Sotavasara.net

Jos katsoo nykypäivän aseita, niin köyhdytettyä uraania käytetään aseissa yksinomaan suuren tiheytensä vuoksi. Tämä tuo projektiilille massaa ja kineettinen energia = ½mv^2.
Köhdytetty deuterium... uraanin köyhdyttämisellä tarkoitetaan, että malmista saatavasta seoksesta on pyritty minimoimaan U235- isotoopin määrä suhteessa isotooppiin U238... Deuterium on taas sen sijaan yksi ainoa isotooppi 2H, jonka köyhdyttäminen on veden kaatamista ämpärillä laiturin toiselta puolelta toiselle.Ja mainittakoon tässä lisänä se, että kyseessä on kaasu, kun taas aseissakin käytetyllä uraanilla on vakaa kidehila.
Lisäksi mainittakoon se, että kyseessä kun on tunnetun maailmankaikkeuden toiseksi kevein aine on sen käyttäminen luodin sydämmenä arveluttavaa. juuri tuon läpäisykyvyn vajeen takia. Ja varsinkin räjähdysaineena deuterium kuulostaa utopistiselta, sillä sen on niitä harvoja vakaita isotooppeja. Tämä sulkee siis pois mahdollisuuden (varmasti GW:n jannujen ajattelemasta) ydinreaktiosta ja tavallinenkin palamisreaktiokin tarvitsisi vähintään puolen vedyn määrästä happea toimiakseen.

summa summarum: Deuterium ei ole hyvä räjähdysaine

Tämä on puitu jo useaan kertaan, ei promethiumkaan ole nelkytkoossa tämän mailman tunnettua promethiumia joka löytyy jaksollisesta järjestelmästä, vaan tod.näk. nimi valittu palo-ominaisuutensa vuoksi, saattaa olla että Deuterium on valittu vain nimensä perusteella GeeWeen tyyliin...

Tuulos kirjoitti:Erittäin hyvä artikkeli, mutta ammustyypit kaipaavat yhden lisäyksen: ainakin uusimmassa Marine-codex:ssa on Ultramarine Tyranid Huntereille saatavilla erikoisammuksia heavy boltterille Tyranideja vastaan. Jos jollakulla sattuu olemaan kirjanen saatavilla voi hän varmaan laittaa tiedot siitä tänne sinun avuksi.

Sekoitin tekstissä Inferno-ammuksen ja Hellfiren. Eli niillä on väärät nimet. Korjaan kunhan jaksan. Termiitillä tarkoitan promethiumia tai vastaava, en ötökkää. Termiitti on aine mikä palaa tarpeeksi kuumana polttaakseen terästä ja mitä ei voi sammuttaa oikeastaan mitenkään.

Ballpointpen kirjoitti:Jos katsoo nykypäivän aseita, niin köyhdytettyä uraania käytetään aseissa yksinomaan suuren tiheytensä vuoksi. Tämä tuo projektiilille massaa ja kineettinen energia = ½mv^2.
Köhdytetty deuterium... uraanin köyhdyttämisellä tarkoitetaan, että malmista saatavasta seoksesta on pyritty minimoimaan U235- isotoopin määrä suhteessa isotooppiin U238... Deuterium on taas sen sijaan yksi ainoa isotooppi 2H, jonka köyhdyttäminen on veden kaatamista ämpärillä laiturin toiselta puolelta toiselle.Ja mainittakoon tässä lisänä se, että kyseessä on kaasu, kun taas aseissakin käytetyllä uraanilla on vakaa kidehila.
Lisäksi mainittakoon se, että kyseessä kun on tunnetun maailmankaikkeuden toiseksi kevein aine on sen käyttäminen luodin sydämmenä arveluttavaa. juuri tuon läpäisykyvyn vajeen takia. Ja varsinkin räjähdysaineena deuterium kuulostaa utopistiselta, sillä sen on niitä harvoja vakaita isotooppeja. Tämä sulkee siis pois mahdollisuuden (varmasti GW:n jannujen ajattelemasta) ydinreaktiosta ja tavallinenkin palamisreaktiokin tarvitsisi vähintään puolen vedyn määrästä happea toimiakseen.

summa summarum: Deuterium ei ole hyvä räjähdysaine

Kaikki on totta, mutta unohdat deuteriumin TODELLISEN käyttötarkoituksen.

GW otti deuteriumin räjähdysaineeksi koska "massareaktiivinen köyhdytetty deuterium" kuulostaa pirun siistiltä.

Tiedän 90% varmuudella mistä he sen repivät: lämpöydinaseiden valmistusmalleista. Joku GW:n tyyppi varmaan luki tiedelehteä ja sen jälkeen väsäsi tiedot boltterista.

Kun fuusiopommin fissio-osa räjähtää, fuusio-osan sisustan fissiokelpoinen materiaali tulee kriittiseksi ja vapauttaa neutroneita, jotka pilkkovat litiumytimiä tritiumiksi. Tritium ja deuterium reagoivat keskenään korkeassa lämpötilassa ja pommi räjähtää. Deuterium muuttuu heliumiksi.

Eli deuterium on fuusiopommin eniten energiaa antava osanen ja siten tuntemamme tieteen kaikkein tuhovoimaisin räjähde. Tai onhan se suhteellista, sillä kaikesta massastahan vapautuu yhtä paljon energiaa ydinreaktioissa, mutta deuteriumia on helpoin käyttää suuriin pommeihin.

Tässä siis deuterium pamahtaa E=mc^2 kaavan mukaan energiaksi. Tollanen normi rakettikiväärin raketti ihan normaalia "vähemmän köyhdytettyä" deuteriumia tuhoaisi kohtuu keveästi ainakin pienen kaupunginosan (siis olettaen että se fuusioituu).

"massareaktiivinen köyhdytetty deuterium" on varmaan GW:n mukaan HIUKAN tehottomampaa mutta kuitenki se todella kuulostaa siistiltä. Tosin mikään kirja ja tarina ei tue että mariinit ampuisivat ydinraketteja, vaan aivan kemiallisilta räjähteiltä raketit vaikuttavat.

Minkäänlaiseen kemialliseen räjähdykseen deuterium ei sellaisenaan kelpaa.

Mutta muistakaa: Warhammer fluffin pyhä tarkoitus on kuulostaa siistiltä, ei realistiselta.

Ripeekun, olet uusi vapahtaja no et ihan mutta melkein

Jos pidät tätä tiedon vuodattamista yllä, voin kohta mennä rakentamaan lantikan takapihalle O.O

Minä lopetin 40k:n aseiden ihmettelyn jo aikaa sitten kun ei tullut kuin paha mieli.
Mitä enemmän katselee kuvia tai figuja sekä lukee fluffia niin sitä enemmän on pihalla.

Vain yhden mainitakseni kummastelin bolteria/heavy bolteria. Fluffissa kun on mainittu että kyseessä olisi ns. gyrojet-ammus joka siis toimii vähän niinkuin raketti ollen näin HYLSYTÖN, mutta kovasti niitä hylsynpoistoaukkoja boltereissa näkee, puhumattakaan kuvista joissa hylsyt lentelee iloisessa kaaressa.

Tosin täytyy sanoa että otan aseasiat aivan liian vakavasti. Jos jaksaisin kirjottaa niin voisin korjailla ja morkata niin GW:tä kuin tähän ketjuun postailleita. Elkää minusta välittäkö... meen nurkkaan häpeen

Niin, ripeekunin artikkelissahan tälle annetaan selitys, joissakin oloissa on gyrojet ammuskin koteloitava, ja bolttia on saatavilla niin hylsyttömänä kuin hylsyllä.

ankara halla kirjoitti:Tarkoittanet VDR sääntöjä? niillä voi tosiaan luoda AV9 vehkeitä, mutta jo sääntökuvaus kertoo nämä täysin panssaroimattomiksi siviilivehkeiksi joilla ei ole mitää suojaa mitään vastaan.

Pelottavaa. Kevyetkin käsiaseiden luodit kun paukkuvat autojen pellistä läpi, että pamahtaa. Esim.9x19mm menee ovien läpi. Ja sellaiselle aseelle kun antaisin 40Koon maailmassa strena-arvon 1!

ankara halla kirjoitti:Kyllä Pasi siis vähintään AV10 on. Ja muuten, saa ihan oikeasti olla aika melkoinen kuula missään rynkyssä, että iskee 20mm (Pasin minimi missään kohtaa) teräspanssaroinnin läpi. Edes ikkunat eivät ole Pasissa haavoittuvaisia yksittäisille pienase laukauksille (kyllä, rynnäkkökiväärit ovat pienaseita).

Lue http://www.answers.com/topic/sisu-xa-180 ja lue http://world.guns.ru/ammo/am05-e.htm. Eli Pasin 6-12mm panssari (ei siis lähelläkään 20mm) ei suojaa Ak-47:n AP-luodilta. Lukenut (oliko Kaliiberi vaiko Rekyyli), että testanneetkin ja läpi meni. Ja omistamnistani lehdissä on aiheesta myös lisää. Yksittäisille ei, sarjoille kyllä.

ankara halla kirjoitti:En oikein tiedä mistä se legenda on saanut alkunsa, että joku 7.62mm (ja vielä vähemmän mikään 5.56mm!) kuula muka läpäisisi heikoimmankaan panssaroidun ajoneuvon suojausta.

Jaa-a.. Tutkippa alan lehtiä, nettiä ja kysele aiheesta niiltä, jotka siitä tietävät. Huomaat olevasi väärässä. Taidat seurata liikaa hollywoodpaukuttelu-elokuvia jossa auton pelti kestää ihan mitä vain.. Ja Pasi kun on sieltä heikoimmasta päästä ellei lasketa paksupeltisiä autoja/panssaroituja autoja mukaan kategoriaan. Eli kyllä se boltterin .75 kuti paukkuisi Pasin pellistä läpi ihan iisiti.. Ilman erityistä AP-luotiakin itseasiassa..

Ripeekun..
Hyvää ja ei hyvää. Muutamia esimerkkejä..
Miksi boltterilla on 10kg painoa se kun on vain rakettiammusten alusta, joista ei rekyyliä tule. Keveys kun on gyroaseiden plussapuolia. Ja sotilasteknologia kun pyrkii aseita keventämään.
Harvoissa tapauksissa olen törmännyt aseisiin, jossa lippaan paino on yli 20% aseen painosta. Poikkeuksena ajoneuvoihin kiinnitetyt ja maahan tuetut raskaat aseet ja muutama muu esimerkki.
Mihin perustuu suurempi ammuksen iskuteho tyhjiössä?
Mikä ihmeen ajopanos? Entä alkupanos?
Tarkkuuden luulisi nyt olevan samaa luokkaa rihla-ammusten tasolla ja ammuksen suurempi paino ei ainakaan tuo tarkkuutta lisää. Ammuksen tarkkuuteen vaikuttavat ammuksen ulkoiset tekijät melkoisesti.
Gyroaseiden iskuteho on huono lyhyillä matkoilla, ammuksen nopeus ei riittävä mahdollisesti panssarinkaan läpäisyyn.
Ei hylsyllisenkään ammuksen painoa mene hukkaan. Hylsyn voi kerätä ja käyttää uudelleen. Ruuti ja ammus mahdollisesti kuluvat. Ammuksenkin voi raapia talteen.
Eli alkupanosta käytettäessä tulee hylsyjä ja rekyyliä, eli gyroaseen parhaimmat puolet nollaantuvat.
Alkupanoksen suuruus? Jos, lähetät ammuksen matkaan "alkupanoksella" niin tämähän saa tarvittavaa liike-energiaa tehdäkseen vahinkoa. Miksi oi miksi, se tarvitsisi rakettimoottorin toimiakseen? Rakettimoottori kun tuo tällöin vain lisää kantamaa.. Ja jos sillä marsut suurin piirtein lonkalta ampuvat eikä ammuta sniper-meiningillä, niin miksi se tarvitsisi lisää kantamaa? Ja itse ammuksesta tulee ruutiammuksiin ja gyroammuksiin verrattuna monimutkaisia ja kalliita ja kyseinen sekasikiö kun ei yhdistä gyro ja ruutiaseen etuja vaan kasaa haittoja.
Osin kirjoitat täysiä itsestäänselvyyksiä..
Raketti on rekyylitön kyllä, hylsytön kyllä, mutta jos se painaa 100+ grammaa, niin ei se ole helposti kannettavissa! Ero hylsylliseen ammukseen käytännössä merkityksetön.
Öh, siivet auttavat ihan yhtä hyvin ammukseen "stabilisointiin" ja hintaakaan ei pitäisi kovasti tulla lisää.. Ne kun ei ole teknisesti vaikeita tehdä..
Jos sähkösytytyskiteet ovat harvinaisia ja herkkiä, miksi oi miksi marsujen pitäisi sellaisia siis käyttää..
Voi luoja, tarvitaan monimutkainen koneisto ja hylsy tuomaan suuremman läpäisykyvyn lyhyemmille matkoille. Öh, vaihtakoon ruutiin ja Ak-47n koneistoon. Porataan kaliiberia isommaksi ja meillä on boltteri joka tappaa lähelle ja kauas.. Hinta/laatusuhde über verrattuna gyroboltteriin.
Tarkoitatko ammuksen stabilisoinnilla luodin kaatumista ja/tai putoamista? Rihloilla kun ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa vaan ihan täysin luodin muodolla, nopeudella painolla jne.
Eli kyllä, ammus menettää korkeutta kun se ammutaan rihlojen läpi ja kyllä, se muuttuu epävakaaksi aina maksimikantamalleen lähestyessä. Nopeat ja kevyet luodit kaatuilevat mutta se ei johdu rihlauksesta.
Eli jokainen ammuksen kärki on viilattu nanoteknologialla? Huh, huh.. Kallista.. Puhumattakaan siitä, että ne tehdään synteettisistä timanteista!
Öh,.. Eli jos panssari sisältää keramiikkalevyjä, niin ne toki hajoavat iskun alta.
Runko kannattaisi valmistaa jostakin halvasta raskasmetallista kunten pronssista, kuparista, nikkelistä, jne..
Pelkän kärjen läpäisy ei aiheuta kovin kauheaa vahinkoa jos se liikkuu 2500m/sx2?! Kyllä vaan aiheuttaa tuolla nopeudella!
Eli se käyttää kahta erilaista pottoainetta? Eli monimutkaistaa lisää ammusta.. Jep, jep..
Suorituskyky on 150 grammaisella isompi kuin 100 grammasella johtuen suuremmasta massasta.
Eiköhän tuo Kraken ole tehokas ajoneuvoja vastaan nuolla tehoilla..
Miten ase voi olla tehokas sisätiloissa kun se tarvitsee 75m, että ammus kiihtyy maksimi vauhtiinsa?
Jaa-a.. Kaiken kaikkiaan ookoo asiaakin mutta virheitäkin hitosti. Tai voiko sitä laskea virheeksi, että boltteri on gyroase..?

Remington, älä ala miettiä turhan syvällisesti 40koon aseita, pintapuolisen tekniikan voi selvittää, ja niinhän ripee on tehnytkin.

Aseenpaino on selvitettävissä helposti. Parissa mariinikirjassa on mainittu että boltter on mm.Panssaroitu ja kestää äärimmäisiä olosuhteita.

Lisäksi muistathan dark agen teknologian katoamisen. Ja AM:n "säilytämme vaan emme muuta"- mentaliteetin, eli on täysin mahdollista että massatuottoinen boltter on rakennettu 50kal. Mb2 rungolle tai vastaavalle, lisäksi monissa fluffilähteissä (pääasiassa codexeissa) on mainintoja siittä, että boltter on tavattoman raskas.

Ammuksen kiihtyvyyttä yms. en kommentoi, luotan osaamiseesi mutta voitaisiinko tämä pistää sen menetyksen("75m, että ammus kiihtyy maksimi vauhtiinsa?") piikkiin minkä imperiumi on valmis maksamaan muuten ylivertaisesta rynnäkkökivääristä.

Yksi juttu mikä minua haittaa tuossa asiassa että bolter on gyrojet ase. Miksi ihmeessä aseessa on hylsynpoistaja?

Kun kokosin tuossa IG;n heavy bolteria huomasin että kuinkas ollakkaan aseesta löytyy hylsynpoistaja. Miksi gyrojet ase tarvitsee hylsynpoistajan?

Z7-852 kirjoitti:Yksi juttu mikä minua haittaa tuossa asiassa että bolter on gyrojet ase. Miksi ihmeessä aseessa on hylsynpoistaja?

Kun kokosin tuossa IG;n heavy bolteria huomasin että kuinkas ollakkaan aseesta löytyy hylsynpoistaja. Miksi gyrojet ase tarvitsee hylsynpoistajan?

Anaheim kirjoitti:Niin, ripeekunin artikkelissahan tälle annetaan selitys, joissakin oloissa on gyrojet ammuskin koteloitava, ja bolttia on saatavilla niin hylsyttömänä kuin hylsyllä.

Kun ammutaan hylsyllisiä niin on hyvä olla hylsynpoistaja, veikkaan ma.

En tosin ymmärrä miksi tällaisiakin pitää vatvoa. Kun perusteet kuten alkuaineet ja erilaiset materiaalitkin eroavat meidän maailmassamme ja GW:n fluffy-flutterissa niin paljon, niin väittäisin aseiden toiminnan tarkastelun olevan melko hyödytöntä. Jos GW on päättänyt, että 40k:ssa gyrojet- kuti on koteloitava niin silloin se kai on koteloitava.

Väittäisin että boltterin hylsynpoistaja on pääasiassa suunniteltu niin, että ase olisi mahdollisimman muunneltava, koska vaaditaan suht "edistynyttä" tekniikka valmistaap ure-gyrojet shotteja, kun taas jotkin alkukantaisemmat maailmat vaina rakentavat sen hylsyyn, tai sitten sen johtuu siittä, että...että GeeWee on tyhmä

Remington kirjoitti:Jaa-a.. Tutkippa alan lehtiä, nettiä ja kysele aiheesta niiltä, jotka siitä tietävät. Huomaat olevasi väärässä. Taidat seurata liikaa hollywoodpaukuttelu-elokuvia jossa auton pelti kestää ihan mitä vain.. Ja Pasi kun on sieltä heikoimmasta päästä ellei lasketa paksupeltisiä autoja/panssaroituja autoja mukaan kategoriaan. Eli kyllä se boltterin .75 kuti paukkuisi Pasin pellistä läpi ihan iisiti.. Ilman erityistä AP-luotiakin itseasiassa..

Pasi on varsin kevyt, joten se suojaa vain pienaseilta ja sirpaleilta.
Vanha XA-180 ja 185:en "pannu" kestää kaikki naapurin pienaseet (7,62x39mm, 5,45x39mm ja 7,62x53R). Panssarinläpäisevät luodit ovat asia erikseen (jopa 5,45mm AP läpäisee pasin), mutta niitä tuskin tavallisille soltuille edes annetaan. 12,7mm menee varmasti läpi koko pasista ja vielä jatkaa matkaa sen jälkeenkin. Uusi XA-203 taas kestää jopa ton 12,7x107mm patruunan. Menee ensimmäisestä kerroksesta läpi, mutta pysähtyy toiseen. Noihin answers.com tietoihin suhtaudun skeptisesti. Edessä tuossa 185:ssa on jotain 30mm panssaria.

Remingtonille:

En yrittänyt kirjoittaa realistista teksti, koska bolter on sellaisenaan tulevaisuuden aseeksi aika käyttökelvoton. Yritin mukailla GW:n fluffia ja kirjoittaa siistiltä kuulostavan tekstin ja koota vähän tietoja aseesta kasaan ja vielä lisätä vähän todellista tietoa rakettiammuksista.

Jos haluaa nähdä visioita tulevaisuuden pienaseista niin kannattaa lukea Simmonsin: The Fall of Hyperion. Siinä esiintyvä FORCE:n "multi-purpose assault weapon" on lukemani scifin ubertykki.

Luit teksti ilmeisesti ajatellen että kirjoita tämän maailman aseesta, tämän maailman ehdoilla. Väärä lähtökohta. Ajattele ennemmin että kirjoittaisin vaikka taikamiekasta.

Remington kirjoitti:Miksi boltterilla on 10kg painoa se kun on vain rakettiammusten alusta, joista ei rekyyliä tule. Keveys kun on gyroaseiden plussapuolia. Ja sotilasteknologia kun pyrkii aseita keventämään.

Bolter on Astartesin ehdoilla tehty ase. Mariinien koon huomioon ottaen, panssaroitu ase on varsin kevyt ja pieni.

Remington kirjoitti:Harvoissa tapauksissa olen törmännyt aseisiin, jossa lippaan paino on yli 20% aseen painosta. Poikkeuksena ajoneuvoihin kiinnitetyt ja maahan tuetut raskaat aseet ja muutama muu esimerkki.

Bolterin ampumatarvikkeet ovat kranaatteja. Ne painavat suhteessa paljon aseseen, kuten myös haulikon patruunat. Esim. 20 patruunan haulikon lipas painaa täytenä yli 2 kiloa (ase 4kg).

Remington kirjoitti:Mihin perustuu suurempi ammuksen iskuteho tyhjiössä?

Perustuu ilmanvastuksen puuttumiseen ja jatkuvaan kiihtymiseen.

Remington kirjoitti:Mikä ihmeen ajopanos? Entä alkupanos?

Ajopanos on raketin polttoaine. Alkupanos on panos, joka antaa raketille nopeuden jo piipussa ennenkuin raketti on alkanut toimia. Raketteja on siis kahdenlaisia: hylsyllisiä panoksellisia ja harvinaisia panoksettomia, mutta hylsyttömiä.

Remington kirjoitti:Tarkkuuden luulisi nyt olevan samaa luokkaa rihla-ammusten tasolla ja ammuksen suurempi paino ei ainakaan tuo tarkkuutta lisää. Ammuksen tarkkuuteen vaikuttavat ammuksen ulkoiset tekijät melkoisesti.

Ammuksen suurempi paino tuo tarkkuuta, sillä ulkoisten vaikutusten merkitykset ovat tällöin pienempiä. Isommalla kappaleella on parempi ballistinen kerron. Raketti on stabiilimpi, sillä sen vakauttava tekijä (vino kaasureikä, siiveke) on vakio koko lennon ajan, toisin kuin luodin joka menettää vakaavan tekijänsä (rihlat) heti piipun jälkeen.

Remington kirjoitti:Gyroaseiden iskuteho on huono lyhyillä matkoilla, ammuksen nopeus ei riittävä mahdollisesti panssarinkaan läpäisyyn.

Missään, ikinä, koskaan ei ole sanottu että bolter olisi gyrojetase. Oman boltterini ammukset läpäisevät panssarin ihan puhtaasti kineettisen energian voimin.

Remington kirjoitti:Ei hylsyllisenkään ammuksen painoa mene hukkaan. Hylsyn voi kerätä ja käyttää uudelleen. Ruuti ja ammus mahdollisesti kuluvat. Ammuksenkin voi raapia talteen.

Sotilasaseiden hylsyt ovat jälleenlatauskelvottomia.

Remington kirjoitti:Eli alkupanosta käytettäessä tulee hylsyjä ja rekyyliä, eli gyroaseen parhaimmat puolet nollaantuvat.

Gyroaseen parhaista puolista pysyy yli puolet. Rakettiratkaisua käytettäessä saadaan edelleen etuja.

Remington kirjoitti:Alkupanoksen suuruus? Jos, lähetät ammuksen matkaan "alkupanoksella" niin tämähän saa tarvittavaa liike-energiaa tehdäkseen vahinkoa. Miksi oi miksi, se tarvitsisi rakettimoottorin toimiakseen? Rakettimoottori kun tuo tällöin vain lisää kantamaa.. Ja jos sillä marsut suurin piirtein lonkalta ampuvat eikä ammuta sniper-meiningillä, niin miksi se tarvitsisi lisää kantamaa? Ja itse ammuksesta tulee ruutiammuksiin ja gyroammuksiin verrattuna monimutkaisia ja kalliita ja kyseinen sekasikiö kun ei yhdistä gyro ja ruutiaseen etuja vaan kasaa haittoja.

En kasaa haittoja, vaan etuja. Raketti tarvitsee nopeutta läpäisyyn, ei kantamaan. Raketti ei voi saavuttaa tarvittavaa nopeutta pelkästään piipussa. Piippu on liian lyhyt ja vaikka ei olisikaan, se loisi todella tappavan rekyylin (+20000j), joka olisi absoluuttisen mahdoton hallita sarjatulella vaikka mariini olisin. Tähän ratkaisuun päätyessäni, yhdistin kaksi fluffiasiaa: raketin + aseen ulkomuodon.

Remington kirjoitti:Raketti on rekyylitön kyllä, hylsytön kyllä, mutta jos se painaa 100+ grammaa, niin ei se ole helposti kannettavissa! Ero hylsylliseen ammukseen käytännössä merkityksetön.

Minun boltterini tämän maailman vastike kranaattikonekivääri, ei rynkky tai konepistooli. Boltterini myös käyttää vastaavaa ampumatarviketta. Hylsyllisen kranaatin ja rakettini painoero on noin 30%. Ja ammuksien / aseen kantaja on mariini.

Remington kirjoitti:Öh, siivet auttavat ihan yhtä hyvin ammukseen "stabilisointiin" ja hintaakaan ei pitäisi kovasti tulla lisää.. Ne kun ei ole teknisesti vaikeita tehdä..

Jousitettujen siivekkeiden mekanismi on taatusti monimutkaisempi, kuin vinoon poratut reiät.

Remington kirjoitti:Jos sähkösytytyskiteet ovat harvinaisia ja herkkiä, miksi oi miksi marsujen pitäisi sellaisia siis käyttää..

Eivät ne nyt niin herkkiä ole Riippuu aseesta. Jos kide toimii, on aseen rakenne iskusytytystä yksinkertaisempi. H&K G11 kiväärissä käytettiin kahta sähkökidettä.

Remington kirjoitti:Voi luoja, tarvitaan monimutkainen koneisto ja hylsy tuomaan suuremman läpäisykyvyn lyhyemmille matkoille. Öh, vaihtakoon ruutiin ja Ak-47n koneistoon. Porataan kaliiberia isommaksi ja meillä on boltteri joka tappaa lähelle ja kauas.. Hinta/laatusuhde über verrattuna gyroboltteriin.

Kuvailemallasi aseella on haittoja: Se on valtava rekyylinen / painavampi, sekä vedessä / paksussa ilmakehässä lähes käyttökelvoton ja siinä on painavampi ampumatarvike. Ase on silti monimutkaisempi kuin boltteri ja ammuskin on monimutkaisuudeltaan samaa luokkaa.

Remington kirjoitti:Tarkoitatko ammuksen stabilisoinnilla luodin kaatumista ja/tai putoamista? Rihloilla kun ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa vaan ihan täysin luodin muodolla, nopeudella painolla jne. Eli kyllä, ammus menettää korkeutta kun se ammutaan rihlojen läpi ja kyllä, se muuttuu epävakaaksi aina maksimikantamalleen lähestyessä. Nopeat ja kevyet luodit kaatuilevat mutta se ei johdu rihlauksesta.

Stabiloinnilla tarkoitan luodin juurikin vakautumista. Rihlat luovat vähenevän pyörimisliikkeen, joka vähentää tuulen ja painovoiman voimien vaikutusta luotiin, pitäen sen suorassa. Kun pyörimisliike vähenee, menettää luoti vakauden / tarkkuuden. Kevyet ampumatarvikkeet menettävät vakauden nopeammin, koska ne menettävät nopeuten/pyörimisliikkeensä nopeammin.

Remington kirjoitti:Eli jokainen ammuksen kärki on viilattu nanoteknologialla? Huh, huh.. Kallista.. Puhumattakaan siitä, että ne tehdään synteettisistä timanteista!Öh,.. Eli jos panssari sisältää keramiikkalevyjä, niin ne toki hajoavat iskun alta.

Synteettinen timantti on jo nyt halpaa.

Remington kirjoitti:Runko kannattaisi valmistaa jostakin halvasta raskasmetallista kunten pronssista, kuparista, nikkelistä, jne..

Teho ei ole verrattavissa todellisiin raskasmetalleihin. Vertaa lyijyhauli-messinkihauli.

Remington kirjoitti:Miten ase voi olla tehokas sisätiloissa kun se tarvitsee 75m, että ammus kiihtyy maksimi vauhtiinsa?

Hylsyllinen kiihtyy kyllä kiihtyy tappavaksi. Hylsytön on tehoton. Siksi se ei ole suosittu ammusmalli.

Remington kirjoitti:Jaa-a.. Kaiken kaikkiaan ookoo asiaakin mutta virheitäkin hitosti. Tai voiko sitä laskea virheeksi, että boltteri on gyroase..?

Kiitos

Tietysti on hyvä muistaa pari asiaa: raketinheitin on rekyylitön, koska kyseessä on molemmista päistä auki oleva putki. Jos palokaasuille (tai mitä ne nyt singoissa ovatkaan) ei ole omaa ulostuloa, olisi siinäkin rekyyli. Bolttereissa ei moista ulostuloa ole näkynyt, ellei hylsynpoistoaukkoa lasketa. Toisekseen, se saattaa hyvin olla aseen ampumakuntoon saattamiseen tarkoitettu vipu. Ei ne ammukset deep strikellä sinne pesään mene

Kolmanneksi: GW on GW, mielisairaala on täynnä ihmisiä jotka ovat yrittäneet löytää logiikkaa/selittää nykymaailman teknologialla heidän juttujaan.

Kaiken voi selittää sillä että kantaja on mariini power armorissa. Helvetti, boltteri voisi olla 40mm tykki ja mariiini laukoisi vielä ihan hyvin lonkalta.
Nämä ovat niitä kavereita jotka purevat vihollisia kuoliaaksi ja murskaavat gauntteja silkalla massallaan. Luulisi boltterin rekyylin olevan hallittavissa.

vompovompatti kirjoitti:Kaiken voi selittää sillä että kantaja on mariini power armorissa. Helvetti, boltteri voisi olla 40mm tykki ja mariiini laukoisi vielä ihan hyvin lonkalta.
Nämä ovat niitä kavereita jotka purevat vihollisia kuoliaaksi ja murskaavat gauntteja silkalla massallaan. Luulisi boltterin rekyylin olevan hallittavissa.

Paitsi että Bolterin kantajan ei tarvitse olla Mariini. Esimerkiksi veteraani Kaartin kersantti voi ammuskella sillä, ilman power armouria.

Vatoin kaikkea järkeä. Fluffissa on hyvä jos kaartilainen saa edes nostettua boltterin maasta, saati sitten ampua sillä.

Tosin on useita fluffikuvia joissa kaartilainen ampuu boltterilla, tosin aina tukea vasten. Voisiko olla, että boltterista on kahta mallia, mariinikokoa ja tavallisen ihmisen kokoa, joita annetaan inkvisaattoreille ja AM:n lempilapsille?

Aivan. Jos esimerkiksi mariinien boltteria voisi ajatella 40mm kranaattikonekiväärinä, niin ehkä kaartilaisten käyttämä versio olisi 20mm krkk.

(Ja jos joku ottaa esiin sitten pelilliset tehot, saisi hävetä ja miettiä asiaa hetkisen itsekseen.)

Remington kirjoitti:Eli jokainen ammuksen kärki on viilattu nanoteknologialla? Huh, huh.. Kallista.. Puhumattakaan siitä, että ne tehdään synteettisistä timanteista!

Niin, nykymaailmassa ehkä. Mutta kannattaa aina muistaa, että asiat ovat hieman erilailla sitten siellä vuonna 40 000.

ripeekun kirjoitti:Ja vastapalaute..

ripeekun kirjoitti:Bolter on Astartesin ehdoilla tehty ase. Mariinien koon huomioon ottaen, panssaroitu ase on varsin kevyt ja pieni.

Suhteellinen käsite..

ripeekun kirjoitti:Bolterin ampumatarvikkeet ovat kranaatteja. Ne painavat suhteessa paljon aseseen, kuten myös haulikon patruunat. Esim. 20 patruunan haulikon lipas painaa täytenä yli 2 kiloa (ase 4kg).

á n.36 grammaa kpl. Sanoisin, että raskaimmillaankin minimagnum eli 42 grammaa. 20x36=720 grammaa + lipas n.200 grammaa = <1kg. 42x20 = 840 + max.n.400 grammaa = 1240 grammaa. Ei lähelläkään kahta kiloa. Ja olenko kerran nähnyt 20 patin liippaan haulikkoon? Ja tämä kyseinen kuului noihin harvinaisiin esimerkkeihin eli lipas siltikin vain n.25-30% aseen painosta.

ripeekun kirjoitti:Perustuu ilmanvastuksen puuttumiseen ja jatkuvaan kiihtymiseen.

Itseasiassa teho ei juurikaan kasva mutta säilyttää maksimi energiansa pidempään. Teho kun perustuu massaan ja nopeuteen. Massa ei kasva ja nopeuskaan ei siitä, millä ammus ammutaan liikkeelle.

ripeekun kirjoitti:Ajopanos on raketin polttoaine. Alkupanos on panos, joka antaa raketille nopeuden jo piipussa ennenkuin raketti on alkanut toimia. Raketteja on siis kahdenlaisia: hylsyllisiä panoksellisia ja harvinaisia panoksettomia, mutta hylsyttömiä.

Oli enemmänkin sarkastinen heitto ja ihmetyksen aihe mutta ei siitä sen enempää..

ripeekun kirjoitti:Ammuksen suurempi paino tuo tarkkuuta, sillä ulkoisten vaikutusten merkitykset ovat tällöin pienempiä. Isommalla kappaleella on parempi ballistinen kerron. Raketti on stabiilimpi, sillä sen vakauttava tekijä (vino kaasureikä, siiveke) on vakio koko lennon ajan, toisin kuin luodin joka menettää vakaavan tekijänsä (rihlat) heti piipun jälkeen.

Sanoisin, että merkityksettömiä eroja..

ripeekun kirjoitti:Missään, ikinä, koskaan ei ole sanottu että bolter olisi gyrojetase. Oman boltterini ammukset läpäisevät panssarin ihan puhtaasti kineettisen energian voimin.

Niin no.. http://en.wikipedia.org/wiki/Bolter no niin..

ripeekun kirjoitti:Sotilasaseiden hylsyt ovat jälleenlatauskelvottomia.

Syystä, että? Kyllä me ainakin intissä kerättiin hylsyt ja kasattiin uudelleen ladattaviksi.

ripeekun kirjoitti:Gyroaseen parhaista puolista pysyy yli puolet. Rakettiratkaisua käytettäessä saadaan edelleen etuja.

Suhteessa hintaan ja laatuun? Ja kuten esim.?

Remington kirjoitti:Alkupanoksen suuruus? Jos, lähetät ammuksen matkaan "alkupanoksella" niin tämähän saa tarvittavaa liike-energiaa tehdäkseen vahinkoa. Miksi oi miksi, se tarvitsisi rakettimoottorin toimiakseen? Rakettimoottori kun tuo tällöin vain lisää kantamaa.. Ja jos sillä marsut suurin piirtein lonkalta ampuvat eikä ammuta sniper-meiningillä, niin miksi se tarvitsisi lisää kantamaa? Ja itse ammuksesta tulee ruutiammuksiin ja gyroammuksiin verrattuna monimutkaisia ja kalliita ja kyseinen sekasikiö kun ei yhdistä gyro ja ruutiaseen etuja vaan kasaa haittoja.

Aivan, aivan. Jaa-a.. Jos normikaveri hallitsee joten kuten .50 (18000+J) kaliiberin aseen (barretin) hallinnan puoliautomaattitulella (lonkalta vieläpä), niin luulisi mariniinin hoitelevan hieman tehokkaammalla aseella pursketulen. Tähän kun riittää ihan tekninenkin ratkaisu. En muista aseen nimeä, oli kuiten hylsytön, se ampui niin nopeaa pursketulta (oliko 3 laukausta), että rekyyli tuli vasta näiden purskeiden viimeisimmästä ammuksesta.

ripeekun kirjoitti:Minun boltterini tämän maailman vastike kranaattikonekivääri, ei rynkky tai konepistooli. Boltterini myös käyttää vastaavaa ampumatarviketta. Hylsyllisen kranaatin ja rakettini painoero on noin 30%. Ja ammuksien / aseen kantaja on mariini.

Jos eivät paina niin vievät ainakin tilaa..

ripeekun kirjoitti:Jousitettujen siivekkeiden mekanismi on taatusti monimutkaisempi, kuin vinoon poratut reiät.

Kuka puhui jousitetuista siivistä? Laita vaikka sulat ja ta daa! Vakauttaa lentoa!

ripeekun kirjoitti:Eivät ne nyt niin herkkiä ole Riippuu aseesta. Jos kide toimii, on aseen rakenne iskusytytystä yksinkertaisempi. H&K G11 kiväärissä käytettiin kahta sähkökidettä.

Do diih..

Remington kirjoitti:Voi luoja, tarvitaan monimutkainen koneisto ja hylsy tuomaan suuremman läpäisykyvyn lyhyemmille matkoille. Öh, vaihtakoon ruutiin ja Ak-47n koneistoon. Porataan kaliiberia isommaksi ja meillä on boltteri joka tappaa lähelle ja kauas.. Hinta/laatusuhde über verrattuna gyroboltteriin.

Öh, öh.. Rekyylinen? Ehkä. Sitä voi kesyttää lisätekniikalla. Painavampi? Kun ei siitä saa 10 kiloista millään! Ak pelittää kyllä vedessä. Ja mariini kun ei ui haarniskassaa niin väliäkös tuolla.. Miksi olisi käyttökelvoton raskaassa ilmakehässä? Menet sitten viereen ja lyöt sillä.. Ei taatusti ainakaan monimutkaisempi! Öh, ja ammus vielä vähemmän!

ripeekun kirjoitti:Stabiloinnilla tarkoitan luodin juurikin vakautumista. Rihlat luovat vähenevän pyörimisliikkeen, joka vähentää tuulen ja painovoiman voimien vaikutusta luotiin, pitäen sen suorassa. Kun pyörimisliike vähenee, menettää luoti vakauden / tarkkuuden. Kevyet ampumatarvikkeet menettävät vakauden nopeammin, koska ne menettävät nopeuten/pyörimisliikkeensä nopeammin.

Kyllä, tiesin jo tämän..

ripeekun kirjoitti:Synteettinen timantti on jo nyt halpaa.

Suhteellinen käsite.. Ja nanoteknologia siinä maksaisi.

ripeekun kirjoitti:Teho ei ole verrattavissa todellisiin raskasmetalleihin. Vertaa lyijyhauli-messinkihauli.

Hinnan puolesta on. Ja teknologialla tätäkin voi edesauttaa.

ripeekun kirjoitti:Hylsyllinen kiihtyy kyllä kiihtyy tappavaksi. Hylsytön on tehoton. Siksi se ei ole suosittu ammusmalli.

Niinpä niin.

Ja näin lopuksi. Asia tekstiä, mutta laitan kampoihin niin paljon kuin pystyn! =o)

Anaheim kirjoitti:Remington, älä ala miettiä turhan syvällisesti 40koon aseita, pintapuolisen tekniikan voi selvittää, ja niinhän ripee on tehnytkin.

Olen luovuttanut sen suhteen ja itse kaavailen sitä, että "minkälaisia ne oikeasti voisivat jne. olla".

Anaheim kirjoitti:Ammuksen kiihtyvyyttä yms. en kommentoi, luotan osaamiseesi mutta voitaisiinko tämä pistää sen menetyksen("75m, että ammus kiihtyy maksimi vauhtiinsa?") piikkiin minkä imperiumi on valmis maksamaan muuten ylivertaisesta rynnäkkökivääristä.

Jaa-a.. Hiinä ja hiinä. Kranaattikonekivääri btw.. Hymiötä en uskalla laittaa..

Kannattaa muistaa että hinta ei tässä keisarikunnassa ole ongelma. Toisin kuin nykyhetkessä 40k:ssa eivät työntekijät juuri palkkaa saa tai ainakaan eivät valita jos sitä on liian vähän (tai kuolo korjaa). Kustannukset tietenkin kuljetusten puolesta ovat valtavia, mutta siihenkin on varmasti keksitty jokin kiva ratkaisu (ehtymätön energianlähde?)

Älkää koittako ajatella 38 tuhatta vuotta eteenpäin, koska se ei vain onnistu.