Häkkikehän Taisteluparit valittu!

Miniatyyripeleistä johdetut virtuaalimittelöt. Pysy teemassa, käytä harkintaa ennen uuden aloittamista.

Valvoja: Peliporukkavalvojat

Avatar
Horde Lover
Viestit: 267
Liittynyt: La 17.12.2005 15:39
Paikkakunta: Juankoski

Häkkikehän Taisteluparit valittu!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover » Pe 26.06.2009 10:05

Joo, eli aloitellaan oma pikkuturnaus tänne. Homma on melko varmana vuoro 1., vuoro2., etc, etc, meininkillä. Jos innostun oikein kunnolla, saattaa luvassa olla myös vähäsen seikkailua.

Kaukana kaikesta, syvällä maan alla, sijaitsee luola. Tämän luolan sisällä on kehä, jota ympäröi 16 häkkiä. Aina joskus luolassa asuva mysteerinen olento nappaa luokseen joukon rotujensa vahvimpia edustajia. Näistä valituista vain yksi pääsee takaisin vapauteen. Tämä onnekas on se, joka taistelee tiensä läpi kaikkien muiden osallistujien.
Tämä henkilö ei kuitenkaan lähde luolasta tyhjin käsin. Hän saa itselleen kaikilta kukistamiltaan taistelijoilta mukaansa yhden esineen. Nämä esineet tulevat auttamaan häntä selviämään aluksi muitten taistelijoita vastaan ja jälkeenpäin ne ovat auttaneet kantajaansa suurin tekoihin. Lisäksi kehää ympäröi suuret luolastot, joista voi löytää tarumaisia aarteita. Näissä kuitenkin vaanii omat vaaransa.
Jälleen kerran luolan salaperäinen asukki etsii joukkoa mittelemään voimiaan. Häkkikehä on avattu.


Areenan säännöt:
1. 8-16 osallistujaa ja hahmot YV:llä
2.Kaikista GW:n virallisista lähdeluetteloista (fantasy battle) otetut hahmot sallitaan.
3.Jos osallistujamäärä meinaa jäädä alhaiseksi, saa jo ilmoittautuneet pelaajat osallistua toisellakin hahmolla. Tällä ei kuitenkaan saa olla yhtään samaa taikaesinettä kuin edellisellä hahmolla, ja tämän pitäisi mielellään olla myös eri rodun edustaja.

Hahmon säännöt:
1.Juustotus kielletty. Jos hahmosi tuntuu allekirjoittaneesta liian juustoiselta, lähtee se bumerangina takaisin. Jos olet kuitenkin erimieltä, voidaan asiaa kysyä muilta osallistujilta.
2.Pisteraja on 350 PTS. Tästä 150 saa olla taikaitemejä. Kyvyt, joita voi hankkia itemejen lisäksi eivät kuulu tähän 150 PTS:n rajaan.
3.Ethrealit & Demonit kielletty.
4.Tomb king -20 PTS ja prince -10pts. Ei inkarnaatioita
5.Hahmot, joilla taikaleveleitä pohjalla saavat 20pts hyvitystä perushinnastaan/taso
6.Monstrous ratsut ja chariotit kielletty. Lentävästä ratsusta ei saa myöskään mitään erikoishyötyä.
7.Teittyä kohdetta vastaan kohdistettavat kyvyt ja esineet on kielletty
8.Kertakäyttöesineitten käytöstä on hahmon omistajan kerrottava ennen taistelua.
9.Boundit sallittu, niitten powerlevel on aina 4+. Vastustaja saa aina disspell heiton. Kääpiöt ja MR omaavat saavat tähän heittoon +1.
10. Hahmon save ei saa olla parempi kuin 1+ tai 2+ re-rolleilla.

Taistelun säännöt:
1.Taistelut käydään Iniative järjestyksessä, elléi toinen käytä ampumista tai boundia. Jos kumpikin ampuu/käyttää boundia, taistelu jatkuu Iniativen mukaan.
2.Hahmo paranee täysille woundeille aina ottelun jälkeen, ja jos selviää ottelusta ilman woundeja, saa hän d3 re-rerollia seuraavalle kierrokselle
3.Killing Blow aiheuttaa 2 woundia suoraan, ei armoursaveja tai regenerationia
4.Jos hahmo omistaa peitsen, se käytetään enimmäisellä vuorolla, jonka jälkeen käytetään normi/taika-asetta
5.Shieldbearerit eivät tee immuuniksi Killing blowille
6.Fear=epäonnistuessa osuu vain 6+
7.Terror=sama kuin fear ja saa +1 osumiseen ynnä saa iskeä ensimmäisenä
8.Ei Break testejä.
9.Taistelun jälkeen saa voitannut loottia yhden vastustajansa taikaesineen.

Hahmon kaavake:
Nimi:
Rotu:
Fluffi:
Ulkonäkö:
Statit:M WS BS S T W I A LD
Erikoissäännöt:
Normivarusteet:
Taikavarusteet erikoissääntöineen:
Pisteet(hahmon ja esineiden hinnat erillään, kiitos):

Ilmottautneet
Nyytti kirjoitti: Grabbok
Savage Ork Warboss
Pörrö:
Grabbok rakastaa kääpiöitä. Kääpiöitä on mukava paiskoa, ne päästelevät mahtavia ääniä kun niitä läimii, ne maistuvat hyviltä, niiden takomat aseet ovat mainioita, kääpiöolut on hyvää, lista vain jatkuu. Jopa Grabbokin sotakarju, Otus on samaa mieltä. Kysykää vaikka.
Grabbok on pienen örkkilauman, ”Käpsälöylyttäjien”, väkivaltainen ja arvaamaton johtaja. Arvatenkin klaanin sitoo yhteen valtava intohimo: kääpiöt. Niiltä saa pöllittyä hyvät oluet, niitä on hauska piestä, jne. Klaanin kunnianhimot tai päämäärät eivät ole kovinkaan suuret. Viimeiset neljä kuukautta ovat kuluneet rattoisasti läheistä kääpiöiden kaivoskylää kiusatessa. Kääpiöt eivät ole vieläkään onnistuneet nujertamaan Grabbokin klaania, sillä heidän leirinsä muuttaa sijaintiaan jatkuvasti. Tässä asiassa Käpsälöylyttäjät ovat hyvinkin viekkaita. Kyseessä on siis suomeksi sanottuna hyvin alkukantainen, hieman shamanistinen ja väkivaltainen örkkiporukka.

Grabbokin viimeisin muistikuva ennen kiinnijäämistä on kirkkaimmillaankin melko hämärä:
Joku, tai jokin oli myllyttänyt syrjäisen kääpiöleirin todella pahaan kuntoon, juuri ennen kuin Grabbok rymisteli mestoille. Grabbok oli vaaninut kyseistä leiriä jo päiviä, joka tietysti otti päähän ankarasti. Hän oli jäänyt paitsi tappelusta, eikä valmiiksi piestyissä kääpiöissä maistunut tuore voitto. Osa niistä kyllä narskui hampaissa oikein mukavasti. Otus, Grabbokin suuri sotakarju pisteli myös parit käpsät poskeensa, ja kävi nopeasti ruokalevolle.
Aterian jälkeiset muistikuvat alkavat olla jo tyhjää täynnä. Näkökenttä hämärtyy, jalat eivät kanna. Parempaa kamaa kuin mikään taikasieni, Grabbok muistelee.
Ilmeisesti se joku tai jokin tiesi, ettei Grabbok jättäisi ilmaista ateriaa väliin, ja maustoi kääpiöparat herkulliseksi örkkiansaksi.
Ovela paskiainen.

Ulkonäkö:
Grabbok on iso, vaaleanvihreä örkki, joka on maalannut ihonsa täyteen punaisia sotamaalauksia.
Terve kääpiödieetti (ja sen hankkimisprosessi) on pitänyt kaverin aika hyvässä lihassa, eli Grabbok on myös helkkarin iso ja vahva, kuten kunnon örkin kuuluukin olla.
Hänellä on iso jawplate, joka on myös sotamaalausten peitossa. Muutamat effigyt sun muut talismaanit roikkuu olkasuojista yms. Käyttelee paria kääpiöiltä ”lainattua” choppaa.
Grabbokin sotakarju on vaan yksinkertaisesti helkkarin iso porsas nimeltään Otus, jolle maistuu myös kääpiöt.
Halko kirjoitti: Nimi: Drotirik "Sydämetön" Knatir
Rotu: Druchii
Pörrö: Mahtava mies eläessään Hag Graefissa, Drotirik hallitsi yhtä suurta huonetta. Hänen hallintokaudellaan huone todellakin loisti Hag Greafin pimeillä kujilla. Rikkauksia ja orjia oli enemmän kuin vain voisi muille jakaa, eikä kukaan, voimakkaimpia hallitsijoita lukuunottamatta, uskaltanut vastustaa heitä. Huoneen miekka ylsi kauas ja sen salamurhaajien tikarit vielä kauemmas. Mikään ei kuitenkaan ole kestävää, parhaatkin soturit kuolevat siihen ensimmäiseen kuolettavaan osumaan.
Drotirikin oma veli iski myrkytetyn tikarinsa hänen kylmään sydämeensä hänen nukkuessaan. Drotirik ei itse muista siitä yhtään mitäään. Kaikki vain pimeni. Sitten kaunis naisääni alkoi kuiskia hänen korvaansa. "Hän oli pelkuri. Et tarvitse, et ansaitse tälläistä loppua. Kyllä, kuolema sattuu, minä voin lopettaa sen. Voin muuttaa tuskan nautinnoksi, jolle vetää vertoja vain koston ihana maku. Antaudu minulle ja herää!"

Sitten haltia heräsi ja löysi itsensä alastomana keskkelllä pauhuavaa merta. Hän makasi pienellä, kivisellä saarekkeella, ympärillään vain raivoavat aallot. Mies nousi ylös ja katseli ympärilleen. Rantaan olisi satojen metrien matka. Yhtään matkasta välittämättä hän sukelsi hyytävään mereen aaltojen armoille. Yliluonnilisen vahvat kädet kauhoivat vauhdilla jolle yksikään kuolevainen ei vetänyt vertoja. Haltia lähti saarekkeelta niin nopeasti, että hän ei huomannut mitää saarekkeella lojui hänen lisäkseen. Siinä juuri sen kohdan vieressä jossa hän oli maannut oli pieni vihertävä esine. Drotirikin sydän.

Rantaan päästyään haltiaa johti vain yksi ajatus, kosto, sekä sen tuoma nautinto. Hänen sydämensä tilalla oli verenpunainen kivi ja hänen suonissaan virtasi jumalan veri. Ilman tarkempia ajatuksia, haltia marssi huoneeseensa ja kohtasi veljensä. Vartijat ja sotilaat olivat järkyttyneitä nähdessään hänet elossa, eivätkä tehneet muuta kuin antoivat entisen herransa kävellä nykyisen luokse. Veli ei kuitenkaan ollut avuton miekkamies. Heti vainajan nähdessään hän tarttui miekkaansa ja loikkasi tämän kimppuun. Sanoja ei vaihdettu, teräs kohtasi teräksen. Dritirikillä oli kuitenkin Slaanesh puolellaan, ja hän pääsi joka lyönnillä enemmän niskan päälle. Pien petturiveli kaatuikin velttona maahan. Nauru valtasi salin. Ruumista alkoi tulvia saksikätisiä naisia, demonittareita, haltioiden kimppuun. Dritirik ei välittänyt tästä, hän vain poistui paikalta tyhjänä kuorena.

Ulkonäkö: Sielunsa myynneen haltion kasvoilla paistavat tuhannet näkymättömät arvet. Sileät ja kovat kasvot eivät näyttäneet kuuluvan millekkään elävälle. Silmät katsoivat suoraan eteenpäin ja suu pysyi peruslukemilla. Tarkaan katsoessa kasvot olivat itse asiassa surulliset. Varjot muodostuivat silmistä nenän molemmille puolille kuin kyynelvirta. Silmät olivat muuten tyhjät, mutta niiden mustien iiristen syvyys oli helvettiäkin syvempi. Hänen kasvonsa olivat kuin jäänteitä ajasta jolloin hänellä oli tunteita, mutta jotka hän piti sisällään. Kuitenkin, mikään asia tässä maailmassa ei enään saisi tunteetonta haltiaa muuttamaan ilmettään.

Haltia on pitkä haltiaksi, liki kaksimetrinen, ja vaikka hänellä ei ollut suuriakaan lihaksia, hän pystyisi katkaisemaan puun paljain käsin. Musta, ihoamyötäilevä pellistä ja nahkasta tehty panssari koristaa hänen yläkehoaan. Muuta vartaloa koristaa musta, tai hyvin tumma harmaa, vaate. Yllään hänellä on myöskin harmaa kaapu. Hiukset hänellä oli harmahtavan sinertävät. Haltiaa kun katsoi, suru on ensimmäinen asia tai tunne joka tulee mieleen, ja todellakin, haltia kantaa suurta surua, vaikka ei sitä itse tunne, ja myös tuo surua tuhotessaan kaiken jonka kohtaa
santso kirjoitti:nimi: Idric ''metsäkettu'' Th'rac
rotu: Asrai
pörrö: Idric samoilee yksikseen athel lorenin pohjois osissa, kuolleiden kukkuloilla harmaavuorten varjossa.
Hän tuntee jokaisen alueen puun ja polun, tietää kaikki eläinten piilot ja pitää huolta, että kukaan ei tätä kautta pääse tunkeutumaan syvemmälle metsään kuin on sallittu.
Normaalisti kaikki tunkeutujat ovat kääpiö retkikuntia tai keisarikunnan ihmisten kauppasaattueita. kukaan ei ole päässyt täältä läpi.

Nyt on jokin väärin, olennot jotka ylittivät rajan näyttävät ihmisiltä mutta olivat selväti karvaisempia. PETOMIEHIÄ! idric otti esiin pitkäjousensa jonka itse ariel oli hänelle antanut auttamaan häntä tehtävässään.
varjoista hän ampui viisi petoa ennen kuin ne huomasivat idricin, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. idric rynnäköi petomiesten kimpuun tuulen nopeudella ja silpoi heidät isolla kahden käden miekallaan.

Viimeinen idricin muistikuva oli kun hänen jo kuolleeksi luulemansa peto pisti häntä tikarillaan, sen jälkeen hän vajosi pimeyteen...

ulkonäkö:
Idric on pitkä, noin parimetrinen. hänellä on punertavat hiukset joista hän on lisänimensä saanut. hän on pukeutunut lehdistä tehtyyn viittaan, kevyeen haarniskaan, selässään hänellä on kahden käden miekka, kilpi ja kädessään hänellä on pitkäjousi, kansansa tapaan.
Morze kirjoitti:Sgurre Rautavarvas
Kääpiö
Pörrö: Sgurre Rautavarvas on pienehkön kääpiövaltakunnan pienehkö mutta sitäkin ylpeämpi ja äkkipikaisempi prinssi. Hänet on pienestä pitäen kasvatettu kunnioittamaan kääpiöiden perinteitä ja esi-isiä. Sgurren jääräpäisyys ja ylimielisyys alempia rotuja kohtaan onkin otettu vastaan hyväksyvällä mutinalla, mutta prinssin nuoresta iästä (hän on vasta 102 vuotta vanha) johtuen hänen kuumapäisyytensä ja koppavuutensa saavat aikaan ongelmia ja huolestuneita päänpudistuksia. Varsinkin alkoholin vaikutuksen alaisena hän saa päähänsä mitä mielettömimpiä ajatuksia. Joskus hän päättää koristella omin käsin pääkaivostunnelin seinämät, toisinaan taas hän tilaa korusepiltä platinalla ja rubiineilla koristellun kultakirveen valtakunnan laskuun halonhakkuuta varten. Yleensä vaaditaan pääriimumestari tai itse kuningas karkottamaan tälläiset atteet tämän nuorukaisen päästä. Kaikkein pahimmassa humalassa ollessaan saattaa hän järjestää yksin ristiretken lähiseudun kääpiökaivoksiin. Yhteistä näille retkillä on, että ne tapahtuvat yleensä mitä kaameimmassa säässä, osanottajat ovat nuoria, jurrissa olevia kääpiöitä ja varustus on mitä on. Sgurrella on tietenkin aina perintö sotapartensa, mutta muiden osanottajien aseet ja suojat ovat mitä ovat. On ruosteineista puukkoa, lelukirvestä, kaulintä, pataa kypäränä ja sitä rataa. Yleensä nämä urheat soturit palaavat seuraavana päivänä eksyneinä ja nälissään, tai pahimassa tapauksessa pahoin loukkaantuneina. Sgurrella ei ole yleensä mitään hätää, sillä hänen uskolliset kilvenkantajansa pitävät hänestä huolen.
Eräänä myrskyisenä pakkasyönä prinssimme oli päätynyt juuri tällaiseen seikkailuun. Vuortenhuippujen ikilumi tuprusi ympäriinsä pyörremyrskun voimalla ja näkyvyys oli parhaimmillaan vain muutamia metrejä. Vain kaikkein sitkeimmät kaljaveikot olivat vielä leikissä mukana, mutta joukko oli jo huvennut reiluun tusinaan. Sgurre ei tätä huomannut, vaan keikkui kukkelissa kilpensä päällä uneksien sankariteoista, jotka hän vielä suorittaisi. Vaitonaiset kilvenkantajat, kaksoset muuten, panivat jonkin ajan päästä merkille, että he olivat enää kolmistaan tässä tappavan kauniissa erämaassa. Sisäisen suuntavaistonsa varassa he olivat kääntymässä takaisin, kun yliluonnollinen ääni pysäytti heidät. Valkeus heidän ympärillään muuttui sokaisevaksi ja pian he eivät nähneet enää mitään.
Sgurre heräsi ensimmäisenä. Hän huomasi, että oli kunnossa. Hän huomasi, että hänen varustuksensa ja palvelijansa olivat kunnossa. Hän huomasi myös, ettei todellakaan ollut kotona.
”Kautta esi-isieni parran, vannon etten enää ikinä juo!”, hän manasi.

Ulkonäkö:
Sgurre on nuori kääpiö, mutta sitä ei ole aina helppo huomata hänen haarniskansa alta. Ainoastaan parran suhteellisen lyhyt pituus ja voimakas punaisuus kielivät nuoresta iästä. Myös haarniska on punainen, se on valmistettu ilmeisesti nyt jo unohtuneesta metalliseoksesta, jokka jättää ominaisuuksissaan ihmisten teräksen kauas taaksensa (tai sitten se on maalattua gromrilia, ota tuosta nyt sitten selvää). Kirkkaan hohtavat riimut koristelevat kypärää ja rintakehää. Suuri ja kullalla silattu taistelukirves on lukuisten monimutkaisten riimujen peittämä. Kypärän alta löytyy äkäiset silmät, jotka ovat useimmiten kurtussa, aivan kuin peittääkseen rypyttömän hipiän. Panssarinsa alla Sgurre pitää mukanaan ainoaa pehmeää kohtaansa, kuparista leikkihevosta, joka on lahja ja ainoa muisto sittemmin slayeriksi ryhtyneestä rakkaasta enosta. Lelu on onnenkalu ja myös siinä on riimu.
Kilvenkantajat ovat paljon arkisemman näköisiä, mutta hedän rautaiset panssarinsa ja aseensa ovat laadukkaita ja hyväkuntoisia. Kilvenkantajat itse ovat hyvin saman näöisiä, jo hieman harmahtavat ruskeat parrat ja suuret nenät, joiden päissä on luomi.
Arkki kirjoitti:Nimi: Alchaine

Rotu: Epäkuollut, vampyyri

Fluffi: Alchaine istui synkän ja pimeän häkkinsä varjoisimmassa kulmassa (outoa, miten häkki oli yhtä varjoisan näköinen jokaisesta kulmasta). Odottaen että häkki avattaisiin ja saisi mahdollisuutensa päästä pois tästä pirullisesta paikasta (Alchainella olisi ollut hyvät mahdollisuudet kuolla uudestaan, tylsyyteen. Mutta nousisi epäkuolleena kuitenkin takaisin) ja päästä nauttimaan kuolevaisten verta, jonka maku oli vuosien varrella hiipinyt pois hänen muististaan. Aina sillointällöin, ehkä päivien tai viikkojen välillä, hän saattoi kuulla pimeässä kodissaan. Miten oman häkkinsä kaltainen ääni kuului ulkopuolelta ja sieraimiin kantautuen maukas tuoksu kuolevaisen verestä ja lihasta, pian tulisi se aika.

Kynnet raapivat hiekkaista maata (Pelaajan näkemys kehästä, että luolan pohja on hiekkaa) nyrkiksi, valuuttaen kouriinsa jääneen hiekan maahan, nousten lopulta seisomaan. Alchaine kohotti hopeanharmaat hiukset kasvojensa edestä, nostattaen katsettaan häkkinsä seinään (Mahtui onnekseen juuri ja juuri seisomaan). Jonakin pimeänä (kaikki päivät häkkiin joutumisesta lähtien, olivat pimeitä) päivänä, hän oli ripustanut varusteensa siistiin järjestykseen häkin seinälle (selitettävin keino, miten hän oli saanut kiviset koukut kannattamaan varusteitaan. Oli se, että hän olisi käyttänyt mustaa magiaansa ja karsinut ylimääräisen kiven, ja jättänyt vain pienen osan. Joista muokkasi koukut) ja katsoi niitä hitaasti, hartaasti muistellen satojen vuosien muistoja näiden kapistusten kanssa. Pian hän oli tyhjentänyt seinän rakkaista aarteistaan ja odotti ryhdikkäästi seisten, aikaa jolloin häkki avautuu.

Ulkonäkö: Alchaine on (kuten yleensä) kapleanvalkoinen iholtaan. Tosin pientä vihreän sävähdystä voi kukatahansa huomata hänen ihostaan (ei voida verrata lähellekkään örkkien tasoa, häivähdys vain). Vuosien varrella, hänen vapaasti kasvuun päässeet, hopeanharmaat hiuksensa, ulottuivat jo ristiselkään asti. Eikä niiden puhtoisuudesta voinut leveillä. Silmät ovat jokseen sen näköiset, ettei olisi vuosiin nukkunut. Samalla, kuin ei olisi valvonutkaan (mitäs ihmettä?). Keskempää, silmät olivat aivan valkoiset, ehkä joistain pakoin harmahtavat. Värikalvot olivat tummanpunaiset, välillä näyttäen kuin pupillia kohti lähtisi lyhyitä, tai pitkiä mustia, teräviä viivoja (jota tosin ei huomaa, paitsi läheltä). Ruumiinrakenne vaikutti jokseen bodaajan ja nörtin risteykseltä. Suoraviivainen, ei niin lihaksikkaan näköinen (vaikka niitä juuri oli) ja pitkä.
Morze kirjoitti:Nimi: Azgarah the Messy
Rotu: Vampyyri
Pörrö:
”Kiviä”, ajatteli Azgarah the Messy (tai lyhyesti AtM) kiivetessään jyrkkää mäkeä. Epäkuollut luuska seurasi tottuneesti isäntäänsä muutaman metrin päästä. Jostain majatalosta Azgarah ole sen varastanut ja saattanut sen synkillä riiteillä kuolemattomuuden kiroukseen. Sen jälkeen hän ratsastaisi sillä, kunnes se kuluisi loppuun ja varastaisi uuden. Hevonen, joka siis oli epäkuollut ja siksi varsin painajaismainen otus, katseli erikoista isäntäänsä. Se muisti edelleen heikosti vanhan elämänsä postiratsuna ja haluaisi mieluusti palata siihen, mutta se tunsi vastustamatonta himoa seurata ja totella tuota kalvakkaa hahmoa.
Azgarah on siis vampyyri. Azgarah ei ole erikoisen älykäs, ei ole koskaan ollut eikä vuosia sitten tapahtunut vihkiminen vampyrismin saloihin ole sitä parantanut. Alunperin se oli kerjäläispoika, joka rikollisin keinoin hankki mainetta ja kunniaa. Sitten yksi pieleen mennyt keikka. Selli odotti. Kävi ilmi, että vanginvartija oli vampyyri. Jotakin se näki nuorukaisessa ja teki siitäkin vampyyrin. Ei olisi kannattanut.
Petettyään luojansa Azgarah pölli tämän taikakypärän. Se oli kirottu. Jotenkin Azgarahin entisen mestarin henki oli siirtynyt kypärään ja alkoi nalkuttaa. Eikä kypärä lähde irti. Vuosikausien läksytys on saanut Azgarahin menettämään järkensä ja nyt kypärä yrittää manipuloida AtM:n uudestiluomaan ruumiinsa. Nyt kypärä on huijannut Azgarahin vuorille satuilemalla tälle kulta-aarteesta. Tosiasiassa se etsii muinaista hautakammiota, josta mahdollisesti löytyisi oleellisia tarvikkeita regenerointiin.
Kivivyöry hautaa vampyyrin. Pimeyttä.
Ulkonäkö: Azgarah näyttää tavalliselta mieheltä. Kalvakka iho ja kammottava irvistys erottaa hänet kuitenkin elävistä. Hän on varsin lyhyt, omaa ruskean, lyhyen tukan ja vaaleanruskeat silmät. Varustus on hyvin arkisen oloinen. Takorautaa ja ruskeaa nahkaa. Ainoastaan pikimusta, lohikäärmeaiheisin kohokuvioin koristeltu kypärä herättää huomiota. Ratsu näyttää aivan tavalliselta ruskealta hevoselta, mitä nyt korva puuttuu ja turpa on vihreän hyhmän peitossa.
Viimeksi muokannut Horde Lover, To 01.10.2009 23:15. Yhteensä muokattu 6 kertaa.

Avatar
Arkki
Viestit: 450
Liittynyt: La 28.06.2008 20:23
Paikkakunta: Ruovesi

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Arkki » Pe 26.06.2009 20:40

Tarkoittaako tuo sun sallima kaikista GW (blaablaa) hahmot on sallittuja sitä, että nuo valmiit herot on sallitty? *Myhäilee lukien 4lvl sorcererista*
Tuomas Kyrö kirjoitti: Breivik syyttää joukkomurhastaan demokratiaa. Se on sitten sana sanaa vastaan. Demokratia kun syyttää joukkomurhasta Breivikiä

Avatar
Horde Lover
Viestit: 267
Liittynyt: La 17.12.2005 15:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover » La 27.06.2009 13:35

joo, unohtu merkitä että nimetyt ukot kielletty.

halko
Viestit: 1511
Liittynyt: Pe 18.04.2008 12:50
Paikkakunta: Tampere

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja halko » La 27.06.2009 14:59

Saanko ottaa hahmon ja kamat esim. Storm of Chaoksesta?
I have a mind for simple things but things are not of mine to simplify

Avatar
Horde Lover
Viestit: 267
Liittynyt: La 17.12.2005 15:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover » La 27.06.2009 19:08

Kuhan se on uusimmasta versiosta kyseistä kirjaa, niin kyllä saa. Viime hetken päähänpistona myös WD:ssä julkaistut armeija"kirjat" käy.

Avatar
IRiaD
Peliporukkavalvoja
Viestit: 4042
Liittynyt: Ti 26.09.2006 19:24
Paikkakunta: Joensuu

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja IRiaD » Pe 10.07.2009 19:32

Vois olla ihan hassua kokeilla pitkästä aikaa tämmöstä, jos vaikka Tomb Kingillä lähtis kokeilemaan. Nyt täytyy vain löytää kirja...
Diogenes kirjoitti:Mutta on ne ajat muuttuneet ... muistan sen ketjun missä IRIAD oli ketjun huonoin vitsi, ja nyt kaikki muut ovat niitä vitsejä IRIADiin verrattuna :P

Avatar
Horde Lover
Viestit: 267
Liittynyt: La 17.12.2005 15:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover » Pe 17.07.2009 21:51

Tuu vaan. Mikähän on kun ei ole noita ilmoittautumisia tullut kuin yks yritys?Lupaan pistää homman pystyyn ja eteenpäin kun on edes vähä osallistujia.

Avatar
Plästik Dub
Viestit: 390
Liittynyt: Su 20.05.2007 10:41
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Plästik Dub » Pe 17.07.2009 22:05

En ole koskaan ollut tällaisessa mukana, mutta kaipa se on kaikilla ensimmäinen kerta joskus. Elikkäs ajattelin tulla kokeilemaan (säännöt eivät ihan selvillä, mutta kaipa ne selventyvät tässä ajan mittaan), mikäli huolitte tietämättömän ensikertalaisen mukaanne. Doombullin voisin YV:nä sulle tuupata.

EDIT: Äh, en huomannutkaan tuota fluffiosiota. Ihmettelinkin vähän kun sitä ei ole, mutta huomasin sen sitten kuitenkin, vähän myöhässä tosin. Voi olla että saan hahmon tehtyä, voi olla että en saa, beastien fluffi on miulle melko tuntematonta, enkä muutenkaan ole kummoinen tarinoija.

Avatar
Horde Lover
Viestit: 267
Liittynyt: La 17.12.2005 15:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover » Pe 17.07.2009 22:19

no eihän sen sun hahmon fluffin tarvihe vastata sitä GW virallista, kuhan jotain pientä sellasta laitat. ensikertalaiset ovat ihan yhtä tervetulleita kuin vanhat konkaritkin.

Avatar
IRiaD
Peliporukkavalvoja
Viestit: 4042
Liittynyt: Ti 26.09.2006 19:24
Paikkakunta: Joensuu

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja IRiaD » Pe 07.08.2009 15:11

Mites, onkos tää viel hengissä?
Diogenes kirjoitti:Mutta on ne ajat muuttuneet ... muistan sen ketjun missä IRIAD oli ketjun huonoin vitsi, ja nyt kaikki muut ovat niitä vitsejä IRIADiin verrattuna :P

santso
Viestit: 2731
Liittynyt: Su 22.07.2007 16:40
Paikkakunta: Ilmajoki/Kouvola

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja santso » Pe 07.08.2009 15:19

mikä tää edes on?
Omenapiirakka on tietäjien ruokaa.

Avatar
El Capitan
Peliporukkavalvoja
Viestit: 5538
Liittynyt: Pe 17.12.2004 21:55
Paikkakunta: Tuuliklaani / Pori
Viesti:

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja El Capitan » Pe 07.08.2009 15:45

Tää on herohammeria.

Tuossa on noi säännöt, joiden mukkaa teet itsellesi hahmon, kirjoitat hänelle fluffia täällä haluamasi tapaan ja Horde Lover kirjoittaa sitten kahden pelaajien hahmojen välisestä ottelusta. Voittanut jatkaa peliä ja pääsee seuraavalle kierrokselle. Hän, joka on ainoana elossa kaikista hahmoista, on voittanut areenan.
Soturin ei tarvitse vuodattaa verta voittaakseen taistelun.
- Sinitähti

Avatar
Horde Lover
Viestit: 267
Liittynyt: La 17.12.2005 15:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover » La 08.08.2009 00:33

elossa ollaan, yksi osallistuja tullut ja kaikki ovat tervetulleita. Sellainen varoituksen sana, että ei kannata odottaa hirveitä siltä taistelufluffilta mikä täältä päästä tulee, mutta voittehan te parantaa tasoa väliaika fluffeissa.

Weedeeo
Viestit: 1248
Liittynyt: Ti 31.07.2007 23:46
Paikkakunta: Tampere

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Weedeeo » Ti 11.08.2009 14:03

Voisihan sitä osallistuakin, kun edellisestä areenasta on jo aikaa. Lähetän hahmon fluffineen jos saan jotain aikaiseksi.
Mitä on rakkaus?
santso kirjoitti:sitä kun on päästetty menemään ja satsit ladattu koneeseen ja kone käy kuumana, nesteet virtaa ja tahti on kova :D

halko
Viestit: 1511
Liittynyt: Pe 18.04.2008 12:50
Paikkakunta: Tampere

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja halko » Ti 11.08.2009 14:09

Äh, pakko tähänkin on sitten tulla niin päästään öynäämään porukkaa. Laittanen hahmon ja fluffin sitten illemmalla
I have a mind for simple things but things are not of mine to simplify

Avatar
Morze
Viestit: 3143
Liittynyt: La 28.04.2007 22:21
Paikkakunta: pk-seutu

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Morze » Ti 11.08.2009 20:53

Kai sitä vois vaihteeksi kokeilla... Huomenna saana varmaan jotain järkevää keitettyä.
Useampi charru vois olla muuten ihan jees, tylsää, jos oma hahmo kuolee ekalla kierroksella.

halko
Viestit: 1511
Liittynyt: Pe 18.04.2008 12:50
Paikkakunta: Tampere

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja halko » Ti 11.08.2009 22:28

Morze kirjoitti:
Useampi charru vois olla muuten ihan jees, tylsää, jos oma hahmo kuolee ekalla kierroksella.
Live or Die, choise is yours.

Sellanen meininki näis yleensä on, jos kuolee niin kuolee. Tietenkin joissain "areenoissa" (vink vink) voi pitäjä herätellä kuolleet henkiin, jotta hekin pääsevät mukaan eeppisiin lopputappeluihin. Niinkuin tuo Turmion Tahto (vink vink), johon voitaisiin ottaa lisää verta kun osa on jäässä (vink vink)

Edit. Meikä ei osaakkaan enää kirjoittaa \o/
I have a mind for simple things but things are not of mine to simplify

Avatar
El Capitan
Peliporukkavalvoja
Viestit: 5538
Liittynyt: Pe 17.12.2004 21:55
Paikkakunta: Tuuliklaani / Pori
Viesti:

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja El Capitan » Ke 12.08.2009 00:03

Paljon mielummin mie otan kuitenkin sitä sivuroskaa pidentämään hahmojen elinikää. Mitä vähemmän arvoa annetaan kierroksille, sen parempi. Ohan henkiinherättäminenkin (esim. Helvetti) ihan jees idea, mutta silti välissä niin lame. Jos henkilö on kuollut, niin kyllä se saisi pysyä kuolleena.

Viimeinkin pistit ne, tai sen, osallistujan esille. Mie ehdin jo elätellä toivetta, että jälleen kerran yksi on kuollut.
Soturin ei tarvitse vuodattaa verta voittaakseen taistelun.
- Sinitähti

Avatar
IRiaD
Peliporukkavalvoja
Viestit: 4042
Liittynyt: Ti 26.09.2006 19:24
Paikkakunta: Joensuu

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja IRiaD » Ke 12.08.2009 00:13

Katon jos täs lähipäivinä saisin kirjotettua sen kingin. Laitan sen sitten matkaan.
Diogenes kirjoitti:Mutta on ne ajat muuttuneet ... muistan sen ketjun missä IRIAD oli ketjun huonoin vitsi, ja nyt kaikki muut ovat niitä vitsejä IRIADiin verrattuna :P

Avatar
Horde Lover
Viestit: 267
Liittynyt: La 17.12.2005 15:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Häkkikehä etsii sankareita!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover » Ke 12.08.2009 15:21

hahmot lissii kuin tatit satteella. oottelen tässä jonkin aikaa ennekuin annan luvan tehä nuo toiset hahmot. Semmonen etukäteen varoitus, ettei taistelupareja välttämättä arvota, vaan siinä saattaa olla muita tekijöitä mukana. Tätä vettää sentään umpikiero savolainen, joten kannattaa varoa mittee etteen tulloo.

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Verkkoturnaukset”