"Epäkelpo lomake" tyyliset virheet kirjautumisessa pitäisi olla nyt historiaa. T. ylläpito

Nahirg: Ohi on

Miniatyyripeleistä johdetut virtuaalimittelöt. Pysy teemassa, käytä harkintaa ennen uuden aloittamista.

Valvoja: Peliporukkavalvojat

Avatar
Executioner
Viestit: 925
Liittynyt: Ma 13.06.2005 01:33
Paikkakunta: Alajärvi

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja Executioner »

Ensimmäiselle kierrokselle osallistuu siis oman virheeni vuoksi seitsämäntoista osanottajaa + yksi NPC-taistelija. Tämä siksi, että olin vahingossa unohtanut laskea yhden osallistujan mukaan, enkä viitsinyt antaa kenellekkään kenkää. Meneehän se näinkin.


Ensimmäinen kierros:
Ivan ja Aghizar

Muinainen vampyyri seisoi kirottua valoa hehkuva terä kädessään, tukka tuulessa hulmuten ja kasvoillaan kuoleman täydellisen tyyneyden naamio. Hän oli Verilohikäärme, Abhorasin sukua. Maan päällä tai sen alla ei ollut ainuttakaan olentoa, joka päihittäisi hänet kaksintaistelussa. Aghizar tarttui toisellakin kädellä miekkansa kahvaan, veti aseen oikealle sivulleen ja siirsi vasemman jalkansa hieman eteenpäin. Hän aikoi lopettaa taistelun yhdellä iskulla.

Ivan astui myös areenalle väkijoukon hurratessa, auringon jo laskeuduttua mailleen. Soihdut valaisivat taistelukenttää, mutta hämäryys ei Puolikuollutta juuri haitannut. Hänen tottuneet silmänsä olisivat pärjänneet täydellisessä pimeydessäkin.

Turkiksiin pukeutunut, metallinpaloilla sieltä täältä varustautunut ja suurta kirvestä kädessään pitävä Ivan odotti sormillaan kirveensä terää rummuttaen, että taistelu alkaisi. Lopulta verenpunaiseen kaapuun pukeutunut mies, tikari kädessään, ilmestyi parvelle, joka oli ylellisesti koristeltu punaisen sävyillä. Mies viilsi käteensä haavan ja kosketti parven kaidetta.

“Olkoon taistelunne jumalten arvoinen, sillä Veren kuningas katselee teitä tänään. Taistelu alkakoon!” Miehen ääni oli syvä, karismaattinen ja voimakas. Väkijoukko purskahti verenhimoisiin kannustushuutoihin.

Ivan lähti juoksemaan hieman kömpelön oloisesti, puolelta toiselle vaappuen, kohti Abhorasin lasta. Hän tuli hyvää vauhtia kohti Verilohikäärmettä, joka edelleen ilmeenkään värähtämättä odotti.

Puolikuollut nosti kirveensä päänsä yläpuolelle ja karjaisi maata järisyttävästi iskiessään. Kuului korkea kirkaisu ja veri peitti areenan lumisen maan. Ivan oli polvillaan maassa, yhdellä kädellä kirveensä varresta pitäen. Abhorasin lapsi seisoi edelleen tyyneyden naamio kasvoillaan, miekka nyt ylöspäin kohotettuna.

Aghizarin miekan terä oli katkennut ja puolet siitä lojui maassa. Vampyyrin huulille ilmestyi veripisaroita ja tämä kaatui lumeen Väkijoukko hurrasi, kun Ivan repi pään irti vastustajaltaan ja kohotti sen kaikkien katseltavaksi. Kaikki katselijat huusivat samaa sanaa.

“Khorne! Khorne! Khorne!”
Voittaja on Ivan

Torak ja Zlad
Karjuen Torak rynnisti kohti Zlad-nimistä hiidenpenikkaa, joka epävarman näköisenä seisoi kyyryssä. Mielipuolisena riehuvan ihmisennäköisen sekasikiön käsissä oleva miekka näytti olevan liian iso olentoparalle, ja kuin omaten oman tahdon sen heilui väkinäisesti puolelta toiselle.

Torak hakkasi mahtavilla iskuilla kohti pientä hiittä, joka syöksyi juuri ja juuri pois iskujen alta. Maahan, juuri niihin kohtiin, jossa vihernahka hetkeä aiemmin oli seissyt, ilmestyi railoja, joihin jättikin olisi voinut jäädä jumiin.

Jälleen yksi isku, tällä kertaa niin läheltä, että se heitti Zladin päin areenan reunoja. Torak lähti muristen, kuolaten ja karjuen kohti hiittä, joka paniikissa yritti kiivetä muurin yli karkuun.

Torak kohotti virnistäen aseensa iskuun, ja hiisi piiloutui mitättömien, laihojen käsivarsiensa. Isku laskeutui voimalla alas..

Torakin seuraava ajatus oli jotakuinkin; ‘mitä vittua?’ kun hän syöksyi taaksepäin ilman halki, miekka viuhuen toiseen suuntaan, ilman halki ja iskeytyen terä edellä areenan seinään, johon se jäikin kiinni.

Maatessaan siinä lumessa, katsellen hiutaleiden hidasta laskeutumista, Torak mietti, mitä pirua oli tapahtunut. Terän osuessa hiiteen oli tullut valoshow ja kipinöitä, sitten kaaospeto olikin lentänyt ilman halki. Hän yritti nousta, muttei voinut liikuttaa raajojaan.

Zlad tuli Torakin viereen tökkimään tätä saastaisilla sormillaan. Kun otus ei tehnyt muuta kuin maannut, vaikka edelleen hengitti, hiiden kasvoille ilmestyi sairas virne. Vihernahka kävi kaaospedon kimppuun, repien tämän kappaleiksi paljain käsin. Parikymmentä minuuttia myöhemmin hiidellä oli kypäränä kaaospedon pääkallo ja aseena lonkkaluu.
Voittaja on Zlad! Wtf?

Yzbul ja Gungbash
Iskuja oli vaihdeltu jo hetki.

Kumpikaan örkeistä ei ollut päässyt vielä niskan päälle, mutta molemmat olivat hikisiä ja huohottivat kovaan ääneen hakattuaan toisiaan jo hetken aikaa. Lyhyempi Yzbul oli osoittautunut kovaksi vastustajaksi, joka torjui iskut taitavasti suurella kirveellään, kun taas Gungbashia vastaan suunnatut iskut kilpistyivät kilpeen tai huitaistiin pois. Örkit olivat taitojensa puolesta tasaväkiset, taistelun ratkaisisi siis kestävyys.

Gungbash iski kirveellään sivulta, suojaten samalla itseään kilvellä. Yzbul kumartui pois iskun tieltä ja antoi hyökkääjälle kunnon luuvitosen suoraan hammasriviin. Gungbash karjaisi kivusta torahampaan murtuessa ja taklasi olkapäällään Yzbulin nurin. Molemmat örkit kierivät nyt maassa, painien lumen ja mudan keskellä, vaihtaen iskuja. Jossain vaiheessa Gungbash pääsi niskan päälle, koska oli suurempi ja sai alistettu Yzbulin alleen, hakaten örkin päätä vasten kivistä maata, mutta sitten Yzbul sai iskettyä polvensa suuremman örkin nivusiin mikä taas käänsi tilanteen päälaelleen.

Yzbulin suuret kourat takertuivat kuin imukupit Gungbashin kaulan ympärille. Pienempi örkki oli vahvempi, ja vaikka Gungbash kuinka yritti, hän ei saanut irrotettua käsiä kurkultaan. Örkin silmissä alkoi sumentua, kun tämä hapuili maasta kiveä jolla iskeä Yzbul pois päältään.

Örkin sormet takertuivat johonkin terävään. Hän otti sen kouraansa ja tukahtuneen huudon päästäen iski terän Yzbulin kalloon. Vihernahka päästi korahtavan äänen, hellitti otteensa Gungbashin kaulasta ja kaatui maahan. Kakoen ja yskien suurempi örkki nousi ylös. Hän kumartui katsomaan, mikä oli tappanut toisen örkin, ja virnisti huomatessaan miekanterän, joka oli irronnut vampyyrin miekasta Aghizarin ja Ivanin taistellessa edellisenä päivänä.

Gungbash päästi ilmoille voitonhuudon ja väkijoukko hurrasi.
Voittaja on Gungbash.

Helbrun vastaan Azkul

Jätti asteli areenalle kuin.. no, jättimäinen ihrakasa, joka hyllyi puolelta toiselle, kädessään ilkeännäköinen nuija, joka olisi varmasti murskannut kääpiön haarniskoineen päivineen pannukakuksi. No, ainakin oli jotain, mihin tähdätä, ajatteli Azkul vetäessään esiin jalkajousensa ja asettaessa vasaman jänteelle. Kun punakaapuinen pappi julisti ottelun alkaneeksi ja jätti lähti juoksemaan kääpiötä kohti nauraen ihraista nauruaan, päästi entinen kääpiöruhtinas vasamansa lentoon. Ammus meni päin honkia, ei läheskään sinne, minne kääpiö oli tähdännyt.

Manaten esi-isiään otti Azkul kirveensä esiin ja huusi; “tule toki tänne, maista vähän kirvestä, senkin saastainen läskikasa!” Jätti teki, kuten käskettiin, iskien kämmenselällään kohti kääpiötä, joka ei ehtinyt väistää vaan tuupertui iskun voimasta maahan. Yrittäessään nousta ylös, oli jo liian myöhäistä. Jätin moukari liiskasi kääpiön pannukakuksi. Jätti nauroi julmasti kaapiessaan myöhemmin illalla Azkulia vasarastaan kakunpohjaksi.


Voittaja on Helbrun.

Ikkit vastaan Khagdru

Taistelun alkaessa Ikkit oli heti tajunnut, ettei voinut mitenkään voittaa kääpiötä rehellisessä lähitaistelussa. Kaaoskääpiön parta oli letitetty, tällä oli hassunkurinen hattu ja julma kirves, ja sitäkin julmemman näköinen haarniska, musta kuin Skavenkaupungin yö. Ase viuhuen kääpiö oli rynnännyt kohti, eikä Ikkitillä juuri ollut mahdollisuuksia tehdä mitään muuta kuin juosta karkuun. Hänelle oli annettu miekka ja kilpi, mutta haarniskaa hänellä ei ollut, joten hän oli nopeampi kuin perässään kihnuttava kääpä.

Katsomon hurraus muuttui buuaukseksi jossain vaiheessa, kun rotta juoksi hitaasti perässään rynnistävää kääpiötä karkuun. Jos kaaoskääpiö päätti pysähtyä ja odottaa, alkoi Ikkit kiljua, heitellä kiviä ja härnätä kääpiötä niin kauan, että tämän oli pakko lähteä taas perään.

Illan hämärtyessä yöksi kaikki, paitsi punakaapuinen pappi olivat lähteneet ja jättäneet kaksikon juokseman areenaa ympäri. Hieman ennen keskiyötä tapahtui se, mitä Ikkit oli odottanut; kääpiö tuupertui kaikkensa antaneena maahan, ja rotalle jäi tehtäväksi tökätä tätä kainalon saumasta puukollaan. Rottaorja päästi kimeän, naurettavalta kuulostavan voitonhuudon, joka sai hymyn punakaapuisen papin kasvoille.


Voittaja on Ikkit.

Hymyilevä ritari vastaan Rexor
‘Hymyilevänä ritarina’ tunnettu bretonnialainen sotilaskarkuri läimäytti silmikkonsa alas ja potkaisi mustan sotaratsunsa kylkiä, kannustaen sen laukkaan kohti Rexoria, joka tuijotti tyhjin silmin hyökkääjää. Mustateräinen kirves epäkuolleen kylmissä käsissä hohti pimeyttä ympärilleen, katsomo huuti kannustusta omalle edustajalleen, Nahirgin Hymyilevälle ritarille.

Ritari iski kohti Rexoria miekkallaan, mutta epäkuollutta ei juuri näyttänyt kiinnostavan, kun tämä tyynen laskelmoidusti tappoi ratsun ritarin alta. Rexor veti Hymyilevän idiootin miekan irti olkapäästään ja siirtyi käyttämään molempia aseita yhdellä kädellä. Hänen epäkuolemasta saadut voimansa riittivät kevyesti molempien aseiden käsittelyyn samanaikaisesti.

Hymyilevä ritari kapusi jaloilleen ratsuna alta ja riisui kypäränsä. Kasvoillaan miehellä oli luonnottoman leveä, mielipuolinen virne. Silmät seisoivat suurina tummatukkaisen soturin päässä, kun tämä kävi paljain käsin epäkuolleen ruhtinaan kimppuun. Ei kestänyt kauaakaan, kun Rexor oli viipaloinut ritarin kappaleiksi. Hän laski ritarin miekan tämän rinnalle ja sulki miehen silmät luurankomaisella kädellään, ennen kuin kääntyi pois.

Hymyilevän ritarin silmät olivat kiinni ja tämä piteli miekkaa rinnallaan. Kuolemassakin tällä oli mielipuolinen, sädehtivän valkoinen hymy kasvoillaan.
Voittaja on Rexor.

Lairath vastaan Purppurakuningas

Purppurakuningas puristi aamutähtensä vartta, vasemmalla kädellä partaansa sukien. Punakaapuinen pappi vuodatti jälleen vertaan ja julisti taistelun alkaneeksi. Entinen ritari astui areenalle ja näki haltianaisen toisessa päässä pyöreää lumikenttää. Sigmarin soturi karjaisi ja lähti juoksemaan pyhän raivon vallassa kohti vääräuskoista huoraa.

Haltian kasvoilla oli tyyneyden naamio. Vaikka häntä kohti juoksi hurjana oikeamielistä vihaa tihkuva soturi, ei hän kavahtanut tai edes ottanut askelta taemmas. Sen sijaan nainen jännitti jousensa ja päästi ensimmäisen nuolen kiitämään ilman halki. Se osui suoraan miehen rintaan, mutta ei edes hidastanut hänen kulkuaan. Punaneste valui kuin punainen joki pitkin miehen rintaa ja värjäsi kaavun tumman punaiseksi.

Toinen nuoli. Kolmas, sitten neljäs. Mies ei hidastanut juoksuaan, vaan rukouksia karjuen iski kohti nagarytheläistä aamutähdellään. Haltia loikkasi ketterästi taaksepäin ja päästi lentoon jälleen yhden nuolen, joka osui miestä olkapäähän. Kerjäläisveli oli jo kuin neulatyyny, muttei näyttänyt välittävän vammoistaan. Aamutähti viuhahti uudelleen kohti naista, joka väisti jälleen, vapauttaen kuudennen nuolen joka osui miestä kaulaan. Sigmarin soturi katkaisi nuolen varren vapaalla kädellään ja kirouksia syyttäen yritti lyödä haltiaa taas.

Lairath ei voinut kuin ihailla miehen kestävyyttä ja jumalallista raivoa, kun hänen vastustajansa viimein kaatui polvilleen naisen edessä, ainakin kymmenen nuolta vartalossaan. Haltia astui miehen eteen, veti vielä viimeisen nuolen ja jännitti jousensa.

Kerjäläisveli lausui viimeisen rukouksensa, ennen kuin Lairath lopetti hänen kärsimyksensä.


Lairath ftw.

Scor vastaan Gratcha
“Scor tappaa! Scor tappaa!” kirkui epämuodostunut, saastainen olento puskiessaan kohti Gratcha Luunmurskaajaa, joka väisteli ja torjui murahdellen Skavenin häntäterän pistoja. Örkin iho oli jo täynnä naarmuja ja ruhjeita, mutta Scor oli vahingoittumaton. Örkin oli lähes mahdoton iskeä takaisin, sillä skavenin järkälemäiset sakset suojasivat otusta, samalla kun häntä huojui, keinui, pisti ja pisti ja pisti..

Gratcha ei kuitenkaan aikonut kuolla tänään. Ei, Gorkin (tai Morkin) nimeen, mikään rupinen karvapallero ei örkkiä tappaisi. Gratcha karjaisi minkä keuhkoistaan sai irti suoraan hirviön naamalle, lähettäen vihlovan kivun sotakoneen aivoihin. Vihreä vääräkenttä himmeni ja Gratcha näki tilaisuutensa tulleen. Örkki potkaisi toisen Scorin kynsistä sivuun, olennon kirkuessa “Siihen sattuu! Sattuu!”

Gratcha huusi Gorkilta voimaa ja iski kirveellään kohti Scoria, mutta liian myöhään. Vääräkenttä kirkastui jälleen ja isku kilpistyi pois, heittäen kirveen örkin käsistä. Gratcha kirosi äänekkäästi ja takertui epätoivoisesti viimeiseen mahdollisuuteensa. Oli päästävä niin lähelle, ettei skaven pystynyt käyttämään pistintään tai kynsiään..

Luunmurskaaja taklasi kohti Scoria, yrittäen saada otuksen kaadettua. Maassa tuo ei voisi käyttää häntäänsä, vihernahka suunnitteli. Suunnitelma ei kuitenkaan toiminut, sillä pahantahtoisuus silmissään killuen Scor nappasi saksillaan sotapomoa jalasta kiinni, murskaten reisiluun helposti kuin paperin. Gratcha huusi kivusta hännän iskeytyessä hänen kehoonsa puolenkymmentä kertaa.

“Scor tappaa! Scor tappaa!”
Scor voitti, jeejee

Ellon vastaan Liica-Tucca
Chracen Ellon tarttui kylkeensä osuneen heittokeihään varteen ja katkaisi sen kuin tulitikun. Keihäs oli osunut pahasti, haava vuosi pahasti. Se ei kuitenkaan estäisi Ellonia taistelemasta, eikä hän todellakaan häviäisi kaksintaistelua mitättömälle skinkille.

Liica-Tucca päästi kimeän sotahuudon ja juoksi kohti haltiaa, miekka ja kilpi käsissään. Pyhä, pronssinen miekka hohti auringossa liskomiehen ja haltian otellessa. Suurhaltia oli selvästi taitavampi; hän olisi surmannut skinkin yhdellä iskulla, ellei olisi haavoittunut. Myrkky hidasti hänen liikkeitään ja sumensi silmiä, mutta miekkamies ei antanut periksi. Valkoisessa tornissa hän oli saanut taidot, joilla selviytyä sata kertaa pahemmista tilanteista.

Torjunta, torjunta, väistö, torjunta, pisto, sivallus. Hetkessä tilanne oli kääntynyt päälaelleen, Ellon oli hyökkääjä ja skinkki nurkkaan ahdistettu eläin. Eläimen raivolla pikkuruinen lisko-otus taistelikin, iskien puolelta toiselle sekä miekallaan että kilvellään. Haltian notkeus, taito ja siron miekan pehmeät, höyhenenkevyet liikkeet olivat kuitenkin epäonniselle liskomiehelle aivan liikaa.

Lopulta Ellon sai tilaisuutensa, muutaman minuutin kuluttua taistelun alkamisesta. Hän syöksyi eteenpäin, hyppäsi korkealle ilmaan pois skinkin iskun edestä, tehden kierrevoltin ilmassa ja leikaten liskon pään irti tullessaan maahan tämän taakse. Chracen Ellon pyyhki miekkansa liskomiehen ruumiiseen ja sujautti sen huotraansa.
Ellon voittaa.
Viimeksi muokannut Executioner, Ti 26.02.2008 00:08. Yhteensä muokattu 9 kertaa.
Avatar
IRiaD
Peliporukkavalvoja
Viestit: 4008
Liittynyt: Ti 26.09.2006 19:24
Paikkakunta: Joensuu

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja IRiaD »

El Capitan kirjoitti: Näytä sinä siis meille miten siellä tapellaan. Laatuhan ei korvaa määrää sanoo gobbo Zladin omistaja.
Aivan varmasti näytän, jos siis selviät kakkosvuorolle ;)... Mutta onnea vaan, aina gobbo yhden petomiehen hakkaa :D

Mutta joo, fluffitellaanpa.

Lairath seisoi puisen areenan keskellä. Hän ei enää vaivannut itseään paikan löyhkällä tai rujojen katsojien eläimellisellä melulla. Hänen silmänä ja mielensä olivat keskittyneet areenan toisessa päässä seisovaan mieheen.

Mustat hiukset, hopeinen panssari, järkähtämätön ote, tuima katse, rukousta vaahtoava suu. Haltia tiesi että tätä miestä ei kannattanut suututtaa. Toisaalta, eihän miehellä edes tulisi edes olemaan mahdollisuutta suuttua. Miehen tiukentaessaan otettaan ruosteisesta aamutähdestä Lairath hymähti. Tämä mies, Purppurakuninkaaksikin kutsuttu, ei ollut haltian rakkaan tappaja. Tämän voisi siis hoitaa alta nopeasti.

"Sinulla ei tule olemaan tilaisuutta päästä käyttämään tuota asetta, saasta", neito kuiskasi nauraen.

Lairath irrotti rakkaansa jousen selästää. Yksi vastustaja, yksi tilaisuus, yksi nuoli, yksi osuma. Se riittäisi aivan kaikkeen.
Diogenes kirjoitti:Mutta on ne ajat muuttuneet ... muistan sen ketjun missä IRIAD oli ketjun huonoin vitsi, ja nyt kaikki muut ovat niitä vitsejä IRIADiin verrattuna :P
AgnituS
Viestit: 79
Liittynyt: Pe 03.03.2006 22:52
Paikkakunta: Espoo

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja AgnituS »

Yzbul silmäili synkkänä ympärilleen kävellessään pitkin kaupungin siivottomia katuja. Hän ei pitänyt siitä mitä näki. Paikan törkyisyys ja synkkyys toivat mieleen hänen orjavuotensa. Hän valitsi umpimähkään jonkin kapakoista ja astui sisälle.
Päästyään istumaan paikan hämärimpään nurkkaan, hän alkoi tarkkailla paikallaolijoita ja miettiä, olisiko joku heistä ehkäpä hänen tuleva vastustajansa. Kapakan ovi avautui jälleen ja sisääntulija sai Yzbulin kourat puristumaan nyrkkiin. Tuollaisen parran ja hullunkurisen hatun hän olisi tunnistanut missä vain. Hän ehti jo miltei vetää esiin aseensa, mutta tuli juuri ajoissa toisiin aatoksiin. Ei olisi järkevää ruveta rettelöitsemään keskellä kapakkaa. Vaikka kaupunki olikin mitä se oli, täälläkin vallitsi varmasti edes jonkinlainen järjestys ja vartijat käyttäisivät tilaisuuden ojentaa rähinöitsijöitä enemmän kuin mielellään. Toivoa ei kumminkaan oltu vielä menetetty. Ehkäpä hän ja juuri sisälle tullut kaaos-kääpiö vielä kohtaisivat areenalla.
Avatar
Morze
Viestit: 3287
Liittynyt: La 28.04.2007 22:21
Paikkakunta: pk-seutu

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja Morze »

Khagdru katseli juottolaa utuisin silmin, viime yönä oli tullut juhlittua. Pojat olivat jääneet majataloon, vain hän oli lähtenyt hakemaan tasoittavaa ennen ottelua. Ulkoa kuului yleisön kohahdus, ensimmäistä erää käytiin jo. Hän ei välittänyt tuloksesta, sen kuulisi juoruina ennen pitkään. Ei hän tiennyt edes oman vastustajansa nimeä tai rotua, sillä ei olisi väliä. Hän oli Hashutin pyhä soturi ja varma voitostaan.
Hetkeä myöhemmin hän jo istui nurkkapöydässä siemaillen kehnoa ja lämmintä olutta tarkistaen samalla varusteitaan. Terä oli tylsynyt, ehkä kaupungista löytyisi seppä sitä teroittamaan.
Viimeksi muokannut Morze, Ma 25.02.2008 22:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
El Capitan
Peliporukkavalvoja
Viestit: 5676
Liittynyt: Pe 17.12.2004 20:55
Paikkakunta: Tuuliklaani / Jyväskylä

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja El Capitan »

I Ride in a Dragon kirjoitti:
El Capitan kirjoitti: Näytä sinä siis meille miten siellä tapellaan. Laatuhan ei korvaa määrää sanoo gobbo Zladin omistaja.
Aivan varmasti näytän, jos siis selviät kakkosvuorolle ;)... Mutta onnea vaan, aina gobbo yhden petomiehen hakkaa :D
Juu, onnea tässä tarvitaankin. Rottenin kamat kun tiedän ja hän minun niin ei mulla ole paljon mahkuja. Klunks. Noh, ensi kerralla sitten.

Ei saatukkaan taas tag-moodia päälle Rotteni :(.
Soturin ei tarvitse vuodattaa verta voittaakseen taistelun.
- Sinitähti
Avatar
Horde Lover
Viestit: 284
Liittynyt: La 17.12.2005 14:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja Horde Lover »

Gunbash astui erääseen juottolaan etsien lisää juotavaa. Siellä baarimikko katsoi häntä pitkään, kuin odottaen tämän tekevän jotain. Tilatessaan juomista Gunbash sai kuulla tulevan vastustajansa istuskelevan samassa paikassa. Gunbash vilkaisi vastustajaansa, ja murahti:"Minkeehän ihimeen pennun ne oovat miua vastaan laittanut, eihän tuolla ole mittaa juur yhtään."
Bring it on vaan
Avatar
xxSEBBOxx
Viestit: 70
Liittynyt: Ti 23.11.2004 16:55
Paikkakunta: Helsinki

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja xxSEBBOxx »

Purppuraan pukeutunut mies löntysti pitkin kuraista ja roskaista tietä kohti areenaa jossa ensimmäiset kuolon huudot kiirivät hänen korviinsa. Hänen otteensa aseestaan tiukkeni tiukkenemistaan. Täälä hän saisi repiä ja polttaa pahuuden pois näistä ruumiista. Täällä hän toteuttaisi herransa Sigmarin tahdon.

Kuulessaan vastustajansa olevan jo kehässä maailman lopun ennustajan valtasi taisteluraivo ja hän pyyhälsi areenan porteista sisälle kehään. Siellä hänen vastustajansa odotti kiiltävä haarniska päällään ja jousi kädessä. Polvilleen langeten mies risti kätensä. Ruokousten ryöppy vaahtosi hänen suustaan kun hän pyysi jumalaltaan ohjausta taistelussa. Rukouksen loppuun saadessaan mies nousi ja sinkosi itsensä kohti vastustajaa.


Murr... Ensimmäinen vastus ;) onnea sinekkin.
Gandalf wants to exterminate the human race.

-Gandalf
Avatar
Horde Lover
Viestit: 284
Liittynyt: La 17.12.2005 14:39
Paikkakunta: Juankoski

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Horde Lover »

Miettien, miksi ihmeessä oli ottanut vanhan ketjunsa tilalle kirveen, Gungbash lähti voitokkaana kohti kapakkaa. "Onneksi siltä verenimijältä oli tippunut se terä, koska muuten se pentu kävelisi tässä nyt" murisi Gungbash. Ensi kerralla hän ei tulisi aliarvioimaan vihollistaan koon perusteella.
Jiiihuuu!! Voitto kotiin. Sain viimeinkin karistettua hahmojani seuraavan pahan onnen. Muuten Exe, tuon ketjun mainitsin tossa ketjussa olevassa pörrössäni kyllä, mutta ei hätää, et sinä voi kaikkia lukea.
Avatar
IRiaD
Peliporukkavalvoja
Viestit: 4008
Liittynyt: Ti 26.09.2006 19:24
Paikkakunta: Joensuu

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja IRiaD »

Voittaja on Zlad! Wtf?
Mitä helvettiä?!?!? Minä tahdon haastaa tuon pikkuhiiden jos ja kun hengissä asti jatkoon selviän!!
Diogenes kirjoitti:Mutta on ne ajat muuttuneet ... muistan sen ketjun missä IRIAD oli ketjun huonoin vitsi, ja nyt kaikki muut ovat niitä vitsejä IRIADiin verrattuna :P
Avatar
Executioner
Viestit: 925
Liittynyt: Ma 13.06.2005 01:33
Paikkakunta: Alajärvi

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Executioner »

Horde Lover kirjoitti:Miettien, miksi ihmeessä oli ottanut vanhan ketjunsa tilalle kirveen, Gungbash lähti voitokkaana kohti kapakkaa. "Onneksi siltä verenimijältä oli tippunut se terä, koska muuten se pentu kävelisi tässä nyt" murisi Gungbash. Ensi kerralla hän ei tulisi aliarvioimaan vihollistaan koon perusteella.
Jiiihuuu!! Voitto kotiin. Sain viimeinkin karistettua hahmojani seuraavan pahan onnen. Muuten Exe, tuon ketjun mainitsin tossa ketjussa olevassa pörrössäni kyllä, mutta ei hätää, et sinä voi kaikkia lukea.
Oho. No aina ei voi voittaa.
Avatar
Lihamestari
Viestit: 2758
Liittynyt: Pe 04.02.2005 11:49
Paikkakunta: Valkeakoski

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja Lihamestari »

Executioner kirjoitti:
Helbrun vastaan Azkul

Jätti asteli areenalle kuin.. no, jättimäinen ihrakasa, joka hyllyi puolelta toiselle, kädessään ilkeännäköinen nuija, joka olisi varmasti murskannut kääpiön haarniskoineen päivineen pannukakuksi. No, ainakin oli jotain, mihin tähdätä, ajatteli Azkul vetäessään esiin jalkajousensa ja asettaessa vasaman jänteelle. Kun punakaapuinen pappi julisti ottelun alkaneeksi ja jätti lähti juoksemaan kääpiötä kohti nauraen ihraista nauruaan, päästi entinen kääpiöruhtinas vasamansa lentoon. Ammus meni päin honkia, ei läheskään sinne, minne kääpiö oli tähdännyt.

Manaten esi-isiään otti Azkul kirveensä esiin ja huusi; “tule toki tänne, maista vähän kirvestä, senkin saastainen läskikasa!” Jätti teki, kuten käskettiin, iskien kämmenselällään kohti kääpiötä, joka ei ehtinyt väistää vaan tuupertui iskun voimasta maahan. Yrittäessään nousta ylös, oli jo liian myöhäistä. Jätin moukari liiskasi kääpiön pannukakuksi. Jätti nauroi julmasti kaapiessaan myöhemmin illalla Azkulia vasarastaan kakunpohjaksi.


Voittaja on Helbrun.
Olipas yllätys. Paska nakki kääpiölle, ei tainnut onni suosia pariarvonnassa.

Helbrun kaapi hilpeällä tuulella kääpiön liiskaantuneita lihoja irti moukaristaan ja epämääräisestä metallikasasta, joka hetki sitten oli ollut haarniska. Iloisesti rouskutellen hän pisteli vastustajansa parempiin suihin ja livautti tämän kirveen takataskuunsa lihaveitseksi.
Maailmojen Tuhoaja, Elävien Jumala, Taivaankannen Kannattaja, Vuori Kultainen,
ne nimiä on vain ja nimet otetaan nyt pois!
Jos kasvoillesi lankeat,
se mitä pelastaa?
Juhaaha
Viestit: 1831
Liittynyt: Ma 07.11.2005 20:10

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Juhaaha »

El Capitan, oisko Gobbo vs Skinkki matsi jotain, jos siis jatkoon pääsen :D. Vähän vaan epäilytää tosin, ku joku über helffi vastassa..

Liica Tucca juoksenteli hermostuneesti ympäri huonettaan. "oh noes, vastassa on helffi, ja vieläpä uuden kirjan varusteilla!. "Saa nähdä juoksenk tarpeeksi nopeasti karkuun."
Jara- kirjoitti:
amis kirjoitti:... Onko se sitten "taidoistani" (vai nopistani :D) vai aivan jostain muusta kiinni?.
Se, että pärjäät pelimestan turnauksissa johtuu siitä, että ne ovat pelimestan turnauksia :)
Avatar
Pecu
Viestit: 1920
Liittynyt: La 07.01.2006 16:04
Paikkakunta: Joensuu

Re: Nahirg: The Pits of Blood

Viesti Kirjoittaja Pecu »

Executioner kirjoitti:
“Khorne! Khorne! Khorne!”
Voittaja on Ivan

Ivan huohotti taistelun jälkeisessä huumassa, veren rautainen maku maistui hänen suussaan. Päässään hän kuuli tyytyväisen äänen, myhäilen voitostaan. Ivan lähti veriseltä areenalta kohti lähintä baaria, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hänen kehonsa kaipasi raikasta olutta..


Ivan FTW! Blood for the Blood GOD!!
Viimeksi muokannut Pecu, Ma 25.02.2008 20:51. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
The plan required something that felt no pity. No pain. No fear. Something unstoppable.
Avatar
Oberon
Viestit: 9116
Liittynyt: Ke 02.03.2005 17:25
Paikkakunta: Loviisa

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Oberon »

Yön pimeydessä veripisarat valuivat kohti erästä pistettä areenan reunalla, kunnes verta oli lammikoksi asti. Kuu oli täysi ja taivas pilvetön. Veri alkoi höyryämään, kunnes ilmassa maan yläpuolella oli pieni pilvi, ja maa oli verestä puhdas. Vertahyytävän huudon saattelemana tuo pilvi liiti yhä ylemmäs vuorille, ja materialisoitui sen huipulle. Aghizar oli raivoissaan. Kuinka hän saattoi hävitä? Oliko todella olemassa joku, joku häntä mahtavempi soturi? Aghizar suuntasi katseensa vielä kerran areenalle, näki kylmän kalpansa katkenneen terän maassa, missä vielä äsken oli ollut verta isommallekin seurueelle. Mahdoton oli tapahtunut, kylmä miekka oli pettänyt. Jostain oli saatava uusi ase, mikäli Aghizar olisi ikinä saava mystistä panssariaan takaisin. Lähistöllä oli vielä viisi sataa vuotta aikaisemmin, Aghizarin ollessa elävien kirjoissa, sijainnut kääpiöiden linnake. Sieltä Aghizar varmasti saisi tuiman terän, vaikka väkisin. Aghizar käänsi selkänsä Nahirgin areenalle, seuraavan kerran hän palaisi sinne voittajana...
MYYN CSM&DA-armeijaa!

"Tervetuloa Orivedelle pelaamaan. Täällä sorsankin saa piiloon."
Avatar
IRiaD
Peliporukkavalvoja
Viestit: 4008
Liittynyt: Ti 26.09.2006 19:24
Paikkakunta: Joensuu

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja IRiaD »

Lairath seisoi hiljaisena Purppurakuninkaan ruumiin vieressä. Mahdotonta. Mies oli kestänyt kaksitoista nuolta vaikka taikajousen olisi pitänyt tappaa ritari ensimmäisellä osumalla. Neito ei voinut kuin ihmetellä miehen kestävyyttä. Ehkä tämä ei olisikkaan niin helppoa.

Lairath laskeutui polvilleen ja sulki vainajan silmät nahkahanskaan verhoutuneella kädellään. Enempää kunniaa haltia ei ihmiselle myöntänyt.

Astuen ulos lumiselta areenalta haltianainen lähti kävelemään suojapaikaksi kohonnutta notkoa kohti. Tämä ei ollut vielä lopussa. Monta muutakin tulisi kuolemaan ennen kuin oikeus täyttyisi.

Lumi peitti ja kylmäsi Purppurakuninkaan, Sigmarin suuren ristiretkiläisen


***

WEEEE! Arvasihan sen, että näin kävisi... El Capu, haluatko yhä nähdä kuinka Kauhajoella tapellaan?? ;)

Kiitokset myös Sebolle vastuksena olemisesta, olkoon onni parempi tulevissa turnauksissa...
Diogenes kirjoitti:Mutta on ne ajat muuttuneet ... muistan sen ketjun missä IRIAD oli ketjun huonoin vitsi, ja nyt kaikki muut ovat niitä vitsejä IRIADiin verrattuna :P
Avatar
Executioner
Viestit: 925
Liittynyt: Ma 13.06.2005 01:33
Paikkakunta: Alajärvi

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Executioner »

Okei! Eli eka kierros melkeen käyty. Aika mielenkiintosta settiä tuli, varsinkin parissa tappelussa tuli sellasta munQtuuria että huhu.

Torak vs Zlad-matsissa Rottenin hahmo tappoi itsensä omalla miekallaan heittäessään niin vitusti niitä ykkösiä. Killng Blow't ja Multiwoundit juhlistivat, kun useampi hahmo heitti monta kuutosta to Woundiin. Toinen hassu esine muutamalla hahmolla oli Spiteful shield.

Elieli. Lopputulos on se, että kaikki ottelijat pysyvät täysissä woundeissa, koska paranevat yhden.
Avatar
xxSEBBOxx
Viestit: 70
Liittynyt: Ti 23.11.2004 16:55
Paikkakunta: Helsinki

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja xxSEBBOxx »

Purppurran pukuetunut mies lysähti maahan nuolien täyttämänä. "Tämä kai siis on herrani määräämä kohtalo" totesi mies ajatuksissaan ja vajosi pimeyteen.

Yay! Mitä hattua! Onittelut muQittamisesta oli kyllä sen verran juusto hahmo tehty ;) Onnea selviintyneille.

PS. Odotan inolla kun näyn tonttusi kamat dragon ;)
Gandalf wants to exterminate the human race.

-Gandalf
Róbó-Tónó
Viestit: 1557
Liittynyt: Ma 03.07.2006 23:41
Paikkakunta: Lahti

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Róbó-Tónó »

Milloin uudet pelit?

Rexor nauroi kuin eräs Skeletor ikään. Kun hän oli ilmoittautunut kassalle että tulisi mukaan, kassamikko oli nauranut ja sanonut että paikat oli täynnä. Rexor ei nauranut kun hän pilkkoi kassamikkoa 4 tuuman paloiksi kirveellään. Järjestäjä oli tämän nähdessään yrjönnyt ja sanonut että aina riittää paikkoja yhdelle joka käyttää Rexonaa. (ei perhana, ha ha, olipas ovela) Rexor oli kysynyt kolkolla äänellä että eikös tuo "joka äsken oli vielä ollut ihmiseksi tunnistettava olento" sanonut että hänelle ei ole vastustajaa. Järjestäjä oli änkyttänyt että aina riittä vastustajia. Hän oli sanonut että hän voi jopa näyttää Rexorin vastustajan. Järjestäjä oli joussut äkkiä yhteen areenan huoneeseen, huutanut jotain palkkasopimuksista ja kolinan ja kalinan saattelemana hän oli tuonut mukana ritarin, joka näytti olevan aivan tolaltaan. Rexor nauroi lopulta kun tunti tämän jälkeen hän pilkkoi ritaria pienen pieneksi paloiksi, jotka olisi saanut satanistinki sairaaksi.
Mitä todennäköisemmin nopista pyörii mitä epätodennäköisempiä lukuja.
Avatar
Justus
Viestit: 239
Liittynyt: To 06.05.2004 14:52
Paikkakunta: Turku

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Justus »

Kävelin pitkin kaupungin saastaisia katuja virne törkyistä kuonoani koristaen. Elämänmittainen pakoonjuokseminen oli jättänyt jälkensä.
"Ei kannattaisi olla niin tukeva" myhäilin kulkiessani. Tyytyväisenä voitostani varastin itselleni illallisen pahaa-aavistamattomasta asunnosta ja vetäydyin nautiskelemaan sivukujan sontaiseen rauhaan. Keiton herkullinen tuoksu peitti alleen kujan iljettävän löyhkän ja sai veden herahtamaan kielelle.

Ahnaasti ryystetyn aterian jälkeen kaivauduin uneliaana roskakasan alle nukkumaan.
"Rahatta ei sovi olla liian nirso" mutisin ja käperryin kerälle lämpöisten jätteiden sekaan. Hetkessä unet suurista voitoista ja voitonjuhlista täyttivät sulkeutuneet silmäni.


__________________

Voitto orja-paralle! Tästä se putki sitten alkaa.
Avatar
Slave of Yesterday
Viestit: 179
Liittynyt: La 24.03.2007 22:44
Paikkakunta: Espoo

Re: Nahirg: Round 1. Fight!

Viesti Kirjoittaja Slave of Yesterday »

Yön pimeinä tunteina, kun kaikki olivat jo jättäneet areenan, heräsi Gratcha. Hänen vasen jalkansa oli tyystin veren peitossa, ja sitä sattui julmasti. Gratcha nousi ylös kivun vihloessa hänen ruumistaan. Tuskaisesti hän raahautui kirveensä luo. Kirves loisti pimeässä kuin lyhty. Gratcha ihmetteli tätä, ja uskoi sen kuten hänen henkiinjäämisensä olevan Gorkin tahto. Gratcha karjaisi taivaille hirmuisen huudon, jota jopa tämän kaupungin jumalan jättämät asukit pelästyivät. Tämän kuuli myös Scor, tuo rotta, joka hänet oli lyönnyt maahan, hänet itsensä Gratchan! Maailma ei ollut vielä päässyt eroon tästä örkistä, joka sai lisänimen "kuolematon" ihmeellisestä selviämisestään.

Onnittelut voittajalle,Gratcha palaa vielä!
Ei sitä surulla eletä sanoi spurgu, kun naurulokkia grillasi.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Verkkoturnaukset”