Sotavasara.net

Pelasin ekan pelin 9th Agea eilen ja innostuin fabasta taas oikein kunnolla.

Ei pelillisesti mitään isoja muutoksia kasiin verrattuna, mutta suklaata sataa suosikkiyksikköjeni päälle. 9 pisteen S4 greatswordit nyt alkajaiseksi. Ja halvemmat gw-ritarit. Juustoisimmat yksiköt vähän kallistuneet, mutta se on ihan oikein.

Saattaa olla, että nähdään tulevaisuudessa enemmänkin jalkaväkipainotteista keisarikuntaa. Innostuin maalaamaan ekat 20 flagellanttia ja jos keihäiden killing blow ratsuväkeä vastaan on totta (en ole lukenut sääntöjä vielä ollenkaan), niin mulla on kasattuna 25 yksikkö keihäsmiehiä. Vanhoja kunnon onpose-muovisia tottakai!

Lateksimajava kirjoitti:Pelasin ekan pelin 9th Agea eilen ja innostuin fabasta taas oikein kunnolla.

Itellä on vain yksi peli alla 9th Agea noilla uusimmilla kirjoilla, mutta useampi sääntösetillä. Ja sanotaan, että itsellänikin oli tuon viimeisimmän pelin jälkeen aika railakas ja hyvä fiilis Empirestä! Pelasin useaa pienempää yksikköä, ja jopa jalka-ampujia! Griffonikenraali komensi heille lisää ampumistehoa, ja vaikka mitä. Oli hyvä meininki.

En ollut tajunnut kuinka paljon kaipasin oikeaa eliittiritariyksikköä ennenkuin sain sen. Verrattuna siihen, mitä kaikkea muilla armeijoilla on. Okei, pitää olla vähän altavastaava, mutta ei niin altavastaava että sitä vain masentuu omien boksien olemassaolosta.

Mutta vastaava sekoilun maku siitä ysistä jäi kuin kasistakin. Jotkut typeryydet korjattiin - joitain tuli tilalle. Esimerkiksi magiasta ei jäänyt laisinkaan hyvät fiilikset, ja on siellä jonkin verran sellaisia omituisuuksia. Mutta lähtökohtaisestihan se on ihan yhtä hauskaa kuin kasikin, ilman niitä kaikkein huutavimpia tasapaino-ongelmia.

Saattaa olla, että nähdään tulevaisuudessa enemmänkin jalkaväkipainotteista keisarikuntaa. Innostuin maalaamaan ekat 20 flagellanttia ja jos keihäiden killing blow ratsuväkeä vastaan on totta (en ole lukenut sääntöjä vielä ollenkaan), niin mulla on kasattuna 25 yksikkö keihäsmiehiä. Vanhoja kunnon onpose-muovisia tottakai!

Toisaalta yritän nyt saada oman maalatun jalkamuovini (ja metallin kanssa, onneksi) käyttöön Kings of Warissa, ja se on myös tuntunut aika hauskalta. Tai, enemmän ehkä haastavalta, vähemmän hassun hupaisalta kuin Yhdeksäs Aika.

Ysi siis on ihan hyvä vaihtoehto itselleni, jos ajattelen sitä enemmän border skirmish hengessä, mutta Kings of War on tällä hetkellä tapetilla. Ja ehkä siitä kertoo jotain se, että olisin toivonut tälläkin viikolla pääseväni pelaamaan sitä enemmän kuin pääsin.

Kyllä mä uskon että KoW on kova jos Ile ja Rune kehuu. Ei kyllä silti yhtään jaksaisi ottaa uutta peliä haltuun kun on vielä niin noviisi fabassa, 40k:ssa säännöt aika vieraita ja FoW sitäkin enemmän.

Mutta tällä erää fiilistelen ysiä. Onko muuten tosiaan niin, että tankki grindaa joka phase? Ja order onnistuu automaattisesti? Ja papin hatered vaikuttaa myös sankareihin? Ja engineer saa ampua ja avustaa? Ja se, että peluutin eilen 16 handgunneria ja voitin? Vika ainakin on totta, tosin ampuivat pelin aikana yhteensä 8 laukausta (mutta tekivät haavan kaaosloordiin!).

Griffonkenraali houkuttelee hyvin paljon. Samoin se crushing attack nuija, pelasin sitä eilen ja tuli hyvä fiilis vaikka en kertaakaan osunut. Arkkilehtorille sen voi hyvin ottaa kun A määrällä ei muutenkaan juhlita.

Jee 9th Age! Faba on herännyt kuolleista!

Lateksimajava kirjoitti:Kyllä mä uskon että KoW on kova jos Ile ja Rune kehuu. Ei kyllä silti yhtään jaksaisi ottaa uutta peliä haltuun kun on vielä niin noviisi fabassa, 40k:ssa säännöt aika vieraita ja FoW sitäkin enemmän.

On se hyvä! Mutta niin on ysikin kyllä! Niissä molemmissa tuupitaan bokseja kentällä, mutta fokus on kyllä valtavan erilainen, ja tunnelma täysin eri. Mitenhän se pohdittiin täällä vasta... Ysissä yksittäiset tyypit tekee urhoollisuuksia ja tanssii toistensa ympärillä jossian jumalten hylkäämässä rajakahakassa, kun taas KoWissa voi istua takakenoon kenraalin teltassaan, katsoa kun armeijoille tapahtuu kummia kovin abstraktilla tasolla, ja leikkiä uudelleenelävänsä HOMM3:n.

Mutta tällä erää fiilistelen ysiä. Onko muuten tosiaan niin, että tankki grindaa joka phase? Ja order onnistuu automaattisesti? Ja papin hatered vaikuttaa myös sankareihin? Ja engineer saa ampua ja avustaa? Ja se, että peluutin eilen 16 handgunneria ja voitin? Vika ainakin on totta, tosin ampuivat pelin aikana yhteensä 8 laukausta (mutta tekivät haavan kaaosloordiin!).

Kyllä kaikkeen!

On siistiä meininkiä. Kun nyt saisi vielä ajan jostain puuhata muutakin kuin maalauspöytää vieroitusoireissaan.

Lateksimajava kirjoitti:Kyllä mä uskon että KoW on kova jos Ile ja Rune kehuu. Ei kyllä silti yhtään jaksaisi ottaa uutta peliä haltuun kun on vielä niin noviisi fabassa, 40k:ssa säännöt aika vieraita ja FoW sitäkin enemmän.

Kingis on sääntöjen osalta todella nopea oppia, ja selkeä pelata. Eli efortti on fabaan verrattuna paljon, paljon pienempi.

Itsekin olen nyt alkanut laskeskella kyllä ysiin empirelistaa, ja tarkoitus olisi seuraavaksi ulkoiluttaa keisarikunnan urhoja :)

Jos on opetellut minkä tahansa Warhammerin edikan, KoWin oppii parin tunnin lukemisella + parin tunnin pelailulla. Se on pieni investointi niin isoon peliin. (Tosin en mä väitä, että pelin oppisi silleen kilpailuhenkisesti. Sen oppii niin, ettei liikaa aikaa kulu ihmettelyyn.)

Kyllä toi Ysi houkuttelee. Oma polttopisteeni on Warhammer säännöt = Warhammer maailma. Vaikka KoW on mielestäni pelinä parempi, siitä puuttuu se Warhammeriin kuuluva "kieli poskella"- ja "mitä tahansa voi tapahtua"- ja roolipeliasenne, jotka kuitenkin sai mut tän harrastuksen pariin.

Kasiedikan pahin juttu oli se, että niin moni Empiren yksikkö oli yksinkertaisesti huono. Armeijan sisällä ei ollut mitään tasapainoa, oli voittolistan yksiköt ja kura. Ysiedikan kaunein ansio on, että se tuo kentälle Empiren sellaisena, kuin Empiren pitäisi fluffin (ja 6. edikan sääntöjen) mukaan olla. Ja se on niin suuri tekijä itselleni, että huonon moottorin (8. edikka) päälle rakennettunakin se vetää mua takaisin Warhammerin pariin.

Puol vuotta sitten maalailin puhtaasti omaksi ilokseni. Nyt on yhtäkkiä kaksi kivalta tuntuvaa peliä, joiden yksikkövaihtoehdot kutittavat mielessä. Sitten kun löytäisi edes sen kolme tuntia aikaa järjestää peli...

-ile

Jeps, samaa mieltä nyt kun katselin vähän tota ysin ameijalistaa. Komennot näytti hauskalta, ja eliittiritarit houkuttelee sen verran, että voi jättää vikka demit kotiin. Flagellanttejakin voisi taas ulkoiluttaa, samoin kuin greatswordeja ja perusjalkaväkeäkin. Ongelma on vaan saada kaikki mitä haluaisi 2400 pinnaan :)

Saman positiivisen ongelman olen havainnut itse haikkareilla ja kaaos warruilla.

Siirränkin tämän oman elämäni pohtimisen tuolta KoW-ketjua täyttämästä tänne. Tätä vartenhan tämä ketju on! :)

---

Työt myöhästyivätkin, jotenka jäi puoli tuntia aikaa tuijottaa ruutua muita odotellessa. Tein ulkomuistista uuden listaväkerrelmän, kun en paremminkaan jaksanut aikaani käyttää.

Tämä ehkä paperilla tuntuu jotensakin itseltäni.

En päässyt tarkistamaan pistehintoja, ne lie väärin osittain.

MAIN FORCE

Fanatics Horde 220
+ Ranged protection 30

Pike Regiment 135
Spear Regiment 120

Knight Regiment 195
+ Nimble 30

Knight Troop 125
Knight Troop 125
Archer Troop 75
Archer Troop 75

Mortar 90

Griffon General 190
+ Magic Sword 5
Wizard 50
+ Mount 15
+ Fireball -> Lightning 0
+ Inspiring 20

ALLIES

Zombie Regiment 80
Wraith Troops 140
Wraith Troops 140
Revenant King 120
+ Mount 20

Pitää tietysti myös muistaa että KoW on myös Fabaa, koska kannessa lukee jotta "The Game Of Fantasy Battles". :)

Tajusin juuri, että nyt jouluna tuli kuluneeksi 15 vuotta Empire-armeijan aloittamisesta. Hurraa! Taival Keisarikunnan parissa alkoi puolivahingossa saatuani tädiltä joululahjaksi Empiren vitosedikan jalkaväkiboksin. Se oli pieni pettymys, koska olin toivonut Imperial Guard Sentineliä. Mutta sitten kun luokkakavereiden kanssa vertailtiin lahjoja vähän myöhemmin, niin huomattiin että eräs toinen oli saanut 40k örkkien sijaan faba-goblineita. Ja kohta 6 luokkamme 7 pojasta olikin faban parissa.

Tässä jouluna vanhempieni vintiltä löytämäni Warhammer-esitelmä. Haluttiin viidennen luokan keväällä kertoa harrastuksemme ilosanomaa koko luokalle, joten päätettiin kolmen kaverin kanssa tehdä vapaaehtoisesti ylimääräinen esitelmä.


Itse vastasin luonnollisesti Keisarikunnan esittelystä.


(toivon mukaan tarkoitin sotilaan taustalla seisovat joukot keisarikunnan joukoiksi, eikä niin, että kyseinen herra pakenee esim. örkkejä, joilta nuo näyttävät...)

Ei mulla muuta. Olkoon vuosi 2016 suosiollinen Keisarikunnan joukkojen maalaukselle ja ulkoiluttamiselle!

t. Empire_4eva_89

Tämän vuoksi harrastan yhä.

Menenkin suunnittelemaan lisää tuota syksyn paikallisliigasta minulle lahjoitettua Hurricanumia, josta pitäisi rakentaa jollain ilveellä ilmalaiva.

Oi ja voi. <3

Oletteko tsekanneet uusinta versiota 9th Agen säännöistä?

Ensimmäisenä osui silmään se, että greatswordien hinta on noussut melko paljon. Varsinkin kun great weaponeilla on vielä 2pts kalliimpi kuin kilvellä!

Hurricanum ei anna näille +1 to hit, vaan initiative-järkässä lyömisen. I3. Eli käytännössä lyö vikana kuitenkin.

Periaatteessa ensin lyövä greatsworde-horde on tosi hieno ajatus. Tähän sitten tarvitsee käytännössä kuitenkin taikoja initiativea laskemaan tai nostamaan. Tasan miasma ja lightin +3I ja Ws auttaa siinä, ja kumpikin lore tuntuu vähän heikolta ainakin attributen muodossa.

Eli vähän nihkeä fiilis että gs-horde heikkenee perhana.

Mortar s3 mutta 110p. Rocket battery meni konffauspöydälle.

Tällaisia ajatuksia ensisilmäyksellä.

Nyt olen tykitellyt menemään lähinnä Kings of Waria (Outoconin karttakampanjaan mahtuisi vielä kaksi pelaajaa!), enkä ole aktiivisesti seurannut 9th Agea.

Mutta yhä kiinnostaa!

Greatswordit kaipaisivat mielestäni kaiken rakkauden, mutta niin myös core-jalkaväki. Nerffi tekee kalukukkaron surulliseksi, mutta toisaalta lopulliseen betaan on vielä hetki aikaa? Vai, loppuuko se? Eniveis, jokin merkkipaalu on ihan vasta tulossa.

En osaa sanoa tykkäsinkö enemmän kahdesta S2 vai yhdestä S3 Mortarista. Tai, no. Osaan. Kahdesta. Koska useampi pienempi efekti on aina kiinnostavampaa ja tasaisemmin suorittavaa kuin yksi isompi. Jäämme kaipaamaan halvempia tartareita.

Onko etelässä tapahtunut aktiivisesti Yhdeksännen ajan pussihousuilua?

Pelasin yhden pelin uusimmilla 9th Agen & Aurinkoteräksen Keisarikunnan säännöillä. Vastassa kääpiöt. Nyt tulee tekstimuuri. :)

2500 pojon lista oli tällainen:

Kokenut marsalkka, Härpäkkeitä; AS 3+, 5++
Kapteeni lippuineen, Härpäkkeitä; AS 2+
Pikkuvelho, Rulla
Saarnaaja, Härpäkkeitä; AS 1+, MR 1
Nikkari, Räpätin

34x Kokeneita hilparimiehiä, FC (lippumies tänne)
11x Musketöörejä (nikkari tänne)
10x Varsijousimiehiä
10x Militia, jouset & skirmish (velho tänne)
10x Militia, pistoolit & skirmish, hanuristi

26x Kaartin isomiekkoja, FC (marsalkka tänne)
5x Reiter pisoolein, kaikki mausteet
5x Reiter pisoolein, kaikki mausteet
6x Partiolaisia
20x Flagellantteja (pappi tänne)
Volley Gun (nikkari lähellä)
Tykki

Muinainen koje: defenssi

(Jalo periaatteeni on, etten pelaa höyrytankilla. Enkä niillä kasiedikan kanoilla. Koska olivat Kasiedikassa liian itsestäänselviä. Ja koska en ole maalannut yhtään lentoratsastavaa sankaria, ei näitäkään listoissa näy.)

N. 150 miestä kentällä, depo täyttyi nätisti eikä aukkoja linjaan jäänyt. Näyttää kivalta.

Kääpiöillä oli iso ja pieni Longbeard-osasto erilaisilla aseilla, iso ja pieni ampujaosasto (isompi rangereita varsijousin, pienempi musketöörejä), n. 15 Seekeriä, pari boltteria, yksi katapultti, kuningas, taani, riimumestari ja demonintappaja. Taktiikkana oli pistää kuningas ison rangeriosaston kanssa sivustaan ja vyöryttää, mutta tämä ei onnistunut oman deponi leveyden vuoksi. Tämän seurauksena kuningas oli koko pelin vähän sivussa (mutta tuki kyllä Ld-kuplallaan).

Deposin kaikki yksiköt kerrallaan. Hyötynä se, että en mokannut depoa suhteessa omaan taktiikkaani (niinkuin paljoilla joukoilla usein käy, kun homma menee tukkoon). Lisäksi sain päättää aloituksesta. Kiitos käskyjen (ks. alla), olin myös varsin luottavainen, että ehtisin sinne, minne vastustaja laittaisi oman painopisteensä. (Kääpiöitä vastaan tämä on helppoa, muita armeijoita vastaan ei ollenkaan niin itsestäänselvää. Lopulta oma painopisteeni pelotti vastustajaa niin paljon, että hän laittoi oman painopisteensä sitä vastaan - mikä sopi minulle hyvin.)

Vastassa oli kääpiöitä, skenuna perusmättö parilla lisäpäämäärällä. Vastapelaaja oli vähän kokematon ja mokasi deponsa joltisestikin. Koska täytin oman puoliskoni ja sain laittaa scoutitkin ensin, kääpiöscoutit eivät päässeet pois omalta kenttäpuoliskoltaan. Kääpiöillä ei ollut gyrocopteria tai kaivosmiehiä, ja sotakoneitakin vain kolme (katapultti, pari boltteria), joten mikään ei oikeastaan uhannut minua omalla kenttäpuoliskollani. Saatoin keskittyä ampumaan rauhassa ja hyökkäämään painopisteessä. Lisäksi vastustaja arasteli tulla Volley Gunin kantomatkan sisälle, ehkä ihan syystäkin. Se kone jauhoi kappaleiksi kaiken, mihin osui (oli tuuria siinä, että kone toimi läpi pelin).

Armeijoiden rakenne ja depo oikeastaan ratkaisivat taistelun kulun aika pitkälti. Sitten kaadettiin noppaa.

Pelin kulku meni niin, että ammuin ja hyökkäsin, sain pitkälti päättää mitä ja milloin tein, ja siten voitin. Kummatkin vasta harjoittelivat, joten sääntöjen suhteen tehtiin monia mokia (ks. alla). Kaiken kaikkiaan oikein pelattuna olisin ollut vielä huomattavasti vahvempi. Tuuri meni sillä lailla tasan, että minä heittelin huonosti ratkaisevassa meleessä, mutta hyvin ampumisessa. Vastustajalla toisinpäin. Lopussa vastustajalla oli kentällä kolme kääpiösankaria (yritin korkata kahta näistä kuuden kierroksen ajan, mutta ei onnistunut) ja yksi tai kaksi Longbeardia. Valitettavasti sankarit ovat pistearvoltaan niin kovia, ettei edes tällainen lopputulos riitä kuin tavalliseen voittoon. Joka tapauksessa loppuun asti pelattu ja 5. kierrokselle asti jännä peli.


Olen pääosin erittäin tyytyväinen siihen, miten Ysiedikan jalkaväki-Empire toimii.

KÄSKYT: Ihanaa taktiikkaa. Jalkaväkipainotteinen Empire pystyy pelin alussa liikkumaan muutamalla yksiköllä 6 (marssi 12) tuumaa, joten ei mene kökkimiseksi ja ratsuväen puute ei niin paljon haittaa. Musketöörien kantomatkan sai 30 tuumaan, joten ampuivat koko pelin paikoiltaan. Taistelun alkaessa isojen yksiköiden ei tarvinnut olla Hordessa, koska käskyllä sai lisäränkin. Koska hordejen leveys on ollut itselleni usein ongelma, tämä helpotti. Lisäksi sain pidettyä rynnäkköjoukot kapeina kiiloina, jolloin jätin ampujille laajemman ampumasektorin. (Tietenkin horde + lisäränkki olisi tehoisaa. Mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos vihulainen pääsee kylkeen.)

KOKEMUS: Kokeneet hilparimiehet ja musketöörit osuivat tyydytystä tuottaen. Pisteidensä väärtejä. Kivaa, kun Empirelle voi saada lyömisen ja ampumisen sinne neljään.

TYKKI: Olen aina naukunut, että miehistön - ei pelaajan - pitäisi käyttää tykkiä. Nyt näin on. Hyvänä mittaajaana osuin ennen vähän paremmin, mutta silti viihdyn tämän uuden säännön kanssa. Se on myös nopeampi. Tietenkin ekan osuman jälkeen kuula menettää niin paljon tehoaan, että sen varsinkin kääpiö voi kopata sen kilpeensä. Todennäköisyys on pieni, mutta näinkin kävi. Mutta kaiken kaikkiaan koen, että tykkiä kannattaa silti pitää mukana listassa. Voisin edelleen kokeilla kahtakin. Ja nythän Empiren sotakoneet eivät räjähtele (anna ilmaisia pisteitä vastustajalle), joten ne eivät ole sikäli hazardi. (Vaikka voivat kyllä hajota ja kököttää turhina tukkeina loppupelin.)

ISOMIEKAT*: Toimivat mielestäni mainiosti 0.99:ssä. Otin tosiaan ne isomiekat, jolloin tämä sakki löi Strena kuutosella. Eipä kääpelöitä paljon naurattanut. Toki huolehdin siitä, että nämä kaunokaiset saivat kaikki mahdolliset buffit. Unohdin Bodyguardin, jonka takia nämä sitten murtuivat. Muuten olisin voittanut tosi komeasti, paljolti pelkästään Isomiekkojen ja ampumisen turvin. (Nyt siis voitin siitä huolimatta, että Isomiekat murtuivat ja kuolivat.)

REITERIT: Olen aina rakastanut (platonisesti) Pistooli-Eeroja (kuten tästäkin ketjusta voi tarkastaa). Otin kaksi pikkuyksiköllistä kaikilla mausteilla. Pelasin niitä rinnakkain, eli aikamoinen arsenaali S4 AP (1) laukauksia siedettävällä kyvyllä. (24, osuvat kaukaa 4+, satuttavat kääpiöitä 4+. Kyllä siinä kalliinpuoleisia rasvapatteja kumoutuu.) Kääpiöt ampuivat toisen yksiköistä pois, mutta toiseen jäi neljä. Nämä kaverit sitten tappoivat kaikki kääpiöiden sotakoneet ja iskivät vielä pienen jalkaväkiyksikön selustaan. En tiedä, paljonko ne kääpiökoneet maksoivat, mutta katapultissa ainakin oli riimuja. Luulen, että yhden vajaan Reiter-yksikön läpimurto toi molempien yksiköiden pisteet mulle takaisin, ehkä pienen koronkin kera. Ja tosiaan, se aseet paukkuen meleeseen on upea juttu. Kutosedikan jälkeenhän nämä olivat meleessä ihan paperia. Nyt näillä on tuplarooli hyvinä lähiampujina ja pelottavina kevyiden yksiköiden murskaajina.

MILITIA PISTOOLEILLA: Vihdoinkin Mordheim-ukot kentällä rietastelemassa Mordheim-tyyliin! Bängbäng. Skirmaavat pistoolimiehet ovat siistejä, ja tuovat pistoolin Quick to Fire-edun täysillä käyttöön, koska nämä voivat aina kirmata sinne, missä tukea tarvitaan, ja laukoa. Okei okei, eiväthän nämä saaneet aikaan juuri mitään, kun vastustajat loppuivat ennen kantomatkalle pääsyä, tai kun eivät osuneet, tai kun kääpiöt seivailivat. Täytyy miettiä parempia taktiikoita. Jotain häiriintyneitä comboja vois suunnitella näille. Fiksumpi depo vois saada näistä enemmän irti: sinne, missä ollaan lähellä ja missä ruuti palaa kuumana!

FLAGELLANTIT: Kovia poikia, vaikka unohdin, että Strena viisi säilyy jatkovuoroillakin. Nämä vahtivat sivustaani ja heittivät itsensä kääpiöiden Seekereitä vastaan, joten hullut hakkasivat hulluja. Seekerit tietenkin tappoivat kaikki parissa vuorossa, mutta eipä heistäkään jäänyt kuin sankari jäljelle. Enpä tiedä, mitä olisin tehnyt, jos Seekerit olisivat tulleet läpi omaan sivustaani ja päässeet käsiksi ampujiin. Taktisesti toimiva uhraus, ja varmasti tappoivat pisteensä takaisin. Joukossa oli pappi, joka antoi sen Vihan ekalla vuorolla, mutta ei saanut rukouksia onnistumaan, joten oli aika hyödytön muuten.

PERUSAMPUJAT: Jos ampujilla ei ole kokemusta, ja jos heille ei riitä käskyjä, Empiren jalkaväki ampuu edelleen huonosti. Tähän vaikutti hieman sekin, että oma deponi oli leveä ja vastustajalla ei ollut antaa kohteita kaikille mun ampujilleni (tai siis vältteli niitä). Olin ottanut toisen ampujayksikön Gyrocopterin ja koukkaajien varalle, mutta näitä ei näkynyt. Joten yksikkö ampui huonosti ja taisi saada yhden tai kaksi kääpiötä maihin koko pelin aikana. Tuntuu siltä, että Empirellä voi pelata erittäin mielekkäästi sitä yhtä kokenutta ampujayksikköä, jolle haluaa antaa ampumiskäskynkin, mutta muuten nämä tyypit eivät paljon pelin kulkuun vaikuta. Toinen ampujayksikkö uhkaa nyt jäädä hyllylle. Ongelmaksi tulee vain Coren täyttäminen. Elektoraatin ratsuväkeä?


Yhden pelin pohjalta ei nyt voi paljoa sanoa. Mutta jalkaväki-Empireä voi pelata, ja se tuntuu tosi kiinnostavalta erilaisten yksiköiden ja käskyjen ansiosta. Tuntuu siltä, että mahdollisuuksia vaihteluun ja virittelyihin on, ja niitä haluaa kaikkia kokeilla. Kun armeija on vuosien varrella maalautunut valmiiksi, nyt voisi vihdoin ruveta pelaamaan. :)

Käskyjen vuoksi mietin toisen marsalkan ottamista. Tykistön ja ampujien vuoksi mietin toisen nikkarin ottamista. Eliittiratsuväki houkuttelee hirvittävän iskukykynsä ansiosta - ja koska näillekin löytyisi maalattuja figuja. Kumpi tahansa ratsuväki toisi heti paljon maustetta varsin jalkaväkikeskeiseen listaan. Sankareiden varusteet täytyy kaikki miettiä uudelleen.

Ja nyt kun höyrytankki sai nerffivasarasta oikein olan takaa, se ei ole enää niin ilmeinen valinta, että vältteleisin sitä. :) Pitäisi konffata jonkinlainen kärrypeli kuvaamaan tätä. Höyryllä toimiva hussilais-tyyppinen sotavaunu varmaan olisi se juttu. Harmi, ettei hevosia millään saa mahtumaan samalle chariot-baselle pitkänpuoleisen vaunun kanssa. Eikun täähän vois olla ihmiskäyttöinen kokonaansa. Se myös selittäisi, miksi sattuminen hidastaa kaikkia osa-alueita: jengiä kuolee, joten työntäjiä ja ampujia on vähemmän. Hmmm.... Tai sitten se kolmen ogren lauma valtavilla kilvillä ja käsitykillä.... Hmmm....

Lateksimajava kirjoitti:greatswordien hinta on noussut melko paljon. Varsinkin kun great weaponeilla on vielä 2pts kalliimpi kuin kilvellä!

*Isomiekkojen hinnat 0.99-edikassa, täysi command:
10 kpl 115pts (ennen 120pts?)
20 kpl 225pts (ennen 210pts?)
30 kpl 335pts (ennen 300pts?)
40 kpl 445pts (ennen 390pts?)

Pienimmillään pistehinta on jopa halventunut edellisestä betaiteraatiosta. Horde maksaa edelleen paljon ja vähän entistä enemmänkin. Oma sweet spottini on n. 25, jolloin hinta on sen 1p/ukko enemmän kuin ennen. Vertaan kasiedikkaan, ja huomaan halpuuden. Vertaan seiskaedikkaan, ja huomaan tehon. (Ja Championin WS5, S4(6) ja A2 tekee siitä jo semiherooisen ihmisten skaalalla. Äijähän voi oikeasti tappaa vastapuolen Championin!) Suurin Lateksimajavan murehtima muutos onkin Lightning Reflexes -säännön määritelmässä yksiköille, joiden I on 0. Ja tämän ja Miasman yhdistelmä oli niin kinkkinen, että se on nyt säännöissä varta vasten selvitetty. Summa summarum: ostan.

-ile

ile kirjoitti:Pienimmillään pistehinta on jopa halventunut edellisestä betaiteraatiosta. Horde maksaa edelleen paljon ja vähän entistä enemmänkin. Oma sweet spottini on n. 25, jolloin hinta on sen 1p/ukko enemmän kuin ennen. Vertaan kasiedikkaan, ja huomaan halpuuden. Vertaan seiskaedikkaan, ja huomaan tehon.

Vertasin 9th Agen aikaisempaan versioon, mutta siinä näillä taisi olla S3, joten kelpuutan muutoksen. Vaikka pidänkin enemmän monesta heikosta ukkelista kuin harvasta vahvasta.

Eräänlainen Empire-fiilistelyn kliimaksi koettiin tänään kun mun ja Ilen armeijat kohtasivat taistelukentällä. Siinä oli lähemmäs 300 figua samaan aikaan kentällä ja varsinainen tappamisen meininki.


Sivuttainen depo oli meille kummallekin uusi ja vähän sekotti pakkaa. Laitoin jalkaväen keskelle ja vasempaan (kuvassa oikeaan) sivustaani sekä ison että pienen ritariyksikön. Toiseen sivustaan tungin demigryphit, 10 militiaa ja tykin, jolla saattoi hallita varsin hyvin kentän keskiosaa sivustasta käsin. Mortar kukkulalle handgunnereiden kanssa ja blasteri luonnollisesti eturintamaan, tällä kertaa ritareiden väliin.

Ile laittoi oikeaan laitaansa kahdet pistolierit ja ritareita kohtaamaan 50 keihäsmiestä papilla ja bsb:llä. Hirveä ajatus rynnäköidä niiden kimppuun ratsuväellä! Keskellä greatswordit pistoolimilitia-screenillä ja 20 miekkamiestä. Ilen vasenta sivustaa suojasi mestari-insinööri handgunnereiden ja blasterin kanssa. Olin jättänyt vähän hölmösti suoran pääsyn selustaani, jonne paukahti 5 huntsmania. Jouduin laittamaan omani niitä jahtaamaan, mikä toimi sikäli hyvin, että minä olin metsässä ja ne eivät.


Ilen handgunnerit olivat piiloutuneet raunioihin ja siinä vieressä laahusti vielä 12 flagellantin lauma, joka pelin alussa vaikutti juuri oikealta yksiköltä häiritsemään demigryph-ratsuväkeni elämää. Myös helblaster pelotti, insinöörin kanssa se on brutaali kone. Vasen sivusta oli niin hyvin suojattu, ettei auttanut muu kuin lähteä 40 hilparimiehellä niin kovaa kimppuun kuin jaloista pääsi.


Ensimmäisellä vuorolla Ile tarjoili minulle kolme yllätystä: 1) lähti rynnistämään kohti (olin varautunut itse hyökkäämään). 2) ampui kahdella pistolier-yksiköllä blasterin palasiksi ja aiheutti paniikin viereiselle 6 ritarin yksikölle, joka pakeni kentältä. 3) ampui tykillä oman tykkini niin, että vierestä lähtivät karkuun pegasus-kapteeni, demigryphit ja militia. Kapteeni kokosi itsensä seuraavalla vuorolla, militia juoksi melko kauas kaikesta toiminnasta kahden vuoron ajan ja demigryphit lähtivät saman tien ulos kentältä. Sangen brutaali aloitusvuoro!

Tässä kuva putsatusta vasemmasta sivustastani, jota kohti hirvittävä keihäsmiesyksikkö rynnistää.


Omalla vuorollani halusin lähteä kohti taistelua itsekin. Lähetin pistolierit möyhentämään kollegoitansa ja taisin saada niillä ihan kohtalaista tuhoa aikaan. Rynnäköidä en uskaltanut, olisivat saaneet ampua liian kovaa. Greatswordit lähetin kukkulalle turvaan keihäsmiesten hyökkäykseltä. Oli suunnitelmissa hidastaa keihäsmiesten matkaa mahdollisimman paljon joutumatta niiden kanssa lähitaisteluun. Olivat vielä veteraaneja, eli olisivat lyöneet greatswordejani ennen vaunusta huolimatta. Se olisi ollut melkoinen teurastus puolin ja toisin, mutta vastapuolella oli melkoisesti enemmän woundeja yksikössä. Tykistöni oli melkein tuhottu, mutta mortar onnistui jysäyttämään täysosuman greatswordien niskaan, joka tappoi ihan kiitettävästi mahtimiekkoja. Kyllä se empireä vastaan on melkoinen peli. Ja josko joskus vielä saisi sillä haltioita jysäyttää...

Yksi merkittävä jysähdys oli toisella vuorolla tonttiin tippunut komeetta, joka vei helblasterin mennessään. Se oli helpotus, vaikka handgunnereita kuolikin yllättävän vähän.


Kolmannella vuorolla oli rähinä päällä. Rynnäköin toisella vuorolla hilpareilla miekkamiesten läpi ja greatswordeilla pistolierien ja pikkuvelhon läpi kollegoidensa kimppuun. Pistolierit aiheuttivat tuhoa Ilen kevyelle ratsuväelle ja keihäsmiehet marssivat eteenpäin. Ritarit ja velho suorittivat taktisen vetäytymisen ja lähtivät mahdollisimman kauas kaikesta väkivallasta.

Greatswordien tappelu oli tietysti pelin tärkein mähinä. Molemmilla oli kenraalin yksikkö kyseessä, auttamassa buffivaunu ja pappi. Ehdin kuitenkin tappaa sankareillani sen verran miekkamiehiä, että selviydyin taistelusta voittajana. Minulta taisi kuolla 13 ukkelia, mutta Ilen yksikkö lahdattiin yhdessä vuorossa viimeiseen mieheen.


Kenraali ja pastori katsoivat parhaaksi poistua takavasemmalle, mutta reippailuhenkiset Middenheimin urhot saivat kaverit kiinni ja laittoivat köysiin.


Peli alkoi näyttää tässä vaiheessa varsin hyvältä, mutta Ile oli kuitenkin myös murtautunut minun linjojeni läpi melko pahasti. Handgunnerit ja velho pehmensivät keihäsmiehiä, mutta lähitaistelussa ne lopulta huitoivat koko ampujayksikön hengiltä kerralla. Olin typeryyksissäni jättänyt velhon suunnilleen 5,5" päähän rähinästä ja lähdin karkuun enkä tietenkään enää onnistunut kokoonkutsumisessa.

Oikealla sivustalla aloin viritellä ansaa flagellanteille: ajattelin tarjota ritareita syöttinä niin pitkällä etäisyydellä, että flagellantit epäonnistuisivat rynnäkössä ja sitten hyökkäisin eteen ratsuväellä, sivuun militialla ja taakse pegasus-kapteenilla.


Toisin kuitenkin kävi: hengellisen johtajansa vangitsemisesta suivautuneet flagellantit pääsivät kuin pääsivätkin ritareitteni kimppuun ja ajoivat ne karkuun heti ensimmäisellä vuorolla. Eipä tullut ovelia rynnäköitä sen jälkeen kun juoksivat niin kauas. Militia pääsi selkään kiinni viimeisellä vuorolla, mutta lähitaistelu päättyi tasapeliin.


Pelin tasaisuudesta huolimatta voitin pelin niinkin selvin lukemin kuin 15-5. Suurimpana syynä oli kenraalin ja bsb:n tappaminen ja secondary objectiven (linebreaker) saavuttaminen. Peli oli varsin opettavainen: ei kannata jättää Ld7-8 ukkoja 6" sisään todennäköisesti tuhoutuvista yksiköistä. Ei kannata antaa vastustajan sijoittaa scoutteja omaan selustaan. Ile käytti mielestäni deploymentin taktisuutta erinomaisesti hyödykseen: laittoi joukkoja siihen asti että omat asetelmani alkoivat olla pääpiirteittäin selvinä ja deposi sitten koko loppujoukkonsa kerralla. Olisin itsekin varmaan hyötynyt aloitusvuorosta, sillä komeetta olisi ollut hyödyllistä heittää kehiin heti pelin alussa ja helblasterilla ampuminen ensimmäisenä olisi pitänyt pistolierit kauempana. Teoriassa olisin voinut vielä jysäyttää tykinkin pois, mikä olisi pitänyt sotakoneeni huomattavasti pidemmin hengissä (tykki vuorolla 1, mortar vuorolla 2). Pegasus-kapteenin sijoitin huonosti, sen oli todella vaikea päästä kiertämään hyviin asemiin ilman handgunnereiden ja blasterin tykitystä.

Oivalsin eilen illalla, että heavensin second seal mahdollistaa tykin osumisen rerollin ja tykin woundaamiseen heitetyn ykkösen rerollin. Pidän loresta muutenkin (hyvä signature lähistelevälle empirelle ja komeetta on lempitaikani), joten ehkä käytän sitä jatkossakin. Ile myös totesi, että buffikärryn boundista saa attributen rerollin, mikä on hieno juttu.

Peli oli kyllä mainio, ensi kerralla sitten yli 300 ukkoa kentälle!

Riipivä tappio. Parempi pelaaja voitti. :)

Pääpiirteet:

Molemmat sivustani suorittivat onnistuneesti, tosin vasen sivusta huomattavalla tuurilla. Ekalla vuorolla tein heti yli 500 pistettä. Koko loppupelin aikana alle 1000 lisää...

Keskusta petti, ja sen mukana meni peli. Keskustan pettäminen oli odotettavissa tokan vuoroni alussa, kun omat Greatswordini oli möyhennetty Mortarin täysosumalla liian pieneksi kestämään vastusajan Greatswordien rynnäkköä. Jos olisin malttanut pysähtyä miettimään, olisin tajunnut tämän. Päätin kuitenkin hyökätä huvennein joukoin, ja ajoin samalla itseni taktiseen ahtauteen, jossa joukkojen synenergia kärsi. Jos en olisi niin kauheasti rynninyt päälle, olisin säilyttänyt paremmin kontrollin kenttäpuoliskollani. Ekan vuoron keskikenttä-asemista olisi pitänyt pakittaa takaisin kohti lähtöruutua, ei sulloutua eteenpäin. Olisi pitänyt hyväksyä se, että keihäsmies-horde lähti suorittamaan tehtäväänsä yksin, ja tuoda sieltä sotalippu keskikenttää tukemaan.

Lisäksi jaoin tokalla vuorolla ampumiseni, joka ei muutenkaan osoittautunut tällä kertaa järin tehokkaaksi (Helblaster kuoli komeettaan vasta vastustajan toisella vuorolla, joten ehti ampua neljä Greatswordia pois). Teoriassa jos olisin keskittänyt ampumiseni ja saanut hilparimiehet joko huomattavasti pienemmäksi tai jopa karkuun, olisin pystynyt paremmin hyödyntämään omaa miekka&kilpi-detachmenttiani keskikentällä. Sivusta-charge rynnäköiviin Greatswordeihin olisi voinut olla mahdollista.

Komeetan salliminen oli moka. Multa jäi vastustajan ekalla taikavuorolla kaikki taikanopat käyttämättä. Tuhlasin rullani myöhemmin johonkin ihan turhaan siksi, että olin jättänyt pikkumaagini eturiviin, ja tiesin hänen kuolevan. On paha sanoa, mitä komeetan läpipääseminen, rullan huono käyttö ja maagin onneton sijoitteleminen maksoivat minulle. Turhaan tuhoutuneissa yksiköissä oli kiinni yli 250 pinnaa, ja ne ehtivät rokottaa vastustajaa n. 100 pinnan edestä. Vastustaja sai kaikki pisteet voittopisteinä, minä n. 30 pistettä. 200 pisteen ero.

Vastustajan kakkosvuoro aika pitkälti ratkaisi pelin. Olisi ollut paljonkin tehtävissä tämän estämiseksi.

Itselleni suurin ongelma oli maasto. Keskikentällä oli kukkulan sivuilla kaksi Impassable terrainia, jotka erottivat hyökkäävät & suorittavat osastoni. Maaston lukemisen taidossa on vielä opettelemista, se rikkoi liikkeeni ja ajoi minut yhdessä huonojen päätösten kanssa huonoihin asemiin.

Vaikka olin onnekas avausammunnassani ja molemmilla laidoillani, keihäsmiehet töpeksivät etenemisensä kolmannella ja neljännellä vuorolla. Mokasin ekan chargen, joten keihäät saivat sietää yhteensä neljä Handgunnereiden yhteislaukausta. Se oli pahinta lääkettä mitä AS 5+ veteraanit voivat saada niskaansa. Täällä tsägä oli kääntyä minua vastaan. Oli ihan hilkulla, että vastustaja olisi saanut yksiköstä puolet pisteistä. Sittenkin siellä ne keihäsmiehet seisoivat lippuinensa vastustajalta vallatulla kukkulalla pelin lopuksi. Kovia poikia.


Lopputilanne oli nurinkurinen:
Stirlandin huvenneet miehet kyhjöttivät vastustajalta vallatulla mäellä, joka oli puhdistettu vihulaisista. Middenlandilaiset olivat hajautuneet laaksoihin ja metsiin, mutta hallitsivat Stirlandin kenttäpuoliskoa lipuillaan. Armeijat olivat rynnineet toistensa läpi. Kentällä makasi kammottava määrä sisällissodan uhreja, keisarikunnan parhaimmistoa. Kaikki vastusajan ratsuväki pakeni ulos kentältä; maaseudulla harhaili joukko-osastoittain taistelunhalunsa menettäneitä ritareita.


Opetukset:

• Suorittavalla jalkaväellä pitää olla niin paljon Woundeja, että se voi hoitaa hommansa vielä yhden tai kahden tulimyrskyn/loitsun jälkeenkin.
• Depossa pitää olla avaruutta. Viisto depo peitteisellä maastolla on hankala isolle armeijalle. Pitäisi ehkä hyväksyä, että on toinen aalto ekan takana. Olisi ehkä ollut hyvä valita avarampi kenttäpuolisko.
• Onni on kivaa, mutta siihen ei voi luottaa. Tämän pelin tulos olisi ollut mulle vielä kauheampi, ellen olisi ollut onnekas ekalla vuorolla.
• Käytä rullaa mitään kyselemättä heti, kun vastustajalta tulee läpi 5/6-levelin taika.
• Älä laita maagia kuolemaantuomitun yksikön eturiviin, kun voit ihan hyvin välttää moisen.
• Pienikin Flagellantti-poppoo aiheuttaa vastustajalle päänvaivaa, jos sitä vastaan ei ole laittaa ampumista (tai loitsuja).
• Kun käytetään arvottuja Secondary Objectivejä, kannattaa olla lippuja. Liput kannattaa laittaa yksiköille, jotka saavat kannettua ne perille. Nyt kaksi lippua kantavaa kevyttä osastoani kuoli omalle kenttäpuoliskolleni, vastustaja keräsi lippupisteitä ja vei Secondary Objectivet. Parisataa pistettä ja +3/-3 voittopistetä!

Harmillisen monta aloittelijan opetusta vielä mukana.

Ysiedikan Empiren yksiköistä kahden pelin ja parinkymmenen tunnin nysväämisen perusteella:

• Kiitettävästi valinnanvapautta Empirelle! Lista ja pelituntuma ovat aidointa Empireä.
• Militia pistooleilla on kovia (toivat pisteensä takaisin ampumalla Greatswordeja).
• Flagellantit on kovia (sitoivat vastustajan huomiota, tappoivat vahingossa pisteensä takaisin).
• Kahdessa Pistooli-Reiter-yksikössä on liikettä ja synenergiaa, mutta kaipaavat jotakin tukea pitääkseen laitaa (tappoivat zägällä paljon, mutta silti nippa nappa vain pisteensä - ja pari vastustajan Reiteria pääsi läpi).
• Vaikka tarjolla on mahdollisuus eliitti-Empireen (melkein kaikilla WS/BS 4, melkein kaikilla S4 tai kovempia aseita), halpa massajalkaväki on arvokasta. (Vastustajan hilparimiesten läpimurto.)
• Ampujilla on edelleen ongelmansa liikkeen suhteen. Veteraani-säännöllä ja Nikkarin (Engineer) kera niistä voi saada kovia tehoja irti. Muuten ne ovat place-holdereita ja area-denialeja. Ks. Parent/Support alla.
• Mitä ritareilla pitäisi tehdä? Ehkä tämä on hankalan maaston ja jalkaväkipainotteisten ahdas-depoisten listojen ongelma? Ehkä ritareilla on roolinsa, jos niillä on tilaa ja niihin käytetään buffeja?

Ysiedikan strategiasta

• Depo on tärkeää ja siitä on tehty oma pelinsä. Kutkuttava juttu!
• Parent Unit/Supporting Unit on vaikea saada toimimaan.
• Ritarit eivät oikein löydä roolia itselleen.

KoW ja T9A ovat tosi erilaisia pelejä. Warhammeri-miestä koukuttaa sittenkin Warhammer. Fanit ovat tehneet siitä mielenkiintoisemman ja tasapainoisemman pelin.

-ile

Kiitos pojille! Verratonta!

KoW ja T9A ovat tosi erilaisia pelejä. Warhammeri-miestä koukuttaa sittenkin Warhammer. Fanit ovat tehneet siitä mielenkiintoisemman ja tasapainoisemman pelin.

Valitettavasti pelaaja joutuu pelaamaan myös seuransa mukaisesti, mutta toisaalta ei moni ole Jenssilandiassa 9th Agea tyrmännytkään. Luulen sen olevan ehkä kuitenkin se oma pelini, eikä KoW, mutta turnaus-/kampanja-/liigakevät kuninkuuskisan tutkimuksissa on vielä kesken. Ei voi vielä valita lemmikkiä!

Rune kirjoitti:Ei voi vielä valita lemmikkiä!

Juuri näin!

(sit jos vielä vikisen jotain rotankolostani niin AoS on aika hyvä kandidaatti jos halua pelata kaupunkifabamähinöitä- blokkitappelu tuottaa tuskaa jos kentällä on 6+ taloa tai vaikka linna)