Jos valaistus tuntuu ongelmalliselta, niin voin lämpimästi suositella Philipsin E27-kantaan sopivia 60W päivänvalolamppuja. Näyttävät tavallisilta hehkulampuilta paitsi, että kupu on sininen. Valo jota antaa on valkoista, eikä kellertävää kuten normaali hehkulampuilla. Näyttää pitkälti luonnonvalolta. Auttaa kuvaamisessa, mutta myös maalauksessa. Hintaa on muistaakseni vähän reilu 4 euroa/lamppu. Eivät siis ole ihan halpoja. Näitä voi etsiä mm. Anttiloista ja Stockmannilta. Paketti on violetti, jossa sinertävä lamppu tosiaan. Päällä lukee "daylight".
Jos sopivaa valaisinta ei kotoa jo löydy niin
Ikeasta saa näitä vajaan 10e kappalehintaan. Itse maalaan ja kuvaan kahden tällaisen avulla. Samaten Ropeconissa työpajoissa ja valokuvatessa on käytetty näitä.
Kommentoin tätä uusinta figua nyt pääosin, vaikkakin olen katsonnut myös vanhempia ja yrittänyt hakea sitä kautta systemaattisesti toteutuvia virheitä tai ansioita, sekä keskittyä enemmän niihin tarpeen vaatiessa.
Ensimmäinen vaikutelma, mikä syntyy on että yritystä tehdä asioita hyvin löytyy ja malttiakin, mutta teknisesä toteutuksessa on ongelmia, eikä visioiden toteutus täten onnistu välttämättä halutulla tavalla. Yksi ongelmakohta on se, että käytät ehkä turhankin paljon drybrushia. Drybrush soveltuu lähinnä teksturoiduille pinnoille, kuten turkiksiin, sulkiin yms. muttei tasaisemmille pinnoille, ellei näihin haluta tehdä tietynlaista tekstuuria. Esim. Kelenin siivissä drybrush toimii, sen sijaan noissa malifauxin pikku hämähäkeissä/mitä ovatkaan ei toimi jaloissa. Ilmeisesti ne on drybrushattu?
Samaten ilmeisestikin maalaat turhan kuivalla siveltimellä, mikä näkyy mm. viikatteen teräsosissa. Mikäli maali tuntuu kuivavan liian nopeasti paletilla, niin ratkaisuna voi olla märkäpaletti. Märkäpaletissa otetaan muovialusta, jonka päälle ladotaan märkää vessa-/talouspaperia ja näiden päälle laitetaan leivinpaperia. Leivinpaperi päästää kosteutta lävitse, jolloin leivinpaperin pinnalla oleva maali pysyy paremmassa voinnissa pitempään. Maalit pysyvät hyvinä ja ohennettuina siis pitempään. Jos taas tuntuu siltä, että maali kuivuu nimenomaisesti siveltimessä liian nopeasti, niin tähän on olemassa ratkaisuna maalin lisäaineita, kuten extender/retarder, jotka pidentävät maalinkuivumisaikaa. Näitä saa taidetarvikeliikkeistä. Itse suosin nestemmäistä, vaikka geelimäistä on tarjolla. Geelimäisestä olen kuullut lähinnä pahaa sanottavaa. Näillä ja pienellä harjoittelulla maalit pitäisi saada mukavan ohuiksi ja pysymään niin, että myös maalausjälki paranisi. Kannattaa myös huomioida, että jos esim. maali tuntuu juoksevan liiankin vikkelään, muodostavan lammikoita ja olevan hankalasti hallittavissa, niin ratkaisu ei ole välttämättä tehdä paksumpaa maalia, vaan yksinkertaisesti ottaa pienemmän maalinmäärän siveltimeen jatkossa (joka altistaa tosin kuivumiselle). Maalin tulisi olla about kerman tai maidon paksuista (EDIT: Mieluummin lähempänä maitoa kuin kermaa), sitä tulisi taas siveltimessä olla sen verta, että osuessaan figuun pysyy n. suurinpiirtein paikoillaan. Näin perusvärejä ja highlighteja maalatessa.
Itse figuun palatakseni. Väriteemassa olisi pientä hiomisen varaa nähdäkseni, koska vihreät nyörit, jotka lähtevät lanteilta ovat lämpimiä (kellertäviä) ja taas kädessä oleva liekki on kylmä vihreä (menee sinertäväksi). Yleisesti ottaen saman värin kylmät ja lämpimät sävyt eivät välttämättä mahdu samaan figuun fiksusti. Tietysti todella riemukirjavasasa tämä olisi ehkä mahdollista, mutta koska nyt figussa nämä ovat lähesainoat värit, niin ei ole ollut paras ratkaisu. Itse olisin pitänyt molemmat joko lämpiminä tai kylminä sävyinä.
Maalausteknisesti totesinkin jo kuivasta siveltimestä. Tarkkuuden puolesta mitään hirveän pahaa levähdystä ei näy ja esim. nyörit alavartalossa on maalttu tarkasti. Lähinnä levähdyksestä tulee mieleen siipien ja metallikehikon raja. Metallikehikon kulmat näyttävät täysin valkoisilta, kuin olisivat ottaneet slkien highlightauksesta väriä itseensä. Siivet itsessään kuitenkin näyttävät oikein hyviltä. Sulat ovat figun paras osa edhottomasti.
Mitähän sitten vielä... Kaavun osalta kaipailisin voimakkaampia korostuksia blendaamalla. Tässä kuitenkin sellainen vinkki, että esim. poimussa korostaa taitekohdassa enemmän ylläolevaa osaa, kuin alla olevaa. Esim. jos katsomme figua takaata ja viittaa. Siipienmetallikehikon alalaidasta katsottuna vasemmalla oleva poimu näyttää hyvältä. Siinä korostus on siinä, mihin valo osuisi kun valo tulisi ylepää. Alempana olevassa poimussa taas korostus onkin päinvastainen. Korostus on vaaleimmillaan siellä, minne ylhäältä tuleva valo ei välttämättä osuisi.
Alustaa ei liene tehty vai kuvittelenko?
Kokonaisuutena siis mielestäni figusta näkyy se, että tähän on laitettu vaivaa ja lähdetty tekemään hyvääkin tulosta. Maaleja ohentamalla enemmän ja kosteammalla siveltimellä maalaamalla myös tulokset paranevat varmastikin. Kun nämä on saatu kuntoon, niin seuraava askel olisi varmastikin toki blendauksen harjoittelu, mutta myös rajaukset (lining). Eli toisinsanoen ääriviivojen maalaus. Esim. ohuet tummanruskeat reunat rinnan valkoisetn kuvioiden reunoilla toisivat kuvioita särmikkäämmin esiin. Sama juttu myös muissa kuvioissa.
Toivottavasti näistä kommenteista oli iloa.
ps. Jos asut kerta Espoossa niin vinkattakoot:
20.8 klo.17 figumaalarien miitti Kaisaniemessä. Tuolta saa halutessaan palautetta livenä töistään.