Sivu 6/6
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 16:11
Kirjoittaja smaxx
Huru-ukko kirjoitti:Niin roolipeliähän on tarkoitettukin pelattavaksi hahmon kautta. Jos hahmoni ominaisuuksiin kuuluu tietynlainen käytös, niin kyllä minä silloin pelaan hahmoa tahallaan tyhmästi myös taisteluissakin.
Sen takia Bolt Actionissakin neukuilla kuuluu tulla selkä suorana aukion yli, kuolla ja hävitä :) Ainakin jos Talvisodan alkupuoliskoa pelataan...
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 16:43
Kirjoittaja jamovoima
Huru-ukko kirjoitti:Niin roolipeliähän on tarkoitettukin pelattavaksi hahmon kautta. Jos hahmoni ominaisuuksiin kuuluu tietynlainen käytös, niin kyllä minä silloin pelaan hahmoa tahallaan tyhmästi myös taisteluissakin.
Minä olen toteuttanut tätä kääpiöillä Fabaa pelatessa. Koska minun silmissäni kääpiötkin on aktiivisesti tasteluun osallistuva pysäyttämätöntä marssia vihollisen linjoihin tekevä joukkio, jota tykistö tukee taustalta (eikä puolustusasetelmiin muurautunut joukko, joka osallistuu taisteluun lähinnä tykeillä ampumalla), olen myös aina pyrkinyt etenemään kääpiöilläni, joka on johtanut hämmästyneisiin ilmeisiin vastustajapelaajan kasvoilla ja usein toistuviin rökäletappioihin. :)
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 16:57
Kirjoittaja Huru-ukko
Nuo on noita juttuja, kun pelimekaniikassa ei toteudu sen armeijan idea. Wraithguardit on juuri tuollaisia. Minun näkemykseni mukaan niiden kuuluu marssia eturivissä kohti vihollista suojaten elävää jalkaväkeä. Jossain kohtaa säännöissä on bugi, koska niitä ei voi käyttää tehtävässään eldarien terminaattoreina.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 17:17
Kirjoittaja jamovoima
Ehkä malliesimerkein tästä on space marinet. Fluffissa galaksin eliittiä, yksi vastaa sataa kaartilaista. Pelissä käytännössä peruskuraa, joihin verrataan kaikkea muuta. :)�
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 17:19
Kirjoittaja Huru-ukko
Fluffi on sitten se kolmas elementti. Marine kuitenkin tekee tehtävänsä sellaisena jokapaikan soturina.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 17:25
Kirjoittaja Meganiikko
jamovoima kirjoitti:Ehkä malliesimerkein tästä on space marinet. Fluffissa galaksin eliittiä, yksi vastaa sataa kaartilaista. Pelissä käytännössä peruskuraa, joihin verrataan kaikkea muuta. :)�
Ja hauskasti 3 kaartilaista tappaa 1 mariinin "melkein satavarmasti™" mariinin, mutta toisinpäin mariini saa tapettua vaan 2 kaartilaista ja hyvänä päivänä.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 18:11
Kirjoittaja smaxx
Mä luin kanssa joskus oivan kirjan, missä pari Dark Angelia pisti planeetan järjestykseen. Oli suuri pettymys kun pelissä ne olikin aika vaatimattomia.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 19:15
Kirjoittaja Huru-ukko
Ne on kirjoja vain ja puhetta vain. "Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää" -legendaa. Veikkaanpa ettei missään pelissä kuitenkaan yksi suomalainen ole kymmenen neuvostoliittolaisen tehoinen.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 19:17
Kirjoittaja Meganiikko
Huru-ukko kirjoitti:Ne on kirjoja vain ja puhetta vain. "Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää" -legendaa. Veikkaanpa ettei missään pelissä kuitenkaan yksi suomalainen ole kymmenen neuvostoliittolaisen tehoinen.
Riippuu pelaajista. "Ryssillä" vaan sattu olemaan 76 vuotta sitten paska pelaaja.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 19:43
Kirjoittaja Scumboogie
Joskus tykkäsin lukea Kingin Gotrek-kirjoja, hauska kun kirjoissa Gotrek tappaa käytännössä kaiken, mutta pelissä äijälle oli pistetty jopa ruhtinaalliset 4 hyökkäystä. :)
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 22:16
Kirjoittaja jamovoima
Eipä sillä, ei ole pelkästään gw:n peleihin pesiytyneet nämä epäloogisuudet. Ennen sääntöpäiviystä Infinityssä superninja shinobu Kitsunen kannatti hiippailla vihollisen nurmiporan selän taa... Ja ampua sitä rynkyllä, koska lähitaistelussa oli suurempi mahdollisuus kuolla itse kuin ampumalla :P (mikä tietty jossain mielessä on ihan loogistakin, mutta jotenkin vähän väärin kun puhutaan anime-henkisestä sci-fininjasta :P)
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ke 27.05.2015 23:44
Kirjoittaja Myyra
warhamer116 kirjoitti:Huru-ukko kirjoitti:Ne on kirjoja vain ja puhetta vain. "Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää" -legendaa. Veikkaanpa ettei missään pelissä kuitenkaan yksi suomalainen ole kymmenen neuvostoliittolaisen tehoinen.
Riippuu pelaajista. "Ryssillä" vaan sattu olemaan 76 vuotta sitten paska pelaaja.
Ei aina ihan kymmentä, mutta kolmea kylläkin. Lähde
Tiede ja Ase.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: To 28.05.2015 12:25
Kirjoittaja The Captain
Myyra kirjoitti:
Ei aina ihan kymmentä, mutta kolmea kylläkin. Lähde
Tiede ja Ase.
Jännä artikkeli, muttei varsinaisesti tue väittämääsi. Warhammer '40-luvun tappiotilastoista ylipäätään ei voi päätellä niinkään yksittäisen taistelijan suoritustehoa vaan pikemminkin juuri pelaajien paskuutta. Jos venäläiset Loimolan taistelussa hyökkäsivät ilman asianmukaisia välineitä suomalaislinnoitusta vastaan ja menettivät 600+ ukkoa suomalaisten 30 äijän tappioihin verrattuna, on tuskin reilua väittää, että yksi suomalainen vastasi 20 ryssää. Naapuri teki merkittävän taktisen virheen ja käveli tulihelvettiin.
Luulen, että jos jokainen yksittäinen suomalaistaistelija otettaisiin ja paritettaisiin kolmen satunnaisen venäläistaistelijan kanssa "reiluun" tappeluun, suomalaiset häviäisivät melko lailla useammin. Suomen onneksi itärintamalla ei pelattu kovin paljon Pitched Battlea, vaan tosi usein oli käytössä jokin jännä puolustus- tai väijytysskenaario.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: To 28.05.2015 12:54
Kirjoittaja Myyra
The Captain kirjoitti:Myyra kirjoitti:
Ei aina ihan kymmentä, mutta kolmea kylläkin. Lähde
Tiede ja Ase.
Jännä artikkeli, muttei varsinaisesti tue väittämääsi. Warhammer '40-luvun tappiotilastoista ylipäätään ei voi päätellä niinkään yksittäisen taistelijan suoritustehoa vaan pikemminkin juuri pelaajien paskuutta. Jos venäläiset Loimolan taistelussa hyökkäsivät ilman asianmukaisia välineitä suomalaislinnoitusta vastaan ja menettivät 600+ ukkoa suomalaisten 30 äijän tappioihin verrattuna, on tuskin reilua väittää, että yksi suomalainen vastasi 20 ryssää. Naapuri teki merkittävän taktisen virheen ja käveli tulihelvettiin.
Luulen, että jos jokainen yksittäinen suomalaistaistelija otettaisiin ja paritettaisiin kolmen satunnaisen venäläistaistelijan kanssa "reiluun" tappeluun, suomalaiset häviäisivät melko lailla useammin. Suomen onneksi itärintamalla ei pelattu kovin paljon Pitched Battlea, vaan tosi usein oli käytössä jokin jännä puolustus- tai väijytysskenaario.
Tarkoituksenani ei ollutkaan argumentoida pelaajien paskuutta vastaan. Stalinin armeijan päällystö oli paikka paikoin aivan järkyttävää, ja suomalaiset pärjäsivät isompia neuvostojoukkoja vastaan nimenomaan taistelemalla viholliselle epäedullisissa asemissa. Suomi myös käytti tykistötulta huomattavasti paremmin.
Tiedän, että tuossa keississä ei oletettu suomalaista mitenkään paremmaksi taistelijaksi, koska olin itse tekemässä noita laskuja.
Re: Voittamisen tärkeys vs. narratiivi
Lähetetty: Ti 02.06.2015 22:30
Kirjoittaja jamovoima
Ketjussa oli puhe roolipelimäisistä figupeleistä. Tein juuri ensimmäiset armeijalistat hiljattain ostamaani Gruntz peliin. Pelissä on mielenkiintoinen elementti, sillä siinä varsinaisen armeijalistan lisäksi luodaan itse myös "armeijakirja", eli luodaan ensin unit builderilla säännöt kaikille oman kokoelman figuille. Tuli elävästi mieleen lapsuuden ja nuoruuden roolipelikirjojen (etenkin Tie tähtiin 2300AD), ruutupaperin ja lyijykynän kanssa vietetyt hetket :) Vaan nyt on luotu Romuluslaisten kapinallisten kaivosmiesten joukot ja niitä vastustavat MineCorpin palkkaamat Swordfish palkkasotilaat.