Sotavasara.net

Vonreuter kirjoitti:Boromirin kohtalo pilattiin leffassa ihan täydellisesti. Hitto vieköön, makein tarina ikinä piti kirjoittaa uusiksi.

Miten minä en muista että se olisi suuresti eronnut, mikäs siinä olikaan muutettu ? Faramirin ja Frodon kohtaamista oli mun mielestä muokattu paljon tökerömmin.

smaxx kirjoitti:

Vonreuter kirjoitti:Boromirin kohtalo pilattiin leffassa ihan täydellisesti. Hitto vieköön, makein tarina ikinä piti kirjoittaa uusiksi.

Miten minä en muista että se olisi suuresti eronnut, mikäs siinä olikaan muutettu ? Faramirin ja Frodon kohtaamista oli mun mielestä muokattu paljon tökerömmin.

Denethorin suku sai kokonaisuudessaan runtua Jacksonilta. Boromirin ja Faramirin kohtalot ovat kirjassa traagisimpien joukossa ja upeasti kirjoitettu. En ole LOTR-puristi, mutta Jackson kajosi lempihahmoihini. Olen aina pitänyt virheellisistä, Hamletin kaltaisista sankareista.

Kirja (lainaus):

[Boromir:] "Farewell, Aragorn! Go to Minas Tirith to save my people! I have failed."

"No!" said Aragorn, taking his hand and kissing his brow. 'You have conquered. Few have gained such a victory. Be at peace! Minas Tirith shall not fall!'"

Elokuva (muistikuvani):

Boromir: "My king, my captain, my love - no homo." (croaks)
Aragorn: "Rest in peace, son of Gondor."

Sean Bean hoiti Boromirin roolin hienosti, mutta vuorosanat oli harmillista kyllä menty pilaamaan. Faramirin näyttelijä oli loistava valinta myös. Sen näki näyttelijän kasvoilta, missä vaiheessa Faramirin sydän murtuu, kun isä osoittaa pettymyksensä Osgiliathin puolustajiin.

Aika paha thread hijack, joten ei tämän enempää. Rest in peace, sons of Gondor.

Aika häiritsevä OT tosiaan, eikö sitä voisi nipsaista vaikka tuonne leffaketjuun, kun jauhavat jacksonista ja lotr -puritismista nyt muutenkin?

Sitä tässä lähinnä mietin pelijärjesteömän roolia tässä sankaruudessa, jotkut systeemit nojaavat vahvemmin satunnaisuuden normaalijakaumaan, jolloin ääritapauksia, joissa Daavid tappaa Goljatin syntyy harvemmin. Tosin ehkä ne silloin tuntuvat erikoisemmilta, mene ja tiedä. Tietenkin väliä on myös sillä, kuinka yksilöllisiä napit ovat pelissä.

Tuli näitä lukiessa mieleen fanaticin toinen kierros,missä chaos lordi urheasti käy ogrelauttani kimppuun joka on vielä täynnä sankareita,no tottakai lordi huitoo slaughteriini 3 haavaa,ja feilaan kaikki 4+ wardit,sitten lodin koni potkasee haavan sisään ja feilaan wardin,häviän combatin yhdellä ja tottakai feilaan rerollattavan ld-9 testin ja jään sen alle,siinä vaiheessa teki mieli flipata pöytä ympäri ja kirota huonoa noppatuuriani.

Muistuu mieleeni eräässä turnauksessa tapahtunut demoniprinssin, bolt of tzeentch säätö.
Ekalla vuorolla deepstriken jälkeen ( tuolloin pelattiin btw 5 edikkaa) demoniprinssi päättää kokeilla tuuriaan boltilla läheiseen
landraideriin, jos vaikka saisi yhen pyssyn pois. No siinähän käy niin että heitä kutosen eka lisää strenaa, ja sitten toisen mokoman damage chartiin, niin lantikka wreckaa
ja riemu on katossa. Sitten tajuttiin että nythän on nightfighting, ja suostun totta kai heittämään sen testin. No se onnistuu ja sitten heitellään muutkin nopat uudelleen, ja
mietittiin että se olikin liian hyvää ollakseen totta. No demoniprinssi wreckaa sen lantikan uudestaan. Seuraavassa turnauksessa demoniprinssi tekee uudestaan samanlaisen ehjän lantikan wreckaamisen,
koska hommahan oli jo tuttua. Hieno mies tuo demoniprinssi :D

Kuinka voisinkaan unohtaa tuota yhtä Keisarillisten Nyrkkien raskaalla aseella varustettua avaruusjalkaväen soturia. Hän oli komentajan suosiossa, rakkain ja menestynein kaikista. Jokaisessa annetussa tehtävässä, jokaisella avaruushylyllä, jokaisen gretchinin ja örkin kauhuksi hän niitti tuhoa rynnäkkötykillään. Edes mahtavat kaaoksen soturit tai pelätty dreadnought ei häntä voinut kestää vaan kaatui raivokkaiden luotien niittäessä kuolemaa ympärilleen...

Vaan tätä eivät kaaoksen voimat suostuneet katsomaan, jos tuota miestä ei saataisi kaatumaan taistelussa, oli hänelle tarjottava jotain mitä Keisari ei voisi tarjota. Niinpä kaaoksen komentaja nosti tapahtumakortin vuoron alussa, hän nosti tuon kohtalokkaan kortin ja laski sen pöydälle: Kaaoksen syötti! Tuo uljas avaruusjalkaväen soturi oli avannut korvansa kaaoksen lupauksille ja nyt nähtäisiin, hylkäisikö hän kaiken mille oli elämänsä perustanut. Tapahtui mahdoton, punainen noppa pyöri ja tulos oli 3, suuri soturi, rakas oppipoika, menestynein koko partiossa hylkäsi Keisarin ja siirtyi kaaoksen puolelle. Ehkä hän oli vaihtanut puolta, mutta hän ei ollut yhtään sen huonompi soturi vaan niitti jokaisen aseveljensä jonka näki, paitsi entisen komentajansa.

Keisarillisten Nyrkkien partion komentaja katsoi kauhuissaan kun hänet pettänyt soturi kylvi kuolemaa, alivoimainen ja pahasti haavoitettu komentaja joutui perääntymään ylivoimaisen vihollisen edessä. Häpeä ja epätoivo valtasivat hänen mielensä, mutta niiden rinnalla oli toinen tunne, viha. Nuo kaaoksen epäpyhät sikiöt eivät saisi ainakaan häntä elävänä, hän pääsisi pakoon ja palaisisi kostamaan. Ehkä hän myös kostaisisi entiselle alaiselleen tuon hirvittävän teon. Pitkä pakomatka oli vaivalloinen, kun poistumistelakka häämötti edessä, vain muutaman askeleen päässä, hyökkäsi geenirosvo komentajan kimppuun ja aiheutti pahoja haavoja ja repeytymiä. Siltikin komentaja raahautui pois, pääsi omiensa luokse takaisin turvaan. Mutta voitettuna ja pahasti nöyryytettynä, hänen kunniansa ja kykynsä komentaa olivat enään vain murto-osia entisestään. Tähän päivään asti tuo keltaiseen voimapukuun pukeutunut komentaja odottaa mahdollisuutta todistaa taas kykynsä, todistaa ne ja kostaa luopiopetturille. Imperiumin viholliselle, panssarinyrkki mariinille!

Siis jos joku joskus epäili etteikö Space Crusadessakin voisi tapahtua jotain ältsyn siistiä ja juonellista.

Itselleni tulee mieleen eräässä turnauksessa Empire armeijani Arch Lectorille sattunut onnettomuus. Kyseessä oli viime edikan peli örkkejä vastaan ja minulla oli Arch Lectori sota-alttarissa lähestymässä örkkiyksikköä, kun päätin ampua kyseistä yksikköä mortarilla. Seurauksena oli seuraava tapahtumaketju:

1. Veikkaukseni etäisyydeksi oli hyvä, mutta nopat siirsivät osumakohdan Lectorin ylle.
2. Nopanheitolla määritettiin, että mortari osuin Lectoriin.
3. Osuma haavoittaa, jonka jälkeen seuraa epäonnistumiset sekä 1+ armour savessa (AOMI) että 4+ ward savessa.
4. Koska ison templaatin reikä oli Lectorin yllä, haavasta tuli d3:sen jälkeen 3 haavaa ja Lectori kuoli.
5. Mortarin miehistö teloitettiin pelin jälkeen kerettiläisinä.

Adaragron kirjoitti:Muistuu mieleeni eräässä turnauksessa tapahtunut demoniprinssin, bolt of tzeentch säätö.
Ekalla vuorolla deepstriken jälkeen ( tuolloin pelattiin btw 5 edikkaa) demoniprinssi päättää kokeilla tuuriaan boltilla läheiseen
landraideriin, jos vaikka saisi yhen pyssyn pois. No siinähän käy niin että heitä kutosen eka lisää strenaa, ja sitten toisen mokoman damage chartiin, niin lantikka wreckaa
ja riemu on katossa. Sitten tajuttiin että nythän on nightfighting, ja suostun totta kai heittämään sen testin. No se onnistuu ja sitten heitellään muutkin nopat uudelleen, ja
mietittiin että se olikin liian hyvää ollakseen totta. No demoniprinssi wreckaa sen lantikan uudestaan. Seuraavassa turnauksessa demoniprinssi tekee uudestaan samanlaisen ehjän lantikan wreckaamisen,
koska hommahan oli jo tuttua. Hieno mies tuo demoniprinssi :D

Tuo ensimmäinen Land Raider nimettäköön ihan ensimmäisenä oman armeijani mämmikouraksi. Kiitos ja kumarrus, tässä voi vain todeta että Tzeenchillä oli näppinsä pelissä! ;)
Maininnan arvoinen mämmikoura on myös ollut aika-ajoin Mephiston. On kestänyt vihollisen vakavat yritykset lahdata se kentällä, mutta päätyy ottamaan aina woundeja täysin sattumanvaraisista asioista, kuten yksinäisen shootan ammuksista, trukin räjähdyksestä, ynnä muusta turhasta. Kaiken huippu kuitenkin oli, kun mahtaillessaan vastassa olleille örkeille kerrostalon katolla, Old Zogwort meni ja muutti Kuoleman Herran squigiksi (onneksi huomattiin ettei voinut muuttaa, koska ko. henkilöllä ei ollu squigimallia).
Onneksi Mephistonillakin on hyvät hetkensä ollut (5.edikassa), tuhoten vihollisia jopa yli 4-kertaisen pistemäärän verrattuna omiin pisteisiinsä (=1000+ pistettä).
Dante sen sijaan on sukeutunut melkoiseksi sankariksi, selviten mm. Paladiinien chargesta haavoittumatta, Sanguinary Guardin laotessa ympäriltään, paeten paikalta. Eeppisimmän temppunsa tosin teki kerran pelatessani tyranideja vastaan (5.edikassa): Dante hyppi nguianry Guardin ja Priesitin kanssa rauhassa, kunnes yhtäkkiä Mawloc tulee ja syö SG:n yhtä miestä lukuunottamatta. Seuraavassa hetkessä Dante kavereineen (Priesti oli joutunut tässä vaiheessa erilleen Mawlocin vuosi) sai kimppuunsa 20 Genestealeria - Dante huitoo kaikki iskunsa huti, viimeinen kaveri kuolee vierestä ja Dante itse jää yhteen woundiin, mutta ei pakene vammoistaan huolimatta! Seuraavalla vuorolla Dante teurastaa 5 Genestealeria, ja vastaisku jää laimeaksi, Geenivorojen huitoessa säälittävästi tyhjää ilmaa - ja Dante ajaa ne pakosalle, melkein vieläpä juosten niistä yli.
Valitettavasti 6. edikka tietää lähinnä lisää mämikourailua näille sankareille... :(

Viime viikon Smökin turanuksessa tokassa pelissä TKta vastaan stegadonin piti mennä pitämään vastustajan tomb guard lauttaa, jossa prinssi mukana, paikoillaa, jotta slann pääsee temple guardien kanssa skeleton arskoihin ja siitä vastustajan rivien läpi. Eläin kuitenkin päättää että fkuk that ja impacteilla, stompilla ja lopulta klosiksen voitolla sulattaa kierroksessa 18 tomb guardia. Vauhti siitä pikkasen hidastui seuraavilla kierroksilla joten vääntöön tulee aikanaan taisteluun tulee mukaan myös loota sauruksia omalle puolelle ja ryhmä kärryjä saurusten kylkeen. Stegadon pääsee kuitenkin lopulta irti taistelusta ja ryntää seuraavilla vuoroilla ensin hierophantin jousiampujien ja sitten vielä cascet of soulsin kimppuun, hakien pelissä n. 1300 pistettä lähes omin avuin.

Smökin turnauksessa Demigriffonit näytti mistä kana pissii. Neljän DGK:n yksikkö päonnistui kuutosen heiton chargematkaan kolmella nopalla, ja otti seuraavassa kierroksessa turpiinsa kymmeneltä TK archerilta. Jousimiehet tuli kylkeen ja teki yhden haavan. Griffonit ja ritari eivät edes osuneet kertaakaan... Kylki, charge, rivi ja haava, eli neljän pinnan voitto arskoille, ja totta kai ne vielä juoksi yli niistä demeistä. Ei Empiren hienoimpia hetkiä.

Olipa kerran HeroHammerissa suuri neljän armeijan taistelu: High Elfit (1500) ja Wood Elfit (1500) vastaan Dark Elfit (1500) ja Kaaos (1500). Itse pelasin Dark Elfeillä.

Heti taistelun alussa kuusi harpyijaa (à 15 p) lennähtää High Elfien Repeating Bolt Throwerin kimppuun ja routtaa sen. Röpöttäjän miehistön kohtalo kauhistuttaa erityisesti Wood Elfien ylimunchkattua Glade Rider -yksikköä, jossa on tonnin edestä puuhaltioita: lehtoratsastajien lisäksi yksikössä on kenraali, BSB ja 4. tason velho ja koko läjä taikaesineitä.

"Täällähän tapetaan haltioita!"

Glade Rider -munakori ottaa ensimmäisen paniikkitestin kenraalin Ld 10:llä ja epäonnistuu. Hetken naureskeltuaan WE-pelaaja heittää BSB:n rerollin ja epäonnistuu uudestaan! Pahaksi onneksi yksikkö on sen verran lähellä taistelukentän reunaa, että 3d6:lla heitetty Flee vie yksikön pois kentältä. Adiós!

Ts. kuusi harpyijaa, 90 pisteen yksikkö, ajoi kentältä n. 1000 pistettä, eli 2/3 Wood Elf -armeijasta ja 1/3 koko liittoumasta, ja tienasi pahisten liitolle jotain 12 Victory Pointsia (kenraali- ja BSB-bonukset). Tapahtuneelle naureskeltiin pitkään. Huvittavinta oli vielä se, että koko ketjureaktio lähti siitä, että harpyijat tappoivat yhden High Elfin ja lähettivät toisen käpälämäkeen.

WE-pelaaja oli yksi niistä, jotka heittävät aina kaiken pieleen. Tällainen tapahtuma tietysti lisäsi vettä myllyyn. Myöhemmin kaveri hankki Skaven-armeijan ja mm. rikkoi Screaming Bellinsä toiseen kajautukseen halkaisten rutosti ympärillä olevien Skavenien tärykalvoja. Öhhöhöö.

40k:ssa tulee mieleen oman kaaos prätkäryhmän aspa. Tyyppi hyökkäsi IG blobiin ja alkoi haastelemaan kersantteja. Boon tablesta tuli kaikkea mukavaa ja hyödyllistä kuten fleet ja +1 inikkaa (fistiaspalle), kunnes tyyppi muuttui demoniprinssiksi, joutui irtautumaan combatista ja ammuttiin seulaksi. Toinen (anti)sankari oli khornelordi joka ensin tappoi Space Marine kapteenin haasteessa, ja palkinnoksi muuttui spawniksi.

JJL kirjoitti:Toinen (anti)sankari oli khornelordi joka ensin tappoi Space Marine kapteenin haasteessa, ja palkinnoksi muuttui spawniksi.

Marsukapteeni oli selvästikin liukastunut banaaniin tuoksinnan aikana ja lordi päätti ottaa helpon tapon. Tällaisesta pelkuruudesta ja epäkunniallisuudesta suuttuneena päätti Khorne syöstä lordinsa turmioon!

Muistui tässä mieleen kun yhdessä pelissä mun yksin jäänyt scout biker tappoi osittain guardian squadin kraanaatin heittimen rapid firellä. Kun moraalitesti petti eldar guardianit päättivät juosta pelikentältä alas.

jääkäri ryhmänjohtajani fleimsin megapelissä toissa 'conissa hoiteli yksikseen ryhmän IS-2:sia (4) panzerfaustilla lähiksessä:D.
kaappaa objektiivin takaisin neukuilta ja kääntää tappion tasapeliksi.

On tullut todistettua Chaos Houndien olevan kovia combatissa. Koirat tekee chargen doomwheelin kylkeen. No, koirat lyö 2 haavaa sisään, eli 4+armour tuli mokattua. Doomwheel ei saa mitään aikaan. Seuraavalla vuorolla koirat pelottavat Doomwheelin pois kentältä. Harmitti, mutta enemmän huvitti.
Hyvänä muistona on, kun Dragon ogret koittivat 3 vuoroa tehdä chargea Doomwheeliin (7 edikan aikaa). Eivät koskaan päässeet combattiin wheelin kanssa. Pelikaveria hieman harmitti, kirosi doomwheelin "helvetin marsupyöräksi."

Hieno tapahtuma ku 40k turnauksesta kun The Great Unclean rynnisti kentän poikki, ensimmäiseksi se syöksyi huronin ja squadin kimppuun. Kaksi vuoroa duelia ja huron on paketissa ja unclean jyristää squadin yli ja heittää lisämatkaa 6 tuumaa. Seuraavalla omalla vuorolla jalkoihin jää 3 obliteratori (kaksi tappoa, yksi jäi alle). Tässä vaiheessa kaveri jaa täysin suojatta keskelle vihollis päätyä ja ottaa koko armeijan tulituksen vastaan.. yksi wound sisään. Tämän jälkee mörkö jatkaa matkaa, syöksyy cultisti ryhmän kimppuun, syö champion ja ylijuoksee mittavan määrän ihmisiä.

Vihreä mörkö suoraa sanottuna ratkaisi pelin minulle, tasuri mutta henkinen voitto.

Kerran pelasin guardian painotteisella armeijalla necroneita vastaan. itsellä oli vain jäljellä enää 1 guardian ja vastustajalla 5 lychguaria warscytheillä. ensin guardian ampui yhden lychguardin kunnes ne pääsivät lähelle. No lycheillä kävi todella huono noppatuuri eikä ne saanut yhtä vaivaista guardiania päiviltä. samaa jatkui kauan ja lopulta oli enää 1 lychguard ja 1 guardian, ja sen jälkeen guardian pirstoi lychin palasiksi.

Viime viikonloppuna tuli pelattua mielenkiintoista Sorcerer-Prophettia vastaan. Kakkosvuorolla örkkiarmeijani oikean laidan taakse lensi Tauruksen kyydissä istuva Sorcerer-Prophet, joka irkutti Purple Sunin ja heitti tottakai misfiren. Taurus kuoli misfirestä johtuvaan I-testiin, ja ratsastaja heitti itsensä miscastilla warppiin. Mukava swingi pelin alkupuolella, peikot ja örkit huokailivat helpotuksesta lentävän Purple Sun-miehen poistuttua omatoimisesti pöydältä. :) Samassa pelissä Grimgor Ironhide istui kauhusta kankeana talon takana neljän Black Orcin kanssa, lähes koko pelin ajan.

Scoundrelin Railheadit ovat olleet aika ikäviä tapauksia peleissä, ja Eldarini ovat monesti olleet niiden vastaanottavassa päässä, eikä ole yhtään outoa, että minulta menisi yksi, tai kaksi leijaa heti ekalla vuorolla (Paras tilanne oli kerran, kun toisella vuorolla olin menettänyt molemmat Prismani. Noh viime pelin pelasin sitten DA:llani vaihtelun vuoksi ja taitaa 40k:ssa olevan jotenkin hieman kallellaan mariineihin päin, kun Railheadit eivät saaneet oikeastaan mitään pelissä aikaan. Pari kertaa Railheadit saivat penen aikaan, mutta kummallakin kerralla tuli vain immo, muutoin ne vain aiheuttivat glänäreitä.

Jännää miten AV13 vekottimet ilman saveja kestävät Railguneja paremmin kuin AV12 savelliset vekottimet, joista osa vielä laskee tuon strenaa.