Disclaimer: Tekstissä ei ole ollenkaan kuvia, peliselostukset itsessään ovat aika tyhjiä, ja raportti keskittyy enemmän matkaan kohti turnausta kuin itse turnauksen sisäisiin tapahtumiin. Toivon että pääsette kuitenkin sisälle mielenmaisemaani turnauksen sisällöstä.
Nykypäivä, hotelli Maltalla
Katson merelle laskevaa aurinkoa ja hörpin päivän neljättä mokkachinoa. Mielessä keinuu samaan aikaan uusi työ, Ukrainan sota, muutto uuteen maahan ja ikävöinti Grimdankin taistelutantereille. Juon kahvin sokerinesteen loppuun, ja päätän vihdoin kirjoittaa kaiken kansan kiusaksi raportin ensimmäisestä 40k-turnauksestani kaveripiirin ulkopuolella yli kymmeneen vuoteen. Palaan keittiöön, korkkaan Absolutin, ja aloitan kirjoittamisen. Illassa on tunnelmaa, suonissa promilleja. Aika on koittanut.
Joskus tammikuussa
Kiroilen lomautuksia, koronapolitiikkaa ja tylsyyttä. Örkkejä on jälleen vino pino pöydällä odottamassa maalaamista, mutta ei kiinnostaisi pätkääkään sutia mitään vihreää, varsinkin kun niitä on niin paljon odottamassa maalia. Harrastuksen uudelleenkäynnistys tapahtui ehkä hiukan nopealla vauhdilla, ja armeijoita on talouteen ilmestynyt noin puolessatoista vuodessa viisi; eihän näitä kaikkia jaksa maalata sitten millään. Discordiin kaveriporukan Warhammer-kanavalle ilmoitus uudesta viestistä, ja saan huomioni vaivatta käännettyä ruudun suuntaan.
” Jyväskylän turnausta siirrettiin ens kuuhun”
Ai perhana, sinnehän pitää päästä. Turnaukset on peliharrastusten suola, ja uusien pelaajien kanssa mittelöinti on mitä mukavinta. Heitän nopeasti ilmoittautumiset kehiin niistäen itseni juuri ja juuri mukaan kutistuneelle pelaajalistalle. Elämässä on jälleen jotain merkitystä, ja ehkä tämä saisi vihdoin laittamaan parhaaseen armeijaani eli örkkeihin jotain lisämaaleja….
Helmikuun alku
En ole maalannut yhtäkään örkkiä noin kuukaudessa. *****.
Turnaus alkaa olla jo ihan ovella, ja joulun jälkeen olen pelannut käytännössä kolme peliä Grey Knighteja (hävisin kaikki), yhden pelin Imperial Knighteja (tonnin peli, ei lasketa) ja pari peliä Örkeillä (kivoja pelejä, mutta tonnin listoilla + kaikki on maalaamatta). Mikään ei tuntunut vakuuttavan. Ystäväni Juha oli sen sijaan suorittanut kaikissa treenipeleissään tasaisen varmasti Salamantereillaan, itse olin viimeeksi ollut varma pelistä örkeillä ennen joulua hupilistalla, jossa oli Big ’Ed Bossbunka kasalla Lootia teleportterissa.
(Ja kyllä, se oli joka pelissä MVP)
Käytännössä valintani listalle olisivat seuraavat:
1. Täysin metalista Tuhansia Poikia, joilla en ole pelannut peliäkään (mutta joilla vuokraisäntäni nöyryyttää minua säännöllisesti)
2. Aivan törkeän hyvissä maaleissa olevat Imperiumin Puolustusvoimat (jotka kaveri jätti talliin mukavuuden vuoksi)
3. Avaruuden sienimiehet, joilla olen pelannut paljon ja hyvin, ja jotka ovat minulle hyvin rakkaita (maaleja ei juuri missään)
4. Mecha Gundam Anime Knights, joilla olisi varsin kevyt pelata kun modeleita olisi hiukan listasta riippuen 4-8
5. Grey Knightit, joita olen mehustellut noin puoli vuotta, mutta en ole tainnut voittaa kuin ehkä yhden pelin kymmenestä (koko jengi tosin hyvissä maaleissa)
Pohdinnan jälkeen päädyn pelaamaan Grey Knighteja, sillä a) ne on kaikki maaleissa b) ne jotka ei oo maaleissa saa maaleihin parissa minuutissa c) ne saa kaikki mahtumaan yhteen figulaukkuun. Hion listaa muutamia kertoja, hajoilen ettei kellään tutulla JOSTAIN SYYSTÄ ole viittä terminaattoria hammereilla, ja lopulta laitan seuraavanlaisen listan:
Kliketi klik!
Lista on näppärästi tasan 2000pts, ja aloitin pelit 8 cp. Pelasin termiksiä ja paladineja jotta sain pisteet kivasti kohdilleen, ajatuksissa oli muuten pelata 2x5 termiksiä. Ikävä jäi myös toiselle Dreadknightille psilenceria, mutta ihan hyvin se harjasi kaikesta huolimatta.
En ota ikinä enää Domina Liber Demonicaa. Ihan turhaan meni sekin CP.
Turnausviikko
Hotellit olin varannut la/su jo paria viikkoa aikaisemmin, nyt oli kulkuyhteyksien vuoro. Juteltiin tästä Juhan kanssa, ja keskustelu meni jotakuinkin näin:
Anttu (A): ”Hei ootko menossa muuten autolla turnaukseen
Juha (J): ”En, vituttais vaan ajaa sinne aamulla. Mulla on toi juna perjantaille sille”
A: ”Miks perjantaille?”
J: ”Ei sinne kerkee mikään juna tai bussi lauantai-aamulla Tampereelta”
A: ”Ei saaaaat-
Hoidettiin sit nopeasti majoitus perjantaille kaverilta, ja junat pe-la. Huhhuh.
Keskiviikon jälkeen ihmetellään kavereiden kesken turnausmetaa ja tajutaan että ei muuten olla pelattu yhtään peliä Custodesia tai Sistereitä vastaan. Toivotaan vaan ettei jouduta niitä vastaan kun ne on ihan hyviä armeijoita kuitenkin.
Perjantai, päivä ennen turnausta
Vietettiin ilta pilkkuun asti majoituskaverin työpaikalla. Onneksi pilkku tuli jo yhdeltä, kiitos koronarajoitukset! Nyt nukkumaan ja aamulla reippaana sotimaan
Lauantai, turnauksen ensimmäinen aamu
En kokenut oloani aamulla reippaaksi, raikkaaksi tai millekään muullekaan. Sota oli kuitenkin edessä, ja sinne minä olin menevä. Kamat kantoon, ja kaupan kautta hissukseen pelipaikoille. Juha siellä jo odotti, ja eka kierroksen pairingit tulivatkin varsin nopeasti.
Huom! Tätä kirjoittaessa JMG oli jo muokannut infopakettiin seuraavan turnauksen scenaariot, joten pelirapsat eivät sisällä scenujen nimiä. Sori siitä
R1: vs Pekka Koskivirta & Death Guard
¬Eka peli Death Guardia vastaan ikinä (tää tulee toistumaan), vähän jännitti et mitä tapahtuu. Kusin secondaryt ja lähinnä hypin keskiobjectivella, jonka hallussapidosta sai extrapisteitä. Pekalla oli hitosti Poxwalkereita, ja tajusin vasta pelin alkaessa että mullahan on ihan hiton vähän trooppeja objectiveja varten. Hups!
En saanut tuhottua juuri mitään kaaosvehkeitä, vaikka kuinka yritin niistää secondarypisteitä. Teleporttaan ukkoja vähän minne sattuu, enkä saa juuri mitään aikaan. Onnistun kuitenkin juuri oikeassa määrässä kriittisiä chargeja, jotta saan pidettyä itseni mukana primaryissä, ja jotenkin onnistun vääntämään pelistä itselleni tasurin. Pelissä muistan että paladinit, Draigo ja Purgatory Squadit tekivät kovaa duunia, Interceptorit nyt toki olivat hyviä hakemaan objectiveja nopeasti.
R2 vs Mikko Väänänen ja Sisters of Battle
Eka peli Adepta Sororitasta vastaan ikinä, vähän jännitti et mitä tapahtuu. Peli käynnistyy kuitenkin varsin positiivisesti, kun shootingikin tekee ihan kiitettävää jälkeä ja tuntuu että jengiä lahoaa enemmän kaverin puolella kenttää kuin omalla, ja pikkuhiljaa saan objectivejakin haltuun. Mikko pelasi mobiileja siskoja, jotka ampuivat mielummin kuin löivät – kun vastaan tuli kuitenkin harmaita poikia, jotka tekivät mielellään kumpaakin sekä myös loitsivat, niin hyvällehän se näytti. Mikko kuitenkin rukoili loitsuja pois kuin Pyhä Keisari ikään, eväten myös Psychic Interrogationista kaikki pisteet pois, joten tyydyin vain tykittelemään ja lyömään kovaa.
Peli taisi päättyä ajalle kolmosvuorolla? Voitin pelin 13-7, ja ainakin omasta mielestäni peli oli kääntymässä koko ajan enemmän minun suuntaani. Olisi pitänyt itsekin vain pelata hiukan nopeammin. Koko armeija tuntui tosi hyvältä, varsinkin Paladinien liekkarit; Purgatoryt tekivät myös hyvää duunia takalinjassa keräämässä voittopisteitä koko pelin ajan.
R3 vs Viktor Paasi ja Custodes
Eka peli Adeptus Custodesia vastaan ikinä, vähän jännitti et mitä tapahtuu. Pre-game meni mielestäni varsin passelisti ja valitsin hyvät secondaryt ja depokin meni ihan ok; kuitenkin kun peli alkoi, tunsin kuinka pitkä päivä + edellisen illan juominen valvominen kävi voimille. Tein paljon kaikkea pöljää, liikuttelin ukkojani vähän minne sattuu, mutta jotenkin pysyin ihan pelissä mukana ehkä hyvän noppaonnen vuoksi. Lopulta Viktor kuitenkin väänsi minusta niskalenkin, ja taisin ottaa pataani 4-16. Olin aika väsynyt pelin jälkeen.
Jälleen Purgatoryt olihan ihan hiton hyviä, ja teleporttaavat Paladinit tekivät duunia Viktorin kotipesällä. Kaikki characterit tekivät työtään, paitsi Techmarine, joka ei saanut yhtään woundia sisään vihuun kahdessa combatissa ja kuoli sitten tökerösti ☹
Huh mikä päivä! Lähdettiin tästä Juhan kanssa hakemaan mätöt Burger Kingistä, debrieffattiin pelejä (”Kyl me ihan hyvin ollaan pelattu, kivoja vihuja ollu kans vastassa”) ja suunnattiin sitten kumpikin omille hotelleille pehkuihin.
Sunnuntai, turnauksen toinen päivä.
Jalkoja kolotti ihan perhanasti aamulla, mutta sota ei väsymyksestä tiedä. Lähdin aamulla harhailemaan kohti turnauspaikkaa, ja jotenkin onnistun eksymään yhden mutkan verran. Onneksi vastaan kävelivät Juuso ja Antti, jotka tunnistivat minut edellispäivältä, ja johdattivat minut mukanaan juoksuhautoja pitkin pelipaikoille. Kuin kohtalon saattelemana, päädyinkin pelaamaan heti Anttia vastaan.
R4 vs Antti Vaaranen & Sisters
Antti pelasi lähitaistelupainotteisempaa siskolistaa, ja kertoikin sen minulle ihan pelin alussa. En ollut moksiskaan ja deposin ukot aika tiukasti etupeltoon, varmana siitä että jos voitan nopan niin tapan kaikki ja jos en niin voin re-deployaa termikset ja striket pois vaaran edestä ja tulla sit seuraavalla vuorolla hakemaan keskiobjectiven ai perhana, olin laittanut, puolet charactereista kans etulinjaan, ei vissiin sit tehdä redeploy-liikkeitä. Noh, voitetaan noppa.
En voittanut aloitusnoppaa.
Antti tästä innostuneena tuhoaa ykkösvuorolla noin 40% joukoistani (kiitos hei terminaattorijusticar, joka et saanut neljällä 2+ woundiheitolla mitään aikaiseksi) jättäen minulle hyvin vähän pelivaraa. Omalla vuorollani saan juuri ja juuri itselleni strangleholdin ja keskiobjectiven, mutta peli alkoi heti näyttää synkälle. Kakkosvuorolla joukkoni on käytännössä tuhottu, ja kolmosvuorolla tajuan pelin olevan menetetty. Antti tuhoaa lopulta Grandmasterinikin, ja Peli on taputeltu, 0-20.
Mikään ei oikeen suorittanut tässä pelissä kun en oikein tehnyt mitään. GMDK hoiti hyvin, mutta ei riittänyt.
Rundien välissä jutellaan Juhan kanssa turnaussijoituksista ja naureskellaan et tässähän kohta joudutaan pelaamaan vastakkain kun ollaan kumpikin niin häntäpäässä. Onneksi ei kuitenkaan, oltaisiin varmaan kätelty pelit vaan tasuriksi ja lähdetty etsimään ruokaa.
R5 vs Oskari Pirinen & Death Guard
Oskari oli silminnähden väsynyt ja myönsi myös edellisillan menoveden olleen vähän liian terästettyä. Olimme kuitenkin tulleet paikalle sotimaan, ja sodan vastuu velvoittaa. Viimeinen kierros on pelattava.
Voitan turnauksen ensimmäisen aloitusnopan, ja saan itseni hyvin pelipaikoille. Joukkoni etenevät jämäkästi hakemaan objectiveja, ja suoritan myös secondaryni oikein. Jaan joukkojani tasaisesti sinne missä heitä kaivataan, ja säälimättömästi kaivan itselleni koko ajan kasvavan määrän voittopisteitä. Oskari koittaa pysyä perässä, mutta en anna tilaisuutta Oskarille päästä takaisin peliin
(Oikeasti annoin montakin kertaa, mutta darrajumala Nurgle ei ollut Oskarin mukana. Muun muassa ensin lyövä Lord of Contagion saa aikaan tasan nolla woundia Draigoon, joka sitten yhdessä woundissa viheltelee ainakin neljä unittia yksin nippuun. Hurjaa.)
Lopulta peli päättyy voittooni lukemin 19-1. Jokainen unitti teki hyvää duunia, pelin MVP taisi olla purgatory squad joka oli ilman coveria neljä vuoroa viidestä ja silti taisi pysyä hengissä loppuun asti.
Loppumietteitä:
Ritarit suorittivat varsin kivasti, omia ennakko-ajatuskia vastaan. Olen toki seurannut paljon turnausmeininkejä maailmalta, ja siellähän tiukasti tuunatut GK-listat ovat säännöllisesti tuhonneet turnauksia ja sotatantereita. Turnauksessa niissä peleissä, joissa muistin keskittyä objectiiveihin pelaamisen ilon sijaan (eli kaiken tuhoamiseen) pärjäsin paremmin ja niissä, joissa taktiikka oli lähinnä juosta kovaa päin, en pärjännyt. Käytännössä tämä tarkoitti sitä että kun tiesin miten vastustajaa vastaa vastaan piti pelata, pystyin pelaamaan hyvinkin optimaalisesti myös ei-niin-toptier-listalla.
Lista ei tosiaan ollut sitä parasta, mutta suoritti silti väkevästi. Purgatoryt kantoivat painoaan oikeasti varsin hyvin, eikä niiden pelaaminen harmittanut juuri muutoin kuin Death Guardia vastaan, kun kanuunat ei millään sattuneet. Muuten niiden tulivoima oli ihan fine pisteisiin nähden, vaikkakin toivoisin että niitä voisi ottaa kymmenen lauman yhdeksällä kanuunalla. Ehkä seuraavassa codexissa! Raa-assa voimassa Dreadknight voittaa purgatoryt piste pisteeltä, mutta arvostin squadin joustavuutta tehdä tarvittaessa pelkkiä secondaryjä koko pelin ajan.
Terminaattorit suorittivat myös todella hyvin apoteekkarin tuella. Lähes joka pelissä juoksutin jompaakumpaa lautaa keskellä kenttää läpi vaan-mentaliteetilla, ja se riitti. Silti 1x5 terminaattoria varasti olisi riittävä määrä. Haluaisin niille myös Sairaan Kalliittm vasarat, mutta katsellaan sitä joskus.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen omaan pelaamiseen ja armeijaan, ja 16. sija oli ihan OK omalla pelimäärällä turnauksissa. Ensi kerralle otan kuitenkin sisäkengät mukaan, jalkani olivat ihan liekeissä lauantain jälkeen.
Iso kiitos JMG:lle turnauksesta, kiitos kaikille kanssapelaajille, ja viimeiseksi haluan kiittää Kolmikulman Ässää aamupaloistani.
Päätän raporttini tähän.
Sotamuistoin,
Anttu Kaipainen
P.S. Turnauksen jälkeen juostaan Juhan kanssa kiireellä syömään Burger Kingiin, josta kiirehditään odottamaan noin 20min junan saapumista. Juostaan omille paikoillemme, ja pian kuulemme kuinka juna liikkuu kohti Tamperetta konduktöörin kertovan että junan jarrut ovat jäässä ja niitä ei juuri saada hakattua puhtaiksi laiturilla. Kahden tunnin päästä olemme vieläkin Jyväskylässä, ja pääsemme iloisesti matkustamaan täpötäydessä bussissa kotia päin. Tampereen päässä kurvaamme noin kahden kilometrin päästä asuntoani keskustaa kohti, ja näen lähibussini matelevan meitä vastaan. Seuraava bussi lähteekin kivasti juuri kun saavumme asemalle, viidensadan metrin päässä. Päädyn syömään ainoaan aukiolevaan paikkaan illallista, joka on tietenkin McDonalds. Tunnen kuinka verisuoneni anovat armoa tästä kolmen päivän ruokaseikkailusta, mutta en anna periksi vaan tungen viimeisetkin nugetit kurkusta alas. Pääsen lopulta kotia kohti, ja olen kotona neljä tuntia oletettua myöhemmin. Päivä on vihdoin pulkassa, ja turnaus kasassa. On aika levätä.
40k: Grey Knights vastaan Jyväskylä (helmikuu 2022)
Re: 40k: Grey Knights vastaan Jyväskylä (helmikuu 2022)
Tämä oli mainio stoori, vaikka aikaa siitä alkaakin jo olla. Siellä olemisen tuntu oli vahva pelien ulkopuolisen kuvauksen vuoksi, mistä bonusta erityisesti. Kuvat olisi aina kiva, mutta sujuva ja eläväinen teksti vielä kivempi :)