Mestareiden areena II-3. kierros käynnissä!

[The Chosen of Waagh]

Älläs hötkyile, olet seuraava. Pääset seuraamaan suoraa verilöylyä jo tänään.

[Rautamaha]

Älläs hötkyile, olet seuraava. Pääset seuraamaan suoraa verilöylyä jo tänään.

JEE!Keku kiittää ja mässää Johannesta.

[Datsi]

ai menit tappamaan johanneksen... no, sen parempi minulle!
postitkos tappelut? on aika tylsää

[Rotten sound]

" Hah näätkö tämän grothor? Jätti oli liian tyhmä tänne ja pelkurimmainen, vai kuvittelee tommonen huoran penikka voittaa turnajaiset pelkän kauneuden avulla. Hah minun aikana oli raakoja miehiä, isoja lihaksia ja pahoja aseita, mutta ei mitään kynsiä ja potkuja. Grothor muistatko ne ajat, kun olimme takomassa näitä aseita ja panssareita. Tietysti muista, mutta silti he luulevat tulevansa tänne heinähangon kanssa huitomaan ja voittaa." Jack puhui todella hiljaisella kaaoskääpiölle hänen ainoa ystävänsä.
Jack huomasi, kuinka tämä huora vämpyyri tuli baarin ja vietteli itselleen juomista.
Jack nuosi ja otti aivopiikinsä esille Jack otti pari askelta ja iski lähellä olevaa miestä päähän piikillä ja irroitti pään ja iski pään vämpyyrin eteen ja sanoi "Huora pentun tulet kuolemaan minun kauttani ja sinun viettely keinosi ei tehoa minuun noita! Khornen nimeen tulen tappamaan sinut." samalla Jack murskasi miehen irtonaisen pään nyrkillä ja otti miehen aivot käsiin ja sanoi "Veri voi antaa voimaa ja parantaa sinut, mutta aivot antaa vihollisen tiedon ja viisauden. Bon abettitte"
Ihmiset katsoivat, kuinka Jack söi miehen aivot ja lähti naisen luolta pois.
Jack iski piikinsä baarin ovella ollutta naista olkapäähän ja raahasi hänet ulos.
Nainen huusi ja huusi huutamistaan, mutta Jack kylmäverisesti raahasi hänet huoneeseen.
Jack rakensi taas ristin, johon hän sitoi alastoman naisen ja odotti yötä ja nauttien naisen rimpuilemisesta. "Turhaa sinä rimpuille olet jo kuoleman oma." Jack sanoi ja nautti viime ottelian ruumista.

Yöllä otteluitten jälkeen Jack raahasi naisen areenalle ja syttytti naisen palamaan ja huusi "Minä olen taas tullut tänne tappamaan ihmisiä! Tällä kertaa teillä ei ole edes pelastajaa olen nähnyt vain yhden tarpeeksi rohkean ihmisen ja hän pystyi tappamaan vain minut, koska hän halusi kostaa rakkaansa puollesta! Tällä kertaa kukaan ei pysty tappamaan minua ja sanon nytten, kuka tahtoo lähteä pois minun tieltäni saa lähteä, mutta kuka jää saa palaa miekkani kautta ikuisessa kiirastulissa!
Tämä nainen, jonka poltan on Khornen uhri, joka kajoaa hänen tapan hänet suoraan ja muistakaa minun tielleni tulette kuollette suoraan! VERTA VERI JUMALLE JA KALLOJA KALLOJEN VALTAISTUIMELLE"
Jack katsoi miten areenalta ihmisten huoneissa syttyi valoja ja sekasortoa. Jack haistoi palavan ihmisen lihan, miten hän oli kaivannut tätä hajua ja voimaa. Savu mikä tuli palavasta ihmisestä tunkeutui areenan huoneisiin ja areenalle rupesi satamaan VERTA!

[Nilarakh]

Fauni heräsi jossain baarin takana sijaitsevalla tasanteella, betonilla ilmeisesti, tietämättä yhtään mitä oli tapahtunut sen jälkeen kun oli eronnut Laurasta. Selkää kivisti, kuin myös puutuneita käsiä ja päätä, johon tuo kirotun kääpiö oli aseensa lyönyt. Grunthups nousi istumaan ja vilkuili pelokkaasti ympärilleen, ei ketään, hienoa. Verisuudelmasta oli selvästi aikaa, sillä muuttuminen oli jo alkanut. Ulkoisesti nyt jo kymmentä vuotta nuoremmalta näyttävä iho, saattoi hämätä jopa haltioita, todellisen ikänsä suhteen. Myös hiukset olivat haalistumassa vaaleammiksi, koko ruumis oli kasvamassa ihmismäisemmäksi.

Grunthups puisteli vaatteensa liasta ja tomusta, mitä areenalla maattuaan oli niin paljon kerännyt. Rakennuksen takaovi oli auki, tilaisuutta pitää hyödyntää, fauni tuumi. Polvet tuntuivat pettävän, hänen hoiperrellessaan sisälle ovesta. Onneksi ketään ei ollut lähistöllä, tästä saattaisi seurata hankaluuksia. Missäköhän Laurakin on?, hän ajatteli kavutessaan kipujensa uuvuttamana portaita ylös, kohti huonettaan, kaiteesta tukea ottaen. Hänen täytyi levätä, jotta jaksaisi palata katsomaan kuinka Lauran kävisi ja mahdollisesti pelastamaan hänet pappien kynsistä, jotka niin kernaasti kärkkyivät vampyyrien perään katsomosta.



Innolla odottelen Lauran matsia, näytäs sille jätille Grunthupsenkin puolesta. : )

-Nilarakh

[Khordon]

Johannes istui kammiossaan odottamassa seuraavaa taistelua. Hän harmitteli mielessään hyvän haltian kuolemaa. Haltiat olivat muutenkin kuolemassa sukupuuttoon, näin hänelle oli opetettu kotona. Toisaalta, Finubar oli tiennyt, mihin ryhtyi ja mikä oli epäonnistumisen hinta. Johannes vilkaisi nuijaansa harmaiden kulmakarvojensa ali ja siveli harmaata partaansa. Nuija makasi lattialla hänen edessään näyttäen täysin normaalilta, tosin koristeelliselta teräsnuijalta.

-Olemme kokeneet yhdessä paljon, Helstrum.

Johannes poimi nuijan käteensä ja ihaili kaunista metallityötä. Hän tunsi voiman virtaavan itseensä nuijasta ja nousi seisomaan. Helstrum kädessään hän astui ulos huoneestaan ja käveli talleille hakemaan hevostaan, Lumikaviota. Harmaa ori odotti rauhallisesti pilttuussaan pureskellen kauraa ja vilkaisten häntä ennen kuin jatkoi kauran pureskelua. Kaikessa rauhassa Johannes harjasi Lumikavion turkin, putsasi kaviot, tarkisti kengät, puki sen haarniskaan ja taputti tätä kaulalle.

-Sinäkin, Lumikavio, olet ollut kanssani jo monta vuotta.

Hän pyysi kahta tallipoikaa auttamaan hänet hevosen selkään. Kun hän ratsasti ulos tallista, hänen nimensä kuului areenalta päin ja hän ohjasi hevosensa sinne. Täällä hän saisi lopullisen varmistuksensa siitä, että hän pääsisi Valkoisen Suden ritarikunnan Suurmestariksi. Tai hän kuolisi. Kumpikaan vaihtoehto ei kuulostanut pahalta, kun sitä tarkemmin mietti. Vanha hän oli, parhaan ikänsä ohittanut. Paljoa hän ei enää ehtisi saavuttaa elämänsä aikana. Suurmestariksi hän aikoisi päästä ja jäädä historiankirjoihin Valkoisen Suden Suurmestarina.

Ensimmäinen vasustaja poissa pelistä. Näin se homma etenee!

[Nilarakh]

Yöllä Grunthups heräsi outoon kajoon joka paistoi ulkoa päin parvekkeelle. Mitäköhän siellä tähän aikaan melutaan? Ei kai otteluita käydä öisin?, hän ajatteli siistiytyessään juhlavaatteisiin, mustaan hännystakkiin, valkoisiin röyhelökauluksiin sekä valkoiseen aluspaitaan. Asun kruunasi pikimustat housut, jotka olivat löytyneet kaapista, kenties edelliseltä asujalta. Hänen tulisi opetella pukeutumaan vampyyrien tavoin, mikäli aikoisi esiintyä kauniin naisen, kuten Lauran seurassa.

Jo ihmismäisemmiksi muuttuneilla käsillään, Grunthups avasi parvekkeelle avautuvan oven ja astui betonista muuratulle tasanteelle. Joku oli areenalla, naisen kanssa? Oi ei...Laura? Sydän hyppäsi Grunthupksen sisällä, kun tajusi mitä hahmo teki naiselle, sytytti hänet tuleen, poltti hänet. Roihusta tulevat valonsäteet valaisivat miespuolisen naaman, jonka jälkeen myös näyttivät naisen kasvot. Hän oli Jack...ja tuo toinen olisi varmaan tarjoilija baarista, ei siis Laura. Helpotuksen aalto pyyhkäisi entisen faunin nyt niin ylväitä miehenkasvoja. Laura on kunnossa, ei siis mitään hätää, hän ajatteli sulkiessaan oven perässään ja valmistautessaan laskeutumaan huoneistostaan alas, muiden joukkoon. Mitäköhän tuo hullu saisi vielä päähänsä, ennen kuolemaansa?, Grunthups ajatteli.

-Nilarakh, flunssassa

[The Chosen of Waagh]

Juuh, vampin ja jätin tappelu purkissa, ja että oli teurastus! Tuntuu, että laura pääsee vielä pitkälle... Loput taistelut kirjoitan huomenna.

Ja jos kiinnostaa, olen avannut 40k:honkin areenan, eli nyt kaikki ilmoittautumaan!

[Nilarakh]

Grunthups astelee areenalle, juuri ja juuri ehtiäkseen saattelemaan Lauran areenalle, nyt jo kokonaan Vampyyriksi muuttuneena. Aluksi Laura näyttää hämmentyneenä, mutta Grunthupksen kuiskatessa sanat "Näytä niille, tyttösein", selviää myös vampyyrineidolle, kuka on tämän uuden muodon isäntä. Grunthups hyvästelee Lauran puristamalla häntä hellästi olkapäästä ja lähtee sitten kapuamaan kohti katsomoa, Lauran valmistautessaan taisteluun. Jätillä ei tulisi olemaan mahdollisuuksia, hän oli tuuminut.

Näin myöskin kävi. Vampyyrin uskomattomat kyvyt veivät hänelle murskavoiton. Kaunista katseltavaa. Grunthups laskeutuu alas ottamaan Lauran vastaan, onnitellakseen voitosta. Hän oli ansainnut sen.

-Nilarakh, flunssassa edelleen

[Datsi]

''siitäs sait, johannes. vilunkipelisi ei toiminut ja ogresi luovutti.''
laura ajattelee poistuessaan areenalta ja menee grunthupsin kanssa baariin juhlimaan voittoaan.
''kaksi verenpunaista punaviiniä'' laura pyytää baarimikolta.
''minä otan oluen'' grunthups protestoi.
''miten haluat''
grunthups siemaisee oluestaan ja sylkee sen heti pois.
''tämähän maistuu ihan vedeltä'' grunthuos valittaa
''vampyyrinä olemisen haittapuolia, et enää koskaan tunne mitään...''


hehe... voitinpas...
ymmärrän kyllä miksi voitin, kokeilkaapa passia joka combat rundi kaksi seiskan ld-testiä


-Tristan, pää kipeänä

[Úraken]

Kun Itzatlax juuri oli pieksinyt luola örkin, niin sisimmissään hän taas ajatteli ystäviään ja kotimaataan. Mutta kun örkki antoi henkensä pois niin mielessään Itzatlax nauroi! "hah hah hahahaa!!! Eikös hänestä enempää löytynyt..."

Itzatlax vietiin petojen selliin... Siellä hän vielä uudestaan mietti ystäviään ja kaikkia muistoja. Mutta kuten aina... hän alkoi nauramaan... ÄÄNEEN!!! Kaikkien sellien petojen äänet eivät ollut mitään verrattuna tuohon ääneen mitä hän nyt nauroi! Se nauru oli kuin olisit yrittänyt tappaa itse saakuli mutta isket häneen vain pienen haavan jonka takia saakuli nauraa.

Voittonsa ansiosta Itzatlax vietiin kahleissa läheiseen majataloon, jossa hän sai juhlia voittoaan,Mutta kuitenkin hänen ympärillään oli kymmenen vartija miestä jotka vahtivat ettei Itzatlax ala riehaantua.

Juhlittuaan hänet passitetaan taas petojen selliin... Mutta jokin oli nyt muuttunut! Yksikään vartija ei enää viitsinyt ruokkia Itzatlaxsia koska hän teurasti liian pahoin luola örkin.
Itzatlaxsin yö meni hitaasti mutta varmasti...

-Ùraken

[Nilarakh]

Juhliessaan Lauran kanssa tämän voittoaan, huomasi Grunthups areenalla jotakin perin merkillistä. Lisko oli voittanut nopeilla hyökkäyksillään örkin, tämä tuntui normaalilta, mutta itse tantereessa oli jotain outoa. Grunthups nyökkäsi anteeksipyytävästi Lauralle ja nousi pöydästä, tosin palatakseen vielä, ja käveli lähimmälle ikkunalle, mistä oli suora näköyhteys areenaan ja sen suunnattomiin katsomoihin. Vampyyri siristi silmiään, kuin erottaakseen paremmin mitä maassa oli näkynyt. Punaista jälleen, verta? Grunthups nuolaisi huuliaan, mutta hän oli jo kylläinen tälle päivälle, johtuen ehkä siitä, ettei faunina olosta ollut kovin kauaa. Verenjanoa ei pystyisi mikään muutos muuttamaan, vaikka itse vertahan hän ei vampyyrinä tarvinnut kuin ani harvoin. Tämän täytyi liittyä taas Jackiin, hänhän oli sanonut olevansa Khornen palveluksessa, vampyyri mietti samalla kun palasi Lauran pöytään jatkamaan illanistujaisia, varsin viehättävässä seurassa.

Jackia oli pidettävä silmällä.

Pakkohan se oli jotakin taasen kirjoitella, tylsäksi kun elämä oli menossa. ;)

-Nilarakh, kuumeessa

[Datsi]

mitns niiden loppu matsien käy?

[The Chosen of Waagh]

Tulee heti, kun opinnoilta pystyn kirjoittamaan.

[Datsi]

ok.

[Nilarakh]

Kukaan mietinnyt että areenanhan voisi tehdä kaksikin tyyppiä?

Ottelut menisivät nopiammin ja muutenkin fluffitkin vaihtelisivat kirjoittajan tyylin mukaan. Täsä tapauksessa minähän voisin jelppiä Chosenia, mikälihän apua haluaa. :)

-Nilarakh

[Mr. Tabasco]

BTW: Aiotko Chosen tehä uuden areenan tämän jälkeen? Voisin itsekin osallistua.

[Juhaaha]

Ei juma... voittiko skinkki oikeasti?

no hyvä

[Nilarakh]

Ei juma... voittiko skinkki oikeasti?

no hyvä :D

Aika ownage, fluffitteleppas sitten jotain sinäkin baarista niin pääsee muutkin mukaan.

-Nilarakh

[Juhaaha]

KroX- Kro meni Baariin juhlimaan voittoaan ryyppäämällä, vaikka olikin pahasti haavoittunut. Hän oli niin innostunut voitostaan, että päätti tarjota kierroksen jokaiselle.

"sainpas kostettua sille ötökälle veljeni kuoleman" hihkui känninen skinkki baarissa