Sotavasara.net

Melkein kaikkia pikkupoikia kiinnostaa : pikkusotilaat, ajoneuvot, avaruusalukset, pyssyt etc.

Huomattavasti pienempää osaa pikkutyttöjä kiinnostavat nuo samat asiat.

Pelaamisen suhteen pikkutytöt ja pikkupojat ovat kiinnostuksessa luullakseni samalla viivalla, esim afrikan tähdet, kimblet, korttipelit, uno, etc.

Isompana edelleen pelaamisesta kiinnostuneet miehet innostuvat isommalla prosentilla aihepiiristä, jossa pääsee taas leikkimään pikkusotilailla, ajoneuvoilla, avaruusaluksilla, yms - mutta ikäänkuin strategiapelaamisen varjolla. Tyttöihin nuo eivät niin hyvin osu ja uppoa. Figupelien aihepiireistä valtaosa liittyy noihin aiheisiin, mitkä ovat valtaosalle miehistä ennestään mielenkiintoisia, ja naisille eivät.

Siksi figupelejä pelaa paljon vähemmän naisia kuin miehiä.

smaxx kirjoitti:Melkein kaikkia pikkupoikia kiinnostaa : pikkusotilaat, ajoneuvot, avaruusalukset, pyssyt etc.
Huomattavasti pienempää osaa pikkutyttöjä kiinnostavat nuo samat asiat.

Mun lapset leikki tasan samoilla leluilla... kunnes ne meni tarhaan. Sitten ei tyttö enää leikkinyt pikkuautoilla jne.

http://people.uncw.edu/hungerforda/Infa ... 20toys.pdf

Lapset jotka leikkivät monenlaisilla leluilla kasvavat (teoriassa) älykkäämmiksi ihmisiksi.
Lapset luonnostaan eivät tee päätöstä mitkä lelut "kuuluvat" tytöille ja mitkä pojille, se opitaan ympäristöstä.

Lyhyesti sanottuna jos tavoite on saada enemmän tyttöjä pelaamaan figupelejä, pitää kannustaa heitä leikkimään myös "poikien" leluilla lapsena. Ja sama toisinpäin jos halutaan enemmän pitsiä nyplääviä ratsastavia miehiä.

Dr. Icchan kirjoitti:http://people.uncw.edu/hungerforda/Infa ... 20toys.pdf

Lapset jotka leikkivät monenlaisilla leluilla kasvavat (teoriassa) älykkäämmiksi ihmisiksi.
Lapset luonnostaan eivät tee päätöstä mitkä lelut "kuuluvat" tytöille ja mitkä pojille, se opitaan ympäristöstä.

Lyhyesti sanottuna jos tavoite on saada enemmän tyttöjä pelaamaan figupelejä, pitää kannustaa heitä leikkimään myös "poikien" leluilla lapsena. Ja sama toisinpäin jos halutaan enemmän pitsiä nyplääviä ratsastavia miehiä.

Tuosta ny on eriäviäkin mielipiteitä. Esmes on tapaus(tai useampia niitä taitaa olla) jossa poikaa on yritetty väkipakolla kasvattaa tytön identiteettiä. Ei onnistunut. Poikaa kiinnosti yhä pojan tuotteet.

Ja tuo alkoi ennen kaksi vuotis syntymäpäivää.

Niin hassua kuin se on on miehillä ja naisilla vissejä eroja jo ihan geneetiikasta lähtien. Ihmisten aivoistakin on löydetty eroavaisuuksia miehien ja naisten välillä ja usein transseksuaalien aivoissa on havaittavissa toisen sukupuolen aivojen piirteitä...

Dr. Icchan kirjoitti:Lapset luonnostaan eivät tee päätöstä mitkä lelut "kuuluvat" tytöille ja mitkä pojille, se opitaan ympäristöstä.

Omalle pojalle oli äitinsä hankkinut nuken ja tehnyt nukenvaatteet ja kaikki, jäivät käyttämättömiksi vaikka äiti yritti leikityttää niillä. Autot ja dinosaurukset saivat taasen pojan huomion kuin itsestään. Poika on nyt päälle 2 vuotias ja "leikkikavereita" ei ole vielä ehtinyt paljoa olemaan joten ihan luonnostaan tuo kiinnostus autoihin syntyi.
Eittämättä päätöstä tuskin tehdään, mutta toiset lelut vetävät luonnostaan enempi puoleensa kuin toiset.

Samanlaisia havaintoja on monilla ja sama on havaittu jopa apinan poikasilla.

Niin. En ole väittänyt että kaikki pojat leikkivät pikkusotilailla ja kukaan tyttö ei. Meillä ei ole ipanat olleet ollenkaan tarhassa, ja tarjolla on ollut monenlaista lelua, ja monenlaisia leikkejä niillä on leikitty. Mutta ihan sama mikä on taustalla, niin ryhmänä tyttöjen ja poikien touhuissa on eroa, ja luulen että nämä samat erot heijastuvat sitten aika paljon tähän figupelailuharrastukseenkin vanhemmalla iällä. Samoin pojilla näyttää tulevan tietyssä iässä kova kiinnostus sotiin, aseisiin ja taistelemiseen, oli syy sitten mikä ikinä. Tämä nyt vaan omista kokemuksista ja kolme pojan isänä havaittuna. Tytöistä nyt en paljonkaan tiedä.

Me leikittiin metsässä tuntematonta sotilasta. Jonkun oli aina pakko olla Riitaoja :D

Mulla taas molemmilla tytöillä on ollut n. 3-vuotiaana maaginen kiinnostus pinkkiin ja nukkeleikkeihin. Nuorimmainen on tosin ehkä monipuolisempi näissä leikeissään ja kiinnostuu autoistakin, mutta jotain y-kromosomiin (tai sen puutteeseen) liittyvää näissäkin on takana. Tiedä sitten mitä.

Tutkimustiedosta sen verran, että jos siihen vetoaa, niin artikkeli esiin (tai missä on julkaistu ja milloin), tai ainakaan ei kannata esittää asiaa kiveen kirjoitettuna faktana. Sen verran kun työn puolestani tämän tiedeosaston kanssa on tekemisissä, niin oppii lukemaankin sitä kriittisesti. Data ja sen tulkinta on 2 eri asiaa ja kummallakin osastolla voidaan mennä pahasti pieleen. Jos tutkimusasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut, ei siitä voida tehdä kuin hyvin rajallisia johtopäätöksiä jos sitäkään ja toisaalta sinänsä laadukkaasta datasta voidaan helposti vetää aivan liian korkealentoisia johtopäätöksiä (ainakin mainstream-median puolella tyypillisesti näin käy).

Ei kyllä pitäisi sekoittaa omaksuttuja sukupuolirooleja ja aivojen toimintaa keskenään. Vai väittääkö joku, että olisi mahdollista luoda lapselle sellaiset olot jossa hänen valintojaan ei ohjailtaisi ulkopuolelta? Ilman täydellistä eristystä ulkomaailmasta siis. Lapset eivät ole puoliksikaan niin tyhmiä kuin ihmiset usein kuvittelevat ja ne osaavat kyllä poimia sen mitä pojan tai tytön "kuuluu" tehdä ja mistä hänen "kuuluu" kiinnostua paljon hienovaraisemmistakin vihjeistä kuin mille heidät todellisuudessa altistetaan.

Tyttöystävä oli vahvasti sitä mieltä, että kaikkein suurin syy figupelien sukupuolijakaumaan on juuri sukupuolirooleissa, jotka alkuaikoina 70-80-luvuilla ovat olleet vielä huomattavasti nykyistäkin tiukemmat. Koska skene on aluksi muodostunut lähes pelkästään miehistä se on kehittynyt sellaiseksi kuin se nyt on eikä siihen ole välttämättä naisen helppo liittyä aiheuttamatta kiusallisen paljon hämminkiä. Vielä kun näkee millaista paskaa esimerkiksi nettipelejä pelaavat naiset saavat osakseen ei kiinnostus välttämättä ylitä pelkoa sopeutumattomuudesta.

Ympäristö ja biologia vaikuttavat molemmat ihmisen kehitykseen. Eikä se, että asia x vaikuttaa johonkin, tarkoita sitä, että se olisi oikein tai väärin, se vain kertoo miksi asiat ovat näin. Varsinkin näillä "sukupuoli on sosiaalinen konstruktio" argumentoijilla on kova tarve todistaa biologia olemattomaksi, koska heidän mielestään on moraalisesti väärin, että biologia vaikuttaisi käytökseen. Jos uros-naarasliitännnän lisäksi itse aivojen rakenne on erilainen, niin on ihme jos sillä ei olisi mitään vaikutusta, mutta ihmisen persoonahan ei määräydy yksistään biologian perusteella. (Vaikkakin toki valitettavasti antaa alkusysäyksen; sekä itsensä koulukiusaajaksi myöntävillä että vankilassa n:ttä kertaa kakkua istuvilla taparikollisilla - jälkimmäisillä jopa 90%:sesti - on todettu aivokuvissa samanlaisia poikkeavia muutoksia kuupassaan keskivertokansalaiseen verrattuna, muttei se toki tarkoita että heidän käytöksensä olisi "oikein", se vain selittää, miksi heiltä puuttuu empatia ja/tai moraali jota taas ympäristön pitäisi aikaansaada heille, mutta jos ei näin käy, niin kortit on jo pitkälti jaettu syntymässä: kyseisenkaltaiset muutokset kun voidaan diagnosoida jo pikkulapsiltakin. Eri asia sitten, että oikeusvaltiossa ei voida puuttua rikokseen etukäteen.)

Ja aina kannattaa toki muistaa, että monetkaan yksittäistapaukset eivät todista siitä, mikä tilastollisesti on enemmistön taipumus.

Jos lasta ei altista koskaan figupeleille, niin tuskin lapsi niistä kiinnostuukaan, sukupuolirooleista riippumatta. Vallitsevassa kulttuurissa valtavasti useampi poika altistuu figupeleille kuin tyttö, joten harrastajien vinouma on selviö. Jos kaikki tytöt altistettaisiin, niin varmasti nykyistä useampi harrastaisi (onhan käsityö kuitenkin käsityötä, vaikkei figuja voi päällensä pukeakaan), muttei välttämättä siltikään yhtä moni kuin pojista, koska siinä kuitenkin näperrellään sotaisten hahmojen parissa joilla kuitenkin on tarkoitus kilpailla monimutkaisten sääntöjen puitteissa.

Jos on eri mieltä niin saahan sitä osoittaa olevansa oikeassa. Minä kerroin tuossa vain sen, miten homma istuu asiaa tutkivien tahojen havaintojen kanssa yhteen. Juuri nyt näyttää siltä, että tässä koitetaan tehdä ihmisestä monimutkaista ja jotenkin merkittävästi erilaista olentoa kuin mikä tahansa muu nisäkäslaji. Ongelma on siinä, että kun riisutaan kuvioista sivistyssanat, kännykät, skeittilaudat ja muu sellainen jota eläimet eivät vain yksinkertaisesti omaa, niin ihminen ei ole millään olennaisella tavalla toiminnaltaan joukosta erottuva. Näin sanovat tutkimukset, niin sanoo psykologia ja ihan kauhean vaikea ainakin minun on keksiä mitään vasta-argumenttia. Länkyttäminen on argumentaatiovirhe, ei osoitus siitä että aiheen asiantuntijat olisivat väärässä. Joten jos on heidän kanssaan eri mieltä, olen innokas näkemään ne todisteet jotka osoittavat eriävän kannan vahvemmaksi.

shiwan kirjoitti:Jos on eri mieltä niin saahan sitä osoittaa olevansa oikeassa. Minä kerroin tuossa vain sen, miten homma istuu asiaa tutkivien tahojen havaintojen kanssa yhteen. Juuri nyt näyttää siltä, että tässä koitetaan tehdä ihmisestä monimutkaista ja jotenkin merkittävästi erilaista olentoa kuin mikä tahansa muu nisäkäslaji. Ongelma on siinä, että kun riisutaan kuvioista sivistyssanat, kännykät, skeittilaudat ja muu sellainen jota eläimet eivät vain yksinkertaisesti omaa, niin ihminen ei ole millään olennaisella tavalla toiminnaltaan joukosta erottuva. Näin sanovat tutkimukset, niin sanoo psykologia ja ihan kauhean vaikea ainakin minun on keksiä mitään vasta-argumenttia. Länkyttäminen on argumentaatiovirhe, ei osoitus siitä että aiheen asiantuntijat olisivat väärässä. Joten jos on heidän kanssaan eri mieltä, olen innokas näkemään ne todisteet jotka osoittavat eriävän kannan vahvemmaksi.

Kuka täällä länkyttänyt on ja keneltä vaadit tutkimustuloksia kun itse et ole tainnut linkittää yhtäkään väitteidesi tueksi? ;) Tämähän on Sotun ja internetin yleiseen tasoon verrattuna ihan mielenkiintoinen ja tasokaskin keskustelu.

Toki ihminen on eläin muiden joukossa, mutta minkään eläimen kutsuminen yksinkertaiseksi on vähän kyseenalaista varsinkin kun tieteen tuntemus aivoista ja minuudesta on vielä aika lähtökuopissaan. Sukupuolien väliset erot biologiassa tulevat esiin suurissa linjoissa kuten väkivalta vs. hoivaaminen, tutkimusmatkailu vs. majapaikasta, ruoasta ja jälkikasvusta huolehtiminen. Niillä on vaikea selittää vaikkapa mieltymystä vaaleanpunaiseen (joka oli muuten pitkään poikien väri) tai käsitöihin (vaikka me olisimmekin antaneet eri nimet jousen rakennukselle ja vaatteiden valmistukselle).Minusta tämä on juuri siksi hyvä aihe pienelle väittelylle ja jopa spekulaatioille koska meillä kenelläkään ei ole valmista totuutta jolla lopettaa keskustelu. Jos ei ole valmis kyseenalaistamaan tieteen antamia vastauksia on uskovainen eikä tiedemies.

Minä voin linkittää sulle tutkimuksia, jotka todistaa jumalan olevan olemassa ja että kannabis tappaa. Ei se tee niistä tosia. :)

Meillä on kanssa tota empiiristä aineistoa sukupuolten eroista.

Kaksi poikaa, jotka leikkii aika poikamaisilla leluilla ja kiinnostuksen kohteet vähän sinnepäin. On niillä ollut vaihtoehtona äitinsä vanhoja nukkejakin yms, mutta (lelu)lastenrattaissa työntämisen lisäksi ne nuket eivät ole kiinnostaneet ja saaneet jäädä nurkkaan. Tosi rakkaita pehmoleluja niillä kyllä välillä on.

Kolmantena tuli tytär, joka kyllä leikkii autoilla ja muilla mitä esillä on, mutta näki oikein vaivaa että sai kaivettua huoneen nurkasta nukkeleluja esiin, kun ne oli siellä hylättynä poikien jäljiltä. Kantelee ja hoivailee nukkeja ihan eri tavalla ja selkeästi tykkää leikkiä niillä. Eikä sitä ole siihen suuntaan yhtään painostettu. Aika vapaasti saavat meillä touhuta. Tyttö on himpun yli yksivuotias.

Lapset tuossa iässä ottavat hurjasti mallia vanhemmistaan. Poikia saattaa autot ruveta kiinnostamaan jo pelkästään sen takia, että perheen isä ajaa autoa. Sukupuoliroolit opitaan matkimaan erittäin nopeasti.

Mitään tutkimustuloksia väitteistäni tähän ei ole mulla nyt heittää, kun en millään tahdo löytää sitä. Tuli joskus ihan telkkarista dokumentti, mutta siitä on jo aikaa sen verran, että tuskin löytyy ylen areenastakaan.

Mitenkäs sitten ne tytöt ja naiset, jotka tykkäävät figupeleistä tai autoista, käyvät armeijan, harrastavat nyrkkeilyä tai ampumista tai toimivat muuten sukupuoliroolien vastaisesti? Näitä kumminkin on olemassa. Jos lähdetään liikaa selittämään sukupuolirooliutumista aivojen rakenne-eroilla ja hormonitasapainoilla, pitäisikö nämä naiset ohjata sukupuolenkorjausleikkaukseen, kun mitä ilmeisimmin ovatkin oikeasti miehiä?

Itse asiassa tunnen naisia, joilla tämä identiteettiongelma on johtanut jopa mielenterveysongelmiin, kun ympäristö yrittää sulloa heitä siihen muottiin, jolla naisia on muovattu vuosituhansien ajan. Tässä valossa on kauhean vaikea hyväksyä ajatusta, että sotiminen tai autoilu olisi pelkästään biologian takia miesten juttu.

Tämä taitaa olla se kuuluisin tutkimus aiheesta tältä vuosituhannelta:

Sex differences in rhesus monkey toy preferences parallel those of children
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2583786/

Mutta juu, yleistäminen on ihan jees kun puhutaan populaatioista, mutta sitten kun siirrytään yksilötasolle, niin ei enää kannata. Biologinen imperatiivi ei pakota ketään toimimaan tietyn sukupuoliroolin mukaan, vaikka saattaakin siihen suuntaan johdattaa. Vapaa tahtoa ja sillai.

Väitän, että aika pitkälti harrastuksesta kuin harrastuksesta tulee kiinnostava jos siihen suhtautuu innolla ja siihen paneutuu. Olen lähes varma, että voisin opettaa itseni intoilemaan ja nauttimaan pitsinnypläyksestä, jos moisen ällin itselleni ottaisin. Tyypillisesti tämä kipinä tietenkin tulee ulkoapäin, eikä keinotekoisesti, ja kipinä itsessään voi olla merkittävä tai jopa itselle huomaamaton.

Vaikkei asia varsinaisesti minulle kuulu, kommentoin muutamaa otetta käyttäjien ”Snowtrooper” ja ”shiwan” viesteistä. Laitan loppuun pari kommenttia myös "The Captainille".

Snowtrooper kirjoitti:ihmisen persoonahan ei määräydy yksistään biologian perusteella. (Vaikkakin toki valitettavasti antaa alkusysäyksen; sekä itsensä koulukiusaajaksi myöntävillä että vankilassa n:ttä kertaa kakkua istuvilla taparikollisilla - jälkimmäisillä jopa 90%:sesti - on todettu aivokuvissa samanlaisia poikkeavia muutoksia kuupassaan keskivertokansalaiseen verrattuna, muttei se toki tarkoita että heidän käytöksensä olisi "oikein", se vain selittää, miksi heiltä puuttuu empatia ja/tai moraali jota taas ympäristön pitäisi aikaansaada heille, mutta jos ei näin käy, niin kortit on jo pitkälti jaettu syntymässä: kyseisenkaltaiset muutokset kun voidaan diagnosoida jo pikkulapsiltakin. Eri asia sitten, että oikeusvaltiossa ei voida puuttua rikokseen etukäteen.

Tällaisessa yhteydessä olisi hyvä esittää lähdeviite – varsinkin kontekstissa, joka ei ole ns. asiantuntijakeskustelua (so. ei voida olettaa, että keskustelupalstan keskivertolukija tietää, mistä ja minkä alan tutkimuksesta tai tutkimuksista on kyse).

Mitä mainitsemaasi korttien jakamiseen tulee, niin neuropsykologian, biologian, lääketieteen ja monien muidenkin tieteenalojen piirissä on ymmärtääkseni tällä hetkellä yhtenä vahvana trendinä epigeneettinen tutkimus; tarkastellaan sitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat geeneihin. Hypoteesina on se, että ympäristön tapahtumat muuttavat varhaisessa vaiheessa yksilön geenejä, jolloin muutoksista tulee pysyviä (so. kasvatuksen vaikutusmahdollisuus on tiettyjen tekijöiden osalta hyvin rajallinen munasolun hedelmöittymisen jälkeistä aikaa - varhaislapsuutta lukuun ottamatta). Kaikkia kortteja ei tämän lähestymistavan mukaan siis jaeta syntymässä.

Ainakin mainitsemaasi empatian kehittymistä on epigeneettisen hypoteesin pohjalta tarkasteltu varhaislapsuuden kokemuksilla. Eli empatia tai sen puute ei mahdollisesti johdu geeneistä, vaan geeneihin pian syntymän jälkeen vaikuttaneista kokemuksista. Yhdysvalloissa käynnistettiin esim. WTC-iskujen aikaan väestötason seurantatutkimus siitä, vaikuttaako äitien kokema stressi heidän lapsiinsa (CDC:n sivuilta löytyy tietoa, esim. otsikon ”Maternal survey” alta, voin kaivaa jonkun tutkimuksenkin tarvittaessa). Lastensuojelupuolelta on aika paljon tutkimusta aiheesta (Esim. työpaperi ”Early experiences can alter Gene Expression…” / Harvard Center on the Developing Child 2010 antaa jonkinlaisen yleiskuvan aiheesta). Toisesta näkökulmasta esim. Jeremy Rifkinin kirja ”History of Empathy” spekuloi yleistajuisesti sillä, miten ihmislajin kyky tuntea empatiaa on muuttunut historiallisesti.

Joissakin evoluutiopsykologiaa sivuavissa hiirikokeissa on puolestaan muutama vuosi sitten todettu, että äidin (naaraan) raskausajan stressi voi vaikuttaa jälkeläisten seksuaaliseen suuntautumiseen; kiinnostus omaa sukupuolta kohtaan ei näiden tulosten valossa periytyisi geneettisesti, vaan epigeneettisesti. Tällä voitaisiin selittää sitä, miksi lajin lisääntymisen kannalta tarpeeton ominaisuus (seksuaalinen kiinnostus omaa sukupuolta kohtaan) esiintyy ja säilyy populaatiossa (voin kaivaa näistäkin tarvittaessa viitteen, jälkimmäinen artikkeli on minulla jossain tallella). Mutta mutta, epigeneettinen hypoteesikin on (vain) yksi hypoteesi.

Isoin ongelma geeni- ja vastaavassa käyttäytymistutkimuksessa on ymmärtääkseni se, ettei kaikkien tekijöiden yhteisvaikutusta ole ainakaan toistaiseksi helppo tutkia. Vaikkapa esimerkissäsi mainittu empatian/moraalin puute voi olla evoluutiopsykologisesta näkökulmasta sekä yksilö- että populaatiotasolla hyödyllinen, neutraali tai haitallinen ominaisuus riippuen siitä, mihin muihin ominaisuuksiin se yhdistyy ja missä olosuhteissa se ilmenee. Eikä ainakaan toistaiseksi useimmiten kyetä kovin pitävästi osoittamaan, että ominaisuus x johtaa suoraan käyttäytymiseen y olosuhteissa a, b tai c. Kuten totesit, niin monetkaan yksittäistapaukset eivät välttämättä osoita, mikä on enemmistön taipumus – mutta enemmistön taipumus ei toisaalta määrää kaikkia yksittäistapauksia.

Oikeusvaltiokysymys on sitten taas asia erikseen (Suomessa ollaan tällä hetkellä kriminalisoimassa joidenkin törkeiden rikosten suunnittelua, so. puuttumassa rikoksiin etukäteen).

shiwan kirjoitti:Näin sanovat tutkimukset, niin sanoo psykologia ja ihan kauhean vaikea ainakin minun on keksiä mitään vasta-argumenttia.

Tähän totean sen verran, että ainakin oman ymmärrykseni mukaan psykologiaan liittyvässä tutkimuksessa (jota tehdään monilla eri aloilla) on useita komplementaarisia, ristiriitaisia ja keskenään kilpailevia paradigmoja (käytän tässä paradigman käsitettä vähän löysästi, vetoan siihen että tämä on yleistä keskustelua). Toisin sanoen ”psykologia sanoo” monta erilaista asiaa monista eri lähtökohdista.

Esimerkiksi Freudin ajatteluun perustuvan psykiatrian/psykologian premissit on kyseenalaistettu sekä alan sisältä että sen ulkopuolelta, mutta siihen perustuvaa tutkimusta tehdään ja tutkimuksen tuloksia implementoidaan edelleen käytännössä. Jonkin verran (sekä myönteisiä että kielteisiä) näyttöjä sovellusten tehokkuudestakin on. Freudilaisen psykologian näkemys sukupuolten välisistä suhteista poikkeaa jonkin verran vaikkapa evoluutiopsykologian tai kasvatustieteen (mikäli aloista voi näin yleisesti todeta, tämä on edelleen yleistä keskustelua) piirissä esitetyistä näkemyksistä (joita niitäkin on useita).

On myös ihan mahdollista, että vaikkapa tieteellisessä kontekstissa miniatyyripelien pelaamista on hedelmällisempää tarkastella erityiskysymysten ja -teorioiden (kuten vaikkapa sukupuolierot kilpailuhenkisyydessä/käyttäytymisessä) kuin laajan teoreettisen (esim. ”seksuaalisuus ohjaa kaikkea inhimillistä toimintaa”/”ihminen ei poikkea muista eläimistä” -premissi) kehikon kautta. Lähimpänä totuutta oleva vastaus vaikkapa ihmisen käyttäytymisen motiiveista pariutumistilanteissa voi myös teoriassa löytyä ties minkä tieteenalan parista. Ehkei moni-, poikki-, ja pinoon- tieteelliseen problematiikkaan kuitenkaan kannata tässä mennä.

shiwan kirjoitti:Länkyttäminen on argumentaatiovirhe, ei osoitus siitä että aiheen asiantuntijat olisivat väärässä. Joten jos on heidän kanssaan eri mieltä, olen innokas näkemään ne todisteet jotka osoittavat eriävän kannan vahvemmaksi.

Asiantuntijoihin/auktoriteettiin vetoaminen on klassinen argumentaatiovirhe. Myös käänteinen todistustaakka on klassinen argumentaatiovirhe (so. esitetyssä väitteessä ei ole kerrottu asiaa/perusteita tai yksilöity, kenestä tai mistä asiantuntijoista on kyse, mutta väitteen kyseenalaistajalta näitä vaaditaan). ”Länkyttäminen” on minulle outo termi.

Metakeskustelu ei kuitenkaan ole kovin hedelmällistä. Voisin kuitenkin mahdollisesti keksiä vasta-argumentteja, jos erittelisit hieman nyt nähtyä tarkemmin esittämiäsi väitteitä. Oma tieteellinen taustani on kylläkin pääosin joillain muilla tieteenaloilla kuin tässä käsitellyt, eli tunnen niiden tutkimusta rajallisesti.

The Captain kirjoitti:Mitenkäs sitten ne tytöt ja naiset, jotka tykkäävät figupeleistä tai autoista, käyvät armeijan, harrastavat nyrkkeilyä tai ampumista tai toimivat muuten sukupuoliroolien vastaisesti? Näitä kumminkin on olemassa. Jos lähdetään liikaa selittämään sukupuolirooliutumista aivojen rakenne-eroilla ja hormonitasapainoilla, pitäisikö nämä naiset ohjata sukupuolenkorjausleikkaukseen, kun mitä ilmeisimmin ovatkin oikeasti miehiä?

Itse asiassa tunnen naisia, joilla tämä identiteettiongelma on johtanut jopa mielenterveysongelmiin, kun ympäristö yrittää sulloa heitä siihen muottiin, jolla naisia on muovattu vuosituhansien ajan. Tässä valossa on kauhean vaikea hyväksyä ajatusta, että sotiminen tai autoilu olisi pelkästään biologian takia miesten juttu.

.

Korkean testosteronitason ja "miehisten" lajien harrastamisen välillä on joidenkin tutkimusten mukaan tilastollinen yhteys sekä miehillä että naisilla. Mikäli uskomme tähän selitykseeen, kiinnostus miehisiin lajeihin olisi biologiaan perustuvaa eli luonnollista. Testosteroniselitys on myös universaali (eli käyttäytymistä määrittävä tekijä on hormoni, ei sukupuoli: naisilla toki on luonnostaan keskimäärin matalampi testosteronitaso kuin miehillä). Muitakin selityksiä on, kuten "miehisiä" lajeja harrastavia naisiakin, mutta tämä tuli nyt ensimmäisenä mieleen.

Jälkimmäinen kommenttisi puolestaan tekee minut jotenkin surulliseksi. Muistan, että erästä virkkausta harrastavaa poikaa alettiin kouluaikoina pitää outona, kun tieto hänen harrastuksestaan levisi - vaikka vain harrastus oli outo, ei mies :P Mutta siis... se on jännä, miten kategorisoinnit itse kunkin päässä menevät.

T. tänään lomalle jäävä retoriikan harrastaja

Pahvivalmiste kirjoitti: T. tänään lomalle jäävä retoriikan harrastaja

Ei vaiskaan tohtori? Vähä siltä alko vaikuttaa.