vastaan pitää liikahtaa iholle tai häviää. Käytännössä toisen laidan häviää silti, mutta pitänee toivoa että aina vain sen turhemman laidan, ja niin ettei häviä peliä. Skirmaajat eivät välitä rivestä, saa riveistä mitään, saati vie niitä, eli vaikka flankkaaminen on viisasta, ei se ole elinehto.

Reipasta puhetta! Odotan kyllä kovasti näkeväni heinäkuussa vihdoin oikein kunnolla blokkeja ja hyvää linjavääntöä. Ravening Hordes tarjoaa kautta linjan aika vähän dominoivaa ratsuväkeä eri core-osastoihin (vaikka str4 ritarit Empirellä vähän vetkuttaakin lanteita sille tasapainolle) ja esimerkiksi kaaoksen kuolevaiset joutuu lähtemään kentälle ihan täysin eri periaattella kuin varsinaisessa kutosedikassa. Kun päälle lisää vielä sankarien yleisen paperisuuden, paljon hellemmän nekromantian ja tehokkaimpien taikaesineiden ja etenkin boundien poissaolon, niin siinä on jo aihetta toivoon jalkakenraalille. Tiheän linjan paniikkiaallot ilman kasiedikan re-rolleja varmasti kyllä tarjoaa oman vastaiskunsa, mutta niitten kanssa jaksettiin pelata silloinkin. :)

Eikö skirmarit tosiaan vie rivit hyökätessään kyljestä? Eikö siihen riittänyt katteeksi vain unit strenght 5, joka nyt täyttyy yleisesti millä tahansa skirmish-porukalla joka ei ole maistanut tulipalloa?

Pieni pettymys mun osalta oli se että esimerkiksi charioteilla yleinen 2 per slot -käytäntö käynnistyi jo RH:ssa. Yleensä ne oli vieläpä niitä muutenkin taktisesti ylivoimaisia kevyitä vaunuja hirveällä movella.

Runedit\\ Muistin tässä asian tykeistä mitä mietin joskus vuosia sitten, ja hoksasin taas kaipaavani: kutos- ja seiskahammerin tykeistä tulisi ratkaisevasti järkevämmän ja reilumman tuntuisia ehkä kaikille osapuolille, jos ensimmäisen lisäkantaman vaihtaa D3" pakkoscatteriin (ei "hitiä"), ja siirtää vierimisen misfiren poksahdukseen. Yksittäisten modelien lasertähtääminen poistuu 70% ajasta, ja isompiin kohteisiin osuminen helpottuu snadisti. Search your feelings and know it to be true.

Onhan näitä. :) Scatter on hyvä idea, mutta oon tykännyt myös strenan (ja armour penetraation) puolittamisesta pompussa. t3 velhoille sillä ei tietty ole väliä, mutta monsterit saattaa rohkeammin esitellä rintaansa. Lisäksi jos muuntaa D6 woundia D6 hitiksi niin saa tasaisempaa vahinkoa aikaan siellä sun täällä eikä tarvii kummankaan osapuolen katella tylsänä kun se jokin osuman saanut joko kuolee tai ei kärsi lainkaan sen yhden woundauksen perusteella.

Kasiedikassa ja Kings of Warissa käyttämiäni kymmenen ritarin bokseja meinaa tulla vähän ikävä, koska ne ovat niin messeviä, mutta kutoshammeri pitää ehdottomasti hyväksyä rajakahakkasimulaationa. Arkkivelhot hieman rikkovat sitä immersiota, mutta joukkojen puolesta rinnastus on kohtuullisen helppo ymmärtää. :) Onneksi pussihousuja saa pienen läjän. Seiskassa boksien hinta nousee ~50 pisteellä kun rivimosuria pitää tarjota rivibonuksien saamiseksi muutama lisää.

Tää on hassu juttu. Musta nimenomaan modelien lisääminen yksiköihin jotenkin rikkoo sen mielikuvan isommasta taistelusta. En tiedä miksi, mutta mulle se immersio on aina rakentunut vahvemmin yksiköiden määrästä kuin koosta. Kahden 5x4-blokin on jotenkin helpompi kuvitella kuvaavan kahta määrittelemätöntä "rykmenttiä", mutta heti kun figujen määrä kasvaa niin skaala hajoaa ja yksi 10x4 horde näyttääkin yhtäkkiä juuri siltä 40 miehen poppoolta. Makukysymyksiä ehdottomasti, mutta ei ainakaan vituta tehdä taas kymmenen jätkää pienempiä trayta kaikille.



Kovasti tekis mieli päästä testaamaan ja kokeilemaan, mutta ei vaan tunnu löytyvän aikaa. Laitan tänne kuitenkin ehtiessäni sen ekan listan jota oon suunnitellut ja toivon hartaasti että saisin edes yhden testipelin huhtikuussa.

Pysykäähän aktiivisina.

[Rune]

Eihän tuossa viittä minuuttia pidempään mennyt pykätä ketjua pystyyn. :) Kyllähän tuota joutessaan.

Eikö skirmarit tosiaan vie rivit hyökätessään kyljestä? Eikö siihen riittänyt katteeksi vain unit strenght 5, joka nyt täyttyy yleisesti millä tahansa skirmish-porukalla joka ei ole maistanut tulipalloa?

BRB p.116. Eivät vie rankkeja.

On kyllä perushämmentävää kutosedikkaa, että Combat resolutionin taulukoissa lukee joissain osin mitkä skirmareihin vaikuttavat, ja osin ne pitää lukea skirmarien säännöistä. :)

Onhan näitä. :) Scatter on hyvä idea, mutta oon tykännyt myös strenan (ja armour penetraation) puolittamisesta pompussa. t3 velhoille sillä ei tietty ole väliä, mutta monsterit saattaa rohkeammin esitellä rintaansa. Lisäksi jos muuntaa D6 woundia D6 hitiksi niin saa tasaisempaa vahinkoa aikaan siellä sun täällä eikä tarvii kummankaan osapuolen katella tylsänä kun se jokin osuman saanut joko kuolee tai ei kärsi lainkaan sen yhden woundauksen perusteella.

Tämähän liittyy siihen mitkä haluaa tykkien tarkoitetuiksi kohteiksi. Itse en koskaan kokenut kovin järkevänä tai maailman sisällä uskottavalta, että tykkien tärkein ja tarkin kohde on jalan vapaasti tanssivat takalinjavelhot. Iso ja muriseva mörkö vaikuttaa aina otolliselta kohteelta kaukaa ampuvalle kanuunalle, sekä isot ja pelottavat yksiköt.

No joo. :) Tämä nyt ei olennaisesti liity aiheeseen.

[Tyrisalthan]

Itselle Ravening hordesta on hyvät muistot. Mutta ne muistot pohjautuvat vahvasti siihen että silloin pelattiin niillä ukoilla joita sattui olemaan, joka käytännössä rajoittui 5. edikan muoviboksihin sekä muutamiin blisteriunitteihin mitä paikallisesta liikkeestä sattui saamaan (useimmin oli hyllyssä yhtä monta command group-blisteriä kuin rivisotureitakin, eli ensimmäinen ostaja sai unitin, ja seuraaville oli vain commadia tarjolla). Peliä ei siis voitu niillä edes yrittää rikkoa. Toista on nykyisin, kun on sekä figuja että tietotaitoa pelata systeemiä. Katsotaan siis kantaako herrasmiesmäisyys pidemmälle kuin kilpailunhimo.

Itsekin mielelläni kyllä testailen tätä edikkaa.

[Rune]

Mutta ne muistot pohjautuvat vahvasti siihen että silloin pelattiin niillä ukoilla joita sattui olemaan, joka käytännössä rajoittui 5. edikan muoviboksihin sekä muutamiin blisteriunitteihin mitä paikallisesta liikkeestä sattui saamaan--

Tähän liittyen, kun tarkemmin luin opusta, tajusin esim. Emporen vetäneen selkeästi pisimmän korren yksikkövalikoiman suhteen. Rare-osio pursuaa optioita, kun kaiken maailman tontut joutuvat tyytymään lähinnä vankkureihin, tai... vankkureihin. No on siellä vasamansylkijäkin joukossa, ja puuhippiäisillä on enemmänkin valinnanvaraa.

Joidenkin armeijoiden core-osio ei ole erityisen inspiroiva. Onneksi haltioilla tätä korvaa sankarien suhteessa suuri kustomoitavuus (ja teoreettinen voimataso). Muita en osaa arvioida paperilta.

Kääpiöitä käy sääliksi ja kaaos on outo sekasotku hävyttömiä stattirivejä tyhmänkorkealla hintalapulla. Niinhän ne aina, mutta voiko niitä oikeasti pelata? Onneksi kaverilla sattuu olemaan armada kaaosta, ja oli oma-aloitteisesti hanakka testaamaan. Katsotaan jos joutaisi ensiviikolla.

[Aarresaari]

Eka lista jolla koetan lähteä onneani koettamaan. Toivottavasti jo nyt huhtikuussa.

Muutamia fiilispohjasia rimoja jotka valintoja rajasi:

-6 noppaa magiaa saa riittää
-Perusjoukot edustetuimpina pisteissä ja silmäpareissa
-Ei ylin 30 figun yksiköitä, mutta vähintään 100 figua
-Wysiwyg, mielekkäästi

Mad King Ragnar - Black Orc Warboss
Additional Hand Weapon
Crown of Sorcery
= 241pts

Urluk the Red - Black Orc Big Boss
Heavy armour
Sword of Might
Battle Standard Bearer
= 109pts

Constable Grytta - Black Orc Big Boss
Heavy Armour, Shield
Axe of +1 Attack
War boar
= 123pts

Naskali - Night Goblin Shaman
Dispel Scroll
= 75pts


24 Man-Catchers - Orc Warriors
Shields, Full Command
= 174pts

10 Wild Hogs - Savage Orcs
= 60pts

24 Shammies - Night Goblins
Short Bows, Full Command
2 x Fanatics
= 152pts

5 Steppenwolves - Wolf Riders
Spears, Shields, Musician
= 90pts

5 Steppenwolves - Wolf Riders
Spears, Shields, Musician
= 90pts


19 Blackbelts - Black Orcs
Shields, Full Command, War Banner
= 264pts

5 War Pigz - Orc Boar Riders
Standard Bearer, Musician, Gork’s War Banner
= 140pts

Orc Boar Chariot
= 80pts

Goblin Stone Thrower
= 70pts


3 Mercenary Ogres
Great weapons, Standard Bearer
= 133pts

Old Cormack - Giant
= 200pts

Keskeinen tekijä on tietenkin tuo Nagashin kruunu. Sopi niin täydellisesti örkkikokoelman kesäteatteriin että en voinut kävellä ohi. Ikävä kyllä kapistus ei mainitse sallivansa haarniskoja, joten kuningas jää luottamaan pelkkään asenteeseen. :) Saahan se sitten lainattua magialla lisäwoundeja sieltä täältä, ehkä. Luotan että tuolla pelaaminen on hauskaa ja eeppistä. Hiisinoita ottaa varmaan kans Deathin ja heittää sitä yhtä magic missileään.

Muutoin tuosta tuli ihan sellainen sopusuhtainen jalka-armeija josta oon jaksanut möykätä. Ravening Hordes ei tunne käsitettä choppa, joten kilpimiehet saa paremman haarniskan pienemmällä rynnäkköpotentiaalilla. Näin ollen mulla on kolme ihan luotettavaa blokkia joilla uskaltaa miehittää keskustaa. Kaikenlaisia tukiyksiköitä riittää sitten molempiin laitoihin ja ihan hyvin niillä on nopeutta. Possupojat sankarilla ja taikalipulla lyövät karmivasti jos saavat rynnäkkönsä, täytyy siis varoa niitä oikeasti liikkuvia vastuksia. Kantamia tuli arvottua viimeksi vuosi sitten, joten en voi kauheasti luottaa hyökkäävien liikkeiden onnistumiseen. :D Jättiläinen saa yhtäkkiä ite päättää hyökkäyksensä, joten ei varmasti pääse entisenkään vertaa taisteluun.

Hämeenlinnaan ois aika lyhyt matka. Oisko teikäläisillä aikaa matsata tässä kuussa?

[Tyrisalthan]

Eka lista jolla koetan lähteä onneani koettamaan. Toivottavasti jo nyt huhtikuussa.

Hämeenlinnaan ois aika lyhyt matka. Oisko teikäläisillä aikaa matsata tässä kuussa?

Juu kyllä ainakin itselläni on viikonloppuisin aikaa. Pistä vaikka yv:tä niin sovitaan päivistä.

[Gilaelin]

Ensimmäinen peli kutoslaitosta öbaut kolmeentoista vuoteen tuli pelatuksi tuossa männä viikolla Runen kanssa. Rune selittelikin pelinkulkua jo, joten en sen suuremmin kertaa sitä. Huisin hauskaa kyllä oli pelata tällaista nostalgiahammeria! Sanottakoon kuitenkin sen verran, että selkeästi kalibrointia on vielä tehtävä. Pelaamme normaalisti viikottain Faban vitoslaitosta ja koska kutonen on säännöiltään ja RH jopa listojensa sisällöltä vielä hämmentävän lähellä vitosta, meinasi pelityyli mennä välillä pahemman kerran sekaisin. Ja vitonen ja kutonenhan kuitenkin pelaavat aivan eri lailla Warhammeria. Selkeimpänä (ja pelissämme kohtalokkaimpana) erona esiin puski varmaankin se, että ne sankarit tosiaan ovat paperia ja maagin vieminen lähikseen ihan aikuisen oikeasti ei ole koskaan hyvä idea, olipa sille kitattu Vambraces of Lightning ja Amber Amulet, tai ei.

Kutonen + RH tuntui juurikin sellaiselta nostalgiahammerilta, jota kaipasinkin. Ehkä siihen liittyi paljolti se, että pelasin Runen kanssa, jonka kanssa olen miekkaillut, ehm, kauan. Joka tapauksessa RH-listat loivat retrouutuudellaan (emme pelanneet näillä varsinaisen kutosen aikoihin muistaakseni juurikaan) jotain samaa fiilistä, kuin silloin joskus: peli tuntuu vanhalta tutulta kutoselta, mutta koska listoja ei ole ehtinyt pureskella puhki, on niiden käytössä sama mielyttävä uutuuden hämmennyksen tuntu, kuin itse teininä ensimmäisiä vuosia pelatessa.

Metsähaltioiden lista tuntuu miellyttävältä - osittain jopa mielyttävämmältä, kuin tonttujen varsinainen kutosen kirja, tai chronicles-lista, jolla aikoinaan nämä aloitin. Tämä johtuu varmaankin siitä, että lista on aika tarkalleen yksi yhteen käännös vitosen kirjasta, joka on itselleni se lempiversio metsähaltioista. Sanottuanikin tämän, kaksi asiaa aiheuttaa lievää sisäistä huutoa. Koko listassa tasan kolme yksikköä saa command groupin ja siinä missä rareen on tungettu kolme valintaaja speciaaliin peräti viisi, jolloin coreen ovat jääneet ainoastaan archerit ja glade guard - maailmanhistorian surullisin tonttukeihäs-yksikkö kautta aikain ja laitosten. :D No, mutta en valita. Otan haasteen vastaan listan ominaisuutena, en haittana. On ihan hauskaakin miettiä erilaisia listavaihtoehtoja, kun ei ole vielä oikein selkeää kuvaa siitä, millaista listaa haluaisi lopulta pilotoida. Villinä huomiona heitettäköön vielä, että jostain syystä kaikista Warhammerin listoista ainoana RH:ssa entti ei ole large target.

Aluksi nelostason heavens-maagin pelaaminen kutkutti ajatuksena (koska onhan se kutoslaitoksen komeetta nyt ältsin siisti!), mutta lopulta muistin, ymmärsin ja sisäistin totuuden, että mikäli listassa on optio lohikäärmeeseen, sitä kuuluu pelata. Jotain tällaista kehittelin siis ensiviikolle, jahka mähisemme Runen kanssa uudestaan:

Mäntymantu 2000pts

Lords

Kyrian Haukanmieli, Mäntymannun korkea kuningas
Forest Lord
-general, la, lance, longbow, enchanted shield, amber amulet, vambraces of lightning, hail of doomarrows, green dragon
=529

Heroes

Jaenna
Mage
-2nd level, 2x dispelscroll
=160

Morniel
Mage
-2nd level, wand of jet
=160

Core

Archers x10
=110

Archers x10
=110

Archers x10
=110

Special

Wardancers x7
=140

Dryads x6
=186

Scouts x5
=70

Scouts x5
=70

Rare

Vanha Erakko
Treeman 220

Waywatchers x6
=132

Total: 1997
Valintoja: 7 + scoutit
PD: 7
DD: 5

Medium-magia beastilla ja/tai lifella taitaa olla vähän omiin jalkoihinsa kompastumista, mutta kun nyt kerrankin päästään tätä laitosta pelaamaan, niin pelataan nyt jokaisen phasen edestä! Core näyttää juuri niin ankealta, kuin onkin ja spesiaalissa dryadit ovat liian hyviä kotiin jätettäviksi. Tonttuarmeijalla ei kuulu pelata ilman sotatanssijoita, joten siellä ne nyt ovat. Rareen mietin aluksi kahta kärryä, mutta tienvartijat ovat tanssijoiden tapaan klassinen tonttuyksikkö, joten pakko ne oli raijata mukaan. Entti entteilee. Katsotaan mitä tästä nyt tulee, mutta ainakin näin koneen näytöltä ihan oikealta metsähaltialistalta tämä omasta mielestä tuntuu.

[Rune]

Itsehän rakentelin vähän erilaisen viritelmän kuin edellinen viime yönä. Edellisen löytää Keisarikunnan kenraalien ketjusta.

LORDS 163

General 90
Heavy armour 6
Barded Warhorse 14
Sword of Might 20
Shield 3
Ring of Volans 30
163


HEROES 414

Battle Wizard 60
2nd level 35
Dispel Scroll 25
Dispel Scroll 25
145

Battle Wizard 60
2nd level 35
Warhorse 10
Speculum 25
Dispel Scroll 25
155

Captain 50
Pegasus 50
Lance 4
Enchanted Shield10
Heavy Armour 4
114

CORE 642

10 Archers 80
80

10 Archers 80
80

19 Halberdiers 133
Full Command 30
163

6 Knights 144
Musician 10
Standard 10
Warbanner 25
189

5 Knights 120
Musician 10
130

SPECIAL 350

1 Cannon 100
100

1 Cannon 100
100

1 Mortar 80
80

12 Greatswords 60
Musician 10
70

RARE 428

3 Ogres 105
Musician 10
ADHW 18
133

24 Reiksguard 240
Full Command 30
Banner of Shielding25
295

TOTAL 1997

Griippaan ja blasteriin jo luotan. Ne pelittävät kutosessa ja seiskassa niin hyvin kuin autohittaava verme ja lentävä mörkö nyt yleensä. Tällä kertaa haluan kokeilla vielä enemmän balanssissa olevaa listaa. Liikkujista löytyy porsas, hyrmät ja riittävät rykmentit rittereitä. Kanuunarivistön perinteiseen kutosedikan tyyliin pitäisi pakottaa monikin armeija iholle, ja kaksi riittävän timakkaa jalkaboksia on heitä vastassa. Kenraalin läsnäolon pitäisi buustata joko reikinkaartia (2+ save lähiksessä, w00t!) tai hilpareita (ehkä keihäsmiehiä kuitenkin oikeasti) riittävästi, että kehtaa ottaa lähestyvät viholliset vastaan.

Velhoilla haluaisin kokeilla Lore of Lightia, koska debuffit ovat melkein yhtä hyvä juttu kuin buffit. 4 leveliä tuskin riittää mihinkään, mutta Lightin casting valuet ovat pikkuruiset. Tuleepahan testattua.

Tästä herrasmiesmäisempää balanssia en enää oikein tahdo edes keksiä. :D Kahta kanuunaa saa huutaa emmentaalin tuoksuiseksi, mutta kai tässä jollain pitäisi jotain tehdäkin. Yllättävää kyllä, epäilen tämän pystyvän hakemaan tasapelejä melkein listasta kuin listasta (jos ei olla tarjottu vastapuolelle ihan min/maxatuinta tulipallonuudelirivistöä. Ehkä liikettä riittäisi kuitenkin sellaistakin vastaan... Hm...).

Jos tätä tarjoan Gilaelinille viikon tai parin sisään, niin pianhan se selviää.

Olisi mielenkiintoista kokeilla myös sellaista ääri-joensuulaista jalkaväkilinjaa aina 2000-luvun alkupuolelta. Kolme tykkiä ja pelkkiä 24 kokoisia jalkamosuribokseja, sekä halvimmat sankarit mitä kirjasta löytyy, oli ainakin ensimmäisissä Swedlandeissa kuuminta hottia.

[Aarresaari]

Osuu kyllä meikäläisen sydämeen tuo miten WD-artikkelin näköisiä listoja sieltä näyttää muodostuvan. :) Oli tehokkuus sitten väistettyä tai viritettyä niin hyvin saa arkaainen kataloogi vangittua jokaisesta kansakunnasta "sen fiiliksen", sen jonka voimalla ne uusien projektien heräteblisterit aina ostettiin. Kuvia ja rapsaa taas tulemaan!

[Rune]

Pääsiäissunnuntaina otetaan illasta aikaa ja tuhotaan terveytemme ja toisemme! Kuvia ehdottomasti on tulossa.

Sillä aikaa hurahdin täysin taas Kings of Warin ajatukseen. Onneksi Warhammerista ja Kinkkarista irtoaa yhtä hyvät fiilikset keskimäärin - erilaiset, mutta hyvät.

[Tyrisalthan]

Itse tekaisin listan High elffeille, ja kylläpä tuntui kivalta ottaa spearmaneillekin heavy armourit.
Dragon princet tuntuivat aika huonoilta verrattuna Silver helmeihin, samoilla varusteilla maksoivat 2 pistettä enemmän ja sillä hinnalla saivat 1 lisää initiativeä ja mahdollisuuden ottaa taikalipun (joita haikkareilla on 1 plus warbanner). Piti niitä silti listaan ottaa kun en silver helmejä omista. Tällä hetkellä listassa on lohikäärme, mutta en siitä vielä ihan varma ole kun tuntuu liian juustoiselta. Ehkä mielummin kolmas yksikkö keihäsmiehiä, yksikkö shadow warrioreja, kolmas boltis tai kotka, ja toinen maagi. Tällä hetkellä listassa on myös yksikkö jousimiehiä (jotka eivät koskaan saa mitään aikaiseksi) sekä vasta hankitut 4 chariottia, sekä komentaja johtamaan keihäsmiesyksikköä. Jos jättäisi jouskamiehet pois niin voisi shadow warriorien tilalle ottaa vaikka sword mastereita.

Eli siis lista elää vielä...

[Rune]

Itse tekaisin listan High elffeille, ja kylläpä tuntui kivalta ottaa spearmaneillekin heavy armourit.

Ich weiss, echt oder?! Raskaan haarniskan tuuttaaminen jalkamiehille tuntuu vain hyvältä.

Piti niitä silti listaan ottaa kun en silver helmejä omista.

Tosiasiassa ketään muuta ei haittaa jos vain sanot, että nämä ovat nyt vain hopeakypäriä. :) Omat pakkomielteet ovat tietysti aina se tärkein tekijä ja ylittämättömin muuri.

Tähän liittyen muistan naurahtaneeni kun vertasin Swordmastereita, Phoenix Guardia ja White Lioneita helffien listassa. :) Ehkä Phoenix Guardin (joka on kautta Warhammerin historian vetänyt aina lyhyimmän korren kaikessa, fluffimurhasta alkaen - oikeasti, miksi niille oli niin vaikeaa lyödä Unbreakablea stattirivin päätteeksi?) voi koskaan ikinä perustella silloin kun ehdottomasti on pakko saada listaan WL:n ja SM:n lisäksi kolmas eliittihaltiajalkaboksi.

Niiden figujen olemassaolo tietysti sinänsä on jo syy sinänsä keksiä mikä tahansa tekosyy saada ne kentälle. Silti. En aio kieltää ketään pelaamasta niitä nappeja Swordmastereina. Nimetköön ne pole-arm-mastereiksi tai halberd-hellbendereiksi. Kunhan niille maailman kauneimmille tinamöhkäleille saadaan syy laskeutua tekokarvalle sotimaan.

Tällä hetkellä listassa on lohikäärme, mutta en siitä vielä ihan varma ole kun tuntuu liian juustoiselta.

Ei kai se oikeasti ole? Häijyä, mutta kai jokainen osaa listassa kuin listassa jollain tasolla varautua.

Toki, se oikea käärmelista on tulossa vastaan vasta kohtapuoliin.

[Aarresaari]

Lohikäärme voi olla juurikin se taktinen henkireikä jonka kanssa muutoin tyylille omistettua jalkalistaa jaksaa liikuttaa pelistä toiseen. :)

Pelillisen voiman sijasta lohikäärmeen ongelma on musta ennemminkin hinta. Se taitaa haltioillakin viedä niin paljon pisteitä että muusta armeijasta tulee helposti aika laihan näköinen ja joutuu höyläämään pois kaikesta muusta siististä. Miten ois Griffon?

[Tyrisalthan]

Lohikäärme voi olla juurikin se taktinen henkireikä jonka kanssa muutoin tyylille omistettua jalkalistaa jaksaa liikuttaa pelistä toiseen. :)

Pelillisen voiman sijasta lohikäärmeen ongelma on musta ennemminkin hinta. Se taitaa haltioillakin viedä niin paljon pisteitä että muusta armeijasta tulee helposti aika laihan näköinen ja joutuu höyläämään pois kaikesta muusta siististä. Miten ois Griffon?

Juu kyllähän tuo lohari syö nelljänneksen armeijasta. Griffoni voisi muuten olla mutta en omista. Plus lähdin tekemään haikkareita Caledor-teemalla, siksi ritareinakin on niitä Dragon princejä. Chariotteja on tullut toki jeesaamaan naapurista, kun ei saa lohikäämeiden vetämiä vaunuja vielä ;)

[Aarresaari]

Teemaan panostus on palkinto itsessään. :) Enkä usko että se lohikäärme voi niin juustoinen olla kun ratsastajalle ei saa kuin light armourin ja nelosen wardin.

Jotkut pelaa tätä edikkaa 1,999 pisteen armeijoilla. Siis käytännössä 2k kentällä, mutta listoihin ei voi rakentaa ollenkaan loordeja eikä kovin montaa erikoisyksikköäkään. Siinä kyllä saattaa eriarvoisuus kukkia kun joillain armeijoilla on aika villisti jaoteltu yksiköt coreen ja sen ulkopuolelle :D

[Gilaelin]

Haikkarien RH-lista on kyllä ältsin siisti - jälleen, todennäköisesti siksi, että se on kompositioltaan melko lähellä vitosen listaa. Tsekkasin, että haikkareilla on tässä listassa myös vielä vitosen erikoissääntönsä - eli myös archerit ampuvat kahdesta rivistä! Tämä tehnee muutoin melko heikoista suurhaltiajousimiehistä ihan käyttökelpoisia. Myös raskaalla haarniskalla, kilvillä, jousilla ja keihäillä varustettu meriavartiosto vaikuttaa aika päheältä, vaikka onkin kyllä mahdottoman kallista. Korkeatonttujen jalkaväki näyttääkin kautta linjan ihan pelattavalta, kun kaikelle lyövälle saa kuitenkin oikeasti peltiä päälle. Hämmentävästi tämä saattaa olla ainoa haikkarilista ikinä, missä näin on. Erityisesti pitää nostaa esiin jellonat, jotka raressa ovat ihan oikeasti validi optio d3 haavaa tekevien karttujensa kanssa.

Omien welffieni kanssa ajattelin olla nyt totaalinen perverssi ja kaivaa naftaliinista ne muoviset ysärin one pose-arherit. Koska voin. Omistan kokonaan metallisen armeijan, mutta ajattelin, että maalaisin nyt tähän turnaukseen sellaisen oikein armeijakirjan keskiaukeamalta repäistyn metsähaltioiden malliarmeijan vuosimallia 1996-2000 - liikennevaloteemalla luonnollisesti. Tämä vaatinee ne muoviset hirvitykset.

[Rune]

Tämä vaatinee ne muoviset hirvitykset.

Myös aivan ehdottomasti goblin greenillä maalatut beissinlaidat ja ukkelin jalkojen juureen säntillinen kerros monotonisen väriseksi maalattua sahajauhoa. Ei karvan karvaa missään.

Itse kaipailisin taas jostain peltihaarniskaan sonnustautuneita, järkevän näköisiä ja järkevän hintaisia peitsijalkamiehiä malliin Regiments of Renownin, ne... no, ne. Pizzarro's lost legion? En kaipaa välttämättä niitä nappeja sinänsä, koska rahallinen arvo on aika hölmö, mutta jotain sinne päin mieluusti.

Koska pussihousukeihäsmiehiä kevyissä haarniskoissa jo on. Entäs ne peltivariantit sitten...?

Kääpiöt ovat myös kumma rotu markkinoilla. Ne siisteimmät ovat aivan härskin hintaisia Sciborista lähtien, ja halvimmat Manticin napit eivät GW:n perusmosuria halvempia kuitenkaan enää ole - ja design ei mitään lähelläkään Perryjen historiallista muovia. Mitään välimaastoa ei oikein tahdo olla, missä yksiköllisen saisi 30-35 euron hintahaarukkaan. 25e Manticilta tai GW:ltä, tai sitten suoraan heittämällä 50e+ Sciborilta tai vastaavilta.

[Kuusikeiju]

Tämmöistä keskustelua on ilo lukea. Ajattelin osallistua itsekin turnaukseen ja laskeskelin tuossa pystyväni keräämään metsähaltioilla tai vampyyreilla listan: todennäköisesti ensimmäisllä, sillä vampyyreilla pitäisi marssittaa mukaan suunnilleen jokainen figuuri. En muista koskaan pelanneeni Ravening Hordesin dryadeilla, joten niitä varmaan tulee listaan. Saa nähdä osaako noita käyttää mitenkään järkevästi, kun stattirivi on päheä ja yksikkö ei saa rivejä, joten pystyy ottamaan hyvin matsia lähinnä niitä joukkoja vastaan, joita on vaikea pyydystää.

[Rune]

Tänään oli tosiaan ensimmäinen vääntö paikallista kaaoskomentajaa vastaan.







Unohdin tietysti ottaa kuvan omasta armeijastani paraatimuodostelmassa. Pitänee kysellä vastustajalta hänen ottamansa kuvat.

Listani oli sama kuin mikä näkyy tuossa ylempänä. Maastosta pelkäsi vastustaja, että avoin keskusta on ehkä epäreilu kun ammun vain kaiken rikki ilman että hänellä on suojaa, mutta vakuutin että ei se näin ole - ja että avoin keskikenttä saa aikaan edes kiinnostavia pelejä, jotka eivät leikkaa flankkisodiksi ilman muuta vaihtoehtoa. Näinhän se olikin. Kaksi tykkiä ja mortar eivät ole kuitenkaan vielä mikään maailmanlopun patteri.

Päivä oli kovin pitkä ja väsyttävä, joten kauhean tarkkaa analyysia en nyt saa aikaiseksi. Teenkin huomioita lähinnä ranskalaisin viivoin:

-Kutosedikka on kovin epäselvästi kirjoitettu monin osin. Päädyimme siihen, että kyllä seiskaedikan kirja helpottaa valtavasti esimerkiksi breikkauksen ja suuntien suhteen. Olennaista tässä on eritoten pursuit into fresh enemy tilanteessa jossa vihollinen ei tuhoudu heti ensimetreillä taka-ajajien saappaisiin.
-Kentälle palaamisen designer's intentiä ei voi ymmärtää kutosedikan kirjasta. Vastausta esimerkiksi siihen, saako kentälle paluun jälkeen marssia vai ei, ei yksiselitteisesti oppaasta saa.
-Olen opiskellut hyvän häviämisen jaloa taitoa koko ikäni sitä skilliä vaativien pelien parissa, ja silti jouduin pitkästä aikaa hengittelemään hetken kun puoleen väliin peliä mennessä kaikki tahtoi kaatua niskaan eikä mistään oikein tahtonut tulla mitään: kun sotakoneet ovat kahden ensimmäisen kierroksen aikana misfirettäneet kolmesti (kuudesta laukauksesta) ja heittäneet osuttuaan kertaalleen ykköset woundaukseen, ja vastutaja irkuttaa (ja minä miscastaan) loitsuja vastustuskääröpatterin läpi, en kaikesta hyvästä tahdostani huolimatta osannut nauraa tilanteelle.
--Tästä huolimatta Warhammer näytti olevansa jälleen kerran Warhammeria ja luovuttaa ei saa. Paikkoja pitää silti hakea ja noppia heittää. Tykkini viimein latoivat edes yhden osuman alas, ja vain ne oikeat laukaukset ovat merkityksellisiä: kaaosloordi kaatui lentävän kuoleman alle. Ring of Volansiin varastoimani Doom and Darkness käänsi kaaoswarrujen (oikea sankarimunakori) yhden reson tappion neljän reson tappioksi, ja voitin käytännössä sillä koko keskustan. Nöyränä otan tämän vastaan ja tiedostan lapsellisuuteni noppieni soimaamisessa.
-Lentsikoita pittää olla. Olimme molemmat (myös kasiedikkaa fanittavina) sitä mieltä, että kasiedikan versio lennosta on yksi parhaita versioita: M10, ja jotta voi myös marssia.
-Kannattaa sopia ennen peliä, että miten pikkutarkkana oman liikevaiheen kanssa ollaan. Olen itse kohtuullinen natsi itseni kanssa, mutta silti kävimme vasta puolivälissä keskustelun siitä, että kosketaanko yksiköihin enää sen jälkeen kun on siirtynyt seuraavan yksikön siirtelyyn. Parasta on aina varmistaa uuden ihmisen kanssa ennen peliä näistä yksityiskohdista. Pelit rysähtävät niihin.

Itse pidin siitä, että
kaaoswarrut ovat järkihintaisia RH:ssa
kaaoskoirat ovat superbulkkeja ja että niillä on M6 (mutta miksi niille pitää tunkea WS4 joka kerta? Eivät ne ritareita ole)
nelisen leveliä ja joku boundi on sopivan kasuaali magiamäärä
kaaossankareilla ei ole kautta linjan 1+/4++, eli niihin saa joskus jonkun haavankin
reikinkaartilla on 2+ pelti klosiksessa ja habaa verrattain - keisarikunnan eliittiyksikkö joka oikeasti pystyy nahisemaan muiden rotujen tyyppidudejen kanssa?!

En pitänyt siitä, että
tykkien huono design nostaa yhäkin rumaa päätään
kääpiöiden ajatteleminen sai minut taas surulliseksi (onneksi on KoW ja kasiedikan knärvä-opus)
keihäät eivät muka saa lyödä kahdesta rivistä rynnäköidessään. Ne ovat jo valmiiksi aivan tauhkaa

Seiskaedikan kirja säästää monelta päänvaivalta jos ajattelee pelata peliä paria peliä enempää. Lopulta kutosen nostalgiapärinät kuluvat äkkiä puhki.

Enikeis: Kaikesta sekoilusta huolimatta tärkeimmät asiat onnistuivat (vaikka suurin osa epäonnistuikin), ja Grandbelos selviytyi voittajana kaaosmatsista. Vastustajalle jäi kentälle BSB, toiset ritarit ja... ehkä jotain. Grandbelos onnistui pitämään kentällä noin 1100 pisteen edestä joukkoja.

Kaaos pelasi:
Ratsastavaa kaaoslordia
Ratsastavaa BSB:tä
Aspiring Championia jalan
Rullavelhoa

Pientä yksikköä maraudereita
Kohtuullista blokkia GW-warrioreja
Kaksia koiraviisikoita

Kaksia ritareita
Spawnia
Kaaoksen hyrmiä

Runedit\\ Vastustajan ottamat pari kuvaa:


free image hosting