
And Nuffle saw everything that he had made, and behold, it was good enough.
Tai saattoi se olla Khornekin, nähden miten ottelu meni... Mutta sen suuremmitta spoilereitta lähdetään kertomaan tarinaa järjestyksessä. Eilen toisensa kohtasivat kunniattomien kentillä (joilla tällä kertaa kulkivat hyvin ystävälliset ja toisiaan huomioivat luotsit [outoa kyllä...]) Nopiat ja KARVAilevat ja Rämesuon Rämppäävät. Otteluun lähdettiin hyvin tasaisissa tunnelmin, että tällä kertaa gobot saivat kokonaiset 40k tukiaisia. Pienet vihreät kaivoivat kuitenkin kuvettaan ja korvasivat sen 50k rahalahjoituksella tuomareille. Hyvästä tuomaroinnista tietenkin. Yleisö oli karvan verran rottien puolella, vaikka gobot olivatkin lupaavassa nousussa ja niinhän se aloituskin lankesi karvaturreille sitten.
Aloitukseen kun lähdettiin niin eikös se pallo lentänyt ihan kentän reunaan, vastustaja saa quick snapin ja pallo pomppaa vielä ulos laudalta. Että pelattiin taas näitä pelejä... Hyvästä alusta huolimatta suurempi läpimurto jäi saavuttamatta kun rottien linjuri tinttasi itsensä gobon kanssa maihin. Gobot ryhmittyivät paksuun muuriin rottien naamalle ja pakottivat nämä hakemaan vauhtia toiselta puoleen kenttää. Tänne ei paljoa saatu kuitenkaan apuja kun gobboja ja peikkoja roikkui rottien jaloissa ja toinen linjuri tinttasi itsensä nurin gobon kanssa. Tällä kertaa sentään gobbo kannettiin torkkutuvalle, eikä rottakaan taintunut pahasti, toisin kuin ensimmäisellä kertaa. Se mitä tapahtui sitten olikin vähän... Juttu sinänsä... Kaksi rottaa löysi itsensä lasaretin ovelta, mutta rännärin apteekkari käännytti takaisin kentälle. Pallo vaihtoi omistajaa (vieläpä lyönnistä, ettei tarvinnut palloa edes nostella) ja yllättäen hyökkäys olikin goboilla. Rotillehan moinen ei maistunut ja pallon varastanut pogo käytiin tinttaamassa nurin.

Juup... Noin vain kävi... Ooge Fella saarrettiin toki rotilla, mutta näppärä gobbo pinkaisi pian karkuun ahdistelijoiltaan. Juoksukisassa vaan rotat ovat ihan toista maata ja gobot saatiin kiinni ja kumoon. Pallokin irtaantui rotille ja se lennätettiin komeassa kaaressa keskikentään. Siellä odotellut linjuri kuitenkin tintattiin vuorostaan maihin (suht kriittisestä God Munchan tyhmäilystä huolimatta...), mutta pallo jäi maahan. Sieltä sen noukki uudestaan rotat ja pallo kiisi ilmojen halki uudestaan, mutta tällä kertaa vastaanottamassa ollut blitzaaja oli ilman muitten jakamia agi-plussia ja pallo tuupahti karvanaaman kourista maahan. Ooge Fella to the rescue ja pallo nostettiin taklaavan karvanaaman vierestä ja väistökin onnistui, mutta kun gobot olivat heittämässä pienillä kätösillään palloa... No siinä ei päästy edes siihen asti kun Ooge tuupahti lisäliikkeeseen. Rotat palauttavat eivät tainneet onnistua pallon nostossa (kuva puuttuu), mutta seuraavassa tilanteessa Ooge Fella on taas pallon kanssa liikkeellä ja hän on peikolle huutelemassa heittokäskyjä, mutta jätti tyytyy vain kaivamaan nenäänsä. Tyhmäilevän peikon vieressä on jokseenkin turvatonta seistä ja rotat palauttavat pallon itsellensä. Tällä kertaa gobbojen ei onnistu saada sitä takaisin ja hyppivä agirännäri lähtee kiireen vilkkaa vilpottamaan kohti maalia, jonne on kovin, kovin pitkä matka, mutta ei liian pitkä matka rännärille. Yhdeksän liikettä myöhemmin rottasankari (joka koko ensimmäisen puoliajan kantoi rottien peliä lähes yksinään) tuupertuu väsymyksestä maihin jo kymmenennellä askelleella. Varmistaen kuitenkin etteivät gobotkaan enää ehdi tehdä heittomaalia. Mikä sankari. Eikä edes tainnut saada MVP:tä...
Toiseen puoliaikaan sitten lähdettiin yhdeksän rotan ja yhdentoista gobon voimin pallo luovutettiin kuulan ylitse vastapuolelle, mistä tuomarit pakottivat palauttamaan sen vapaavalintaiselle gobolle. Luotseista palkittiin se menestyneempi (joka verimaljan tyyliin oli tällä kertaa enemmän vahinkoa tehnyt) ja heti kättelyssä kuula mäjäytti vielä yhden rotan lisää ulos ottelusta todistaakseen joukkueen tapoja. Kun sitten kahden peikon ja kuulan auraamana gobot työntyivät heikkenevästä rottaseinästä eteenpäin, onnistuivat nämä vielä irrottamaan palloa goboista, mutta sen verran vahvoilla jopa pienet gobot alkoivat olemaan, ettei palloa enää peikkojen ja gobbojen jaloista saatu nousemaan. Kuviot toistivat taas itseään ja gobot nappasivat pallon takaisin. Rotat pudottivat gobon, eivät saaneet palloa. Gobot noukkivat pallon ja nyt ensimmäistä kertaa jopa saavat sen maaliin. Sitten näkyykin rottien pelituuri tällä kertaa. Kentälle jaksaa enää seitsemän, missä gobot ovat yhä täysilukuisia ja blitzaavat! Gobbo lentää pallon alle ja jokainen rotta on kiinnitetty. Tämähän ei liikaa rottia haittaa kun gobbo ei saa palloa kiinnikään ja noukinnan, taas kerran onnistuneen heiton ja juoksun jälkeen rotat ovatkin kolmea ruutua gobbojen maalista. Karmeasti pinnistellen gobbojen onnistuu kuin onnistuukin juosta rotta kiinni ja tintata tämä nurmeen. Blodge, mikä blodge? Ja kun rotat eivät saa pallon lopulta noukkinutta gobboa maihin, juoksee tämä peikon luokse, joka viskaa pienen palloineen takaisin rottien päätyyn. Toista kertaa tämä ei sentään juokse (luotsin yrityksistä huolimatta [innostui ihan vähän]) ja rotat pääsevät iholle, mutta pudotuksesta pitikin huolta rotta itse joka pitkälle pinnisteltyään tuupertui aivan gobon jalkoihin. Gobot sen sijaan jaskoivat kirmata ja ryntäsivät kohti maalia. Ja kun rottien yksi harvoista seisomaan jääneistä rännäreistä tinttasi itsensä alas pommittajan nyrkillä oli gobot tehneet jo toisen maalinsa.

Kuvasta voi bongata syitä miksi gobot saattoivat olla nyt Khornen suosiossa...
Viimeiseen lähtöön yleisö vaati vielä lisää verta pakkiin ja kelloja vähän rukattiin taaksepäin heitä miellyttämään. Rotat lähtivät kuudella kymmentä vasten ja kun agirännäriä jännitti niin paljon pallon noukinta, jäi goboille vielä mahdollisuus kolmanteen maaliin, mutta vaikka rännäri tuupattiin yleisön joukkoon gobbovoimin, ei pallo noussut ja maalinteko jäi molemmilta puolin pitkälti siihen. Jäljelle jääneet rotat yrittivät vielä murtautua läpi, mutta se epäonnistui taas pallonkäsittelyn vuoksi.
Aivan hirveää ja hyvin yksipuolista mättöä. Gobot voittivat 2-0 ja voin rehellisesti sanoa, että silkan nopan tähden. Rottien nopista ei ottanut irrotakseen mitään kolmosta isompaa ja joka kolmas heitto oli se 1. Sen sijaan gobot paukuttivat melkein joka lyönnillä rottien panssarista läpi ja vaikka peikot tyhmäili kerran tai kaksi kriittisessä kohtaa, eivät rottien agimiehet pystyneet väistelemään tai noukkimaan palloa 2+ sitten mitenkään. Vielä kun väki alkoi dramaattisesti rottapäädyssä huveta ja gobot saivat uskomatonta kyllä ylivoimaa vastajoukkueesta... Kyllä näillä eväin mielellään lähtee alkuerien viimeiseen taipaleeseen...