Sotavasara.net

Shooty tuppaa olemaan no-brainer, mutta paraskaan lista ei pelasta päivää, jos kaveri ei tiedä mitä tekee sillä.

Fluffin seuraaminen... mitäköhän tuokin nyt tarkoittaa.
Jotenkin tämä on muuttunut ajan mukaan tarkoittamaan sitä, että jos ei käytä jotain x unittia, armeija ei ole fluffin mukainen. Ja sittenhän se vasta on fluffin mukainen, kun häviää jokaikisen pelin.
Min/max voi olla fluffin mukaista. Otetaanpa esim Iron Hands ja Iron Warriors. Sopii kuvaan, että äijillä on mukana mahoton määrä raskasta tulivoimaa.

Hmm, yksi naurettavimmista väitteistä jonka olen kuullut pitkään aikaan, oli kun yksi pelaaja syytti hienovaraisesti että mun night lordit ovat fluffinvastaisia. Se, että ammun itseäni jalkaan pelaamalla NLien omalla sääntöpaketilla (all undivided, lisää raptoreita, you know the drill) pitäisi olla jo tarpeeksi. Se, että en ollut ottanut raptoreita ks. taisteluun ei pitäisi vaikuttaa asiaan. Mistä lähtien ne ovat tulleet pakollisiksi?
Fluffin vastaistahan olisi ollut pelata normaalilla undivided armeijalla, käyttäen hyväksi listan suomia muita avuja, kuten slaanesh markattuja CC ukkoja jne.

Lista ei korvaa kokemusta tai pelisilmää. Nope.

Ja power play. Kuten sanoin, termi on hanurista. Kaikki sitä tekee (ei välttämättä tietoisesti). Nuo kaksi sanaa on vain keksitty lieventämään häviämisen tuskaa.
Jos se tarkoittaa sitä, että valmistautuu huollelisesti peliin, niin kyllä, se on oikein hyvä asia.
Jos se tarkoittaa, että tehdään tiukka lista (mikä on ihan jees) ja sitten pelataan nillittäen joka asiasta ja pyritään huijaamaan joka käänteessä, niin se on huono asia.

Powergamella tarkoitetaan varmaan yleensä optimointia ja rautaista logiikkaa, yleisesti missä tahansa pelissä. Tässä se on listan virittämistä äärimmilleen ja pelissä kaikenlaisen "arvaan guessilla closariin" tyylistä juttua. Vaikkapa Fallout kakkosessa Powerpelaaja ei laita pistettäkään umpiturhaan barteriin vaan menee kähveltämään rahaa San Fransiscon umpityhmältä kauppiaalta. Ja tietysti muistaa tallentaa ennen jokaista kähvellyssessiota. Powergame myös ropeissa meinaa yleensä sellaista "loot the bodies" - tyylistä meininkiä. Siis näin minun mielestäni.

Itse pelaan mielialan mukaan. Rautainen logiikka ja listan tehosuunnittelu saa yleensä väistyä kaikkein hienoimpien yksiköiden ja päälle vaan - asenteen tieltä. Mutta joskus kun olen tarpeeksi karsealla tuulella tulee väännettyä sellainen rujo optimi Death Company/Shoota - lista...

Powerplay on kärsinyt inflaation sanan liikakäytön takia, osasyy 40k:n powerplayn yleisyyteen on mariineiden yleisyys, kaikki varautuvat mariineihin. Mutta onko pelkkä varautuminen powerplaytä? En usko, joten todellinen powerplay on harvinaista.

Ezrael kirjoitti: Se, että ammun itseäni jalkaan pelaamalla NLien omalla sääntöpaketilla (all undivided, lisää raptoreita, you know the drill) pitäisi olla jo tarpeeksi. Se, että en ollut ottanut raptoreita ks. taisteluun ei pitäisi vaikuttaa asiaan. Mistä lähtien ne ovat tulleet pakollisiksi?
Fluffin vastaistahan olisi ollut pelata normaalilla undivided armeijalla, käyttäen hyväksi listan suomia muita avuja, kuten slaanesh markattuja CC ukkoja jne.
Lista ei korvaa kokemusta tai pelisilmää. Nope.

Voiko nightlorttoja pelata muulla kuin omalla sääntöpaketillaan? Ja miksi sanot, että ammut itseäsi jalkaan mokomalla, kun nightlortoista saa mahtavan listan? nohnoh jääköön se sikseen ._.
Kyllä lista 40k:ssa todellakin vaikuttaa suurelta määrin peliin(liikaakin), kun voittoa haetaan. Hupilistalla on hankalaa pelata min/maxattua listaa vastaan. Voitto on mahdollinen, mutta todella hankalaa. Kuin pelaisi fps:ää huonon tiimin kanssa toista tiimiä vastaan, jossa on yhtä monta pelaajaa mutta paljon parempia kuin sinä vaikka sinä oletkin hyvä pelaaja.

Ezrael kirjoitti: Ja power play. Kuten sanoin, termi on hanurista. Kaikki sitä tekee (ei välttämättä tietoisesti). Nuo kaksi sanaa on vain keksitty lieventämään häviämisen tuskaa. Jos se tarkoittaa sitä, että valmistautuu huollelisesti peliin, niin kyllä, se on oikein hyvä asia.
Jos se tarkoittaa, että tehdään tiukka lista (mikä on ihan jees) ja sitten pelataan nillittäen joka asiasta ja pyritään huijaamaan joka käänteessä, niin se on huono asia.

Miksi yhdistät power playn ja huijaamisen? o.o
Power play termi on minun mielessäni hyvä sillä se kertoo pelaamisen tyylin. Eli jos tiedän että toinen on power pelaaja teen sitä vastaavan listan, että matsista tulisi mielekäs. Hyvät pelit ovat parempaa antia kuin tiukasti tehty lista ja jokaisen asian seuraaminen. Minusta vastustajan mukaan listan tekeminen on paha asia. Power pelaajan termin ansaitsevat minusta ne jotka harjoittavat pelaamista aina voitosta.

Tarkemmin ajatellen miellän "power-pelaamisen" lähinnä hirveänä pilkunviilauskena/hampaat irvessä-pelaamisena :x, sillä pelissä jossa pelataan vain ja ainoastaan voitosta ei ole mitään itua.

Threadi on sikäli hieman turha, koska jokainen pelaa miten haluaa.

Tunnustan olevani hienoinen voima-pelaaja. Sääntöjen tyhmiä porsaanreikiä tulee käytettyä hyödyksi aina silloin tälllöin, ja vähemmän kustannustehokkaita yksiköitä tulee kätettyä harvemmin.

Mielestäni joka tapauksessa power pelaaminen tapahtuu pelatessa eikä armeijalistalla ole minkäänlaista merkitystä tätä määritellessä. Powerpelaamista on mm. lanspeedereitten käyttäminen etenemis esteinä isommille tankeille yms. koiruudet. power pelaamista sen sijaan mielestäni ei ole ampuvan world eater armeijan pelaaminen tai turnausympäristö armeijan käyttäminen.

Onko mechanized IG pelaaja power pelaaja vai fluff pelaaja kun se ottaa hirveen läjän tankkeja mitkä voi olla monellekkin armeijalle kova pala! Taas väittäisin, että power play ja juusto kärsii samasta taudista IT´S ALL IN YOUR MIND!

Voiko nightlorttoja pelata muulla kuin omalla sääntöpaketillaan? Ja miksi sanot, että ammut itseäsi jalkaan mokomalla, kun nightlortoista saa mahtavan listan? nohnoh jääköön se sikseen ._.

Tottakai voi. Katsos, kuka kieltää käyttämästä vanilla chaos listaa night lords figuilla? (<- esimerkki fluffin vastaisesta pelistä)

Night Lordien lista rajoittaa, ainoat bonukset extra FA slot & raptorit & ilmainen night vision & stealth adept. Stealth adept hyvä kyky, nuo muut hieman kosmeettisia.

Siis tottakai niistä saa hyvän listan. Kaikesta saa, mutta kun kerran ollaan niin 'powerplay' henkisiä, sanotaanko että NL lista on hieman 'underpower'.

Miksi yhdistät power playn ja huijaamisen? o.o
Power play termi on minun mielessäni hyvä sillä se kertoo pelaamisen tyylin. Eli jos tiedän että toinen on power pelaaja teen sitä vastaavan listan, että matsista tulisi mielekäs.

Koska 'power pelaaminen' menee minun mielestä käsi kädessä huijaamisen kanssa = pyritään voittoon kaikin keinoin.

Hyvät pelit ovat parempaa antia kuin tiukasti tehty lista ja jokaisen asian seuraaminen.

Skenaarion mukaisesta listasta siis seuraa aina huono peli?
Kyllä pelissä kannattaa pitää silmät auki.

Minusta vastustajan mukaan listan tekeminen on paha asia. Power pelaajan termin ansaitsevat minusta ne jotka harjoittavat pelaamista aina voitosta.

No oh hoh. Nykyään (lähes) kaikki tekee anti-marine armeijoita. Eli kun väsään listan, jolla ammuskellaan pehmeitä kohteita pois, olen power pelaaja ja eikö sitten 99% kaikista muista pelaajista sitten ole, kun kerran pelaavat anti-marine listoilla? Ai niin, he eivät muuttaneet listaansa.

Voitostahan aina pelataan, sehän on tämän pelin tarkoitus. En ole tavannut vielä yhtään pelaajaa, joka oli pelannut tätä peliä hävitäkseen. Tarkoitat todennäköisesti sellaisia pelaajia, jotka tekevät _mitä tahansa_ voittaakseen.
En pidä itsekään sellaisista henkilöistä. Pelit tuppaavat menemään silloin kiistelyksi jonkin säännön sananmuodosta, mittaamisesta millien mukaan ja sääntöjen rikkomiseksi (playing against the spirit of the game) yms.

Powerplay on minusta pienempi rikos kuin "spirit of gamen" rikkominen. Powerplaytä vastaan voi olla myös hauskaa pelata, tosin riippuu itsestäsi ja vastustajastasi. Olen törmännyt sekä nillittäjiin, että loistaviin tyyppeihin. Onneksi suurin osa on ollut loistavia tyyppejä.
Kyse on pohjimmiltaan, mitä haet peliltä. Haetko voittoa hampaat irvessä vai itsesi haastaen? Kumpaakin pitää arvostaa.

jamopower kirjoitti:Mielestäni joka tapauksessa power pelaaminen tapahtuu pelatessa eikä armeijalistalla ole minkäänlaista merkitystä tätä määritellessä. Powerpelaamista on mm. lanspeedereitten käyttäminen etenemis esteinä isommille tankeille yms. koiruudet. power pelaamista sen sijaan mielestäni ei ole ampuvan world eater armeijan pelaaminen tai turnausympäristö armeijan käyttäminen.

Olen vähän samoilla linjoilla Jamon kanssa. Vaikka pelaisi minkälaisella ysikutoshelvetillä, on se mun puolesta ihan ok kun ei käy pilkun paikasta kinaamaan joka raossa. Toisaalta vaikka armeija olisi tehty kuinka fluffin mukaan ja kaveri nillittää minkä kerkeää menee pelaamisesta ilo. "Powerpelaamisessa" ei tietysti ole mitään vikaa jos on etukäteen sovittu että vedetään koko päivä losseja jalkoväleistä ja nysvätään ja riidellään, mutta ainakaan minä en moisesta erityisemmin välitä.

Niinpäniin. Normaalisti ei kellään pitäisi olla mitään valittamista vastustajan armeijalistasta niin kauan kuin se on sääntöjen mukainen, koska kieltämättä eräs pelin kirjoittamattomista tarkoituksista on luoda mahdollisimman tehokas armeija. Tulkoon vaikka miloainen rhinoinferno kunhan se on sääntöjen mukainen niin ei pitäisi olla mitään valittamista, vaikka kuinka kyrsisi tappio. Luo ensi kerraksi itse vielä paremman listan sitten.

Erikseen voidaan toki sopia, että tehdään fluffillise/ hauskat/ erilaiset/ jalkaväki/ vihreät armeijat, jolloin on yhteisesti sovittu, että tällä kertaa ei pyritä tehokkuuteen vaan - ainakin minun normaalistani - poikkeavaan pelikokemukseen.

Negatiivinen powerpelaaminen muodostuukin sitten myös minun mielestäni näistä peliteknisistä asioista. En ala erikseen erittelemään enää näitä joskus yllättävän kekseliäitä "taktisia nerouksia", joista ei edes yleensä ole loppujen lopuksi paljon hyötyä, mutta en oikein jaksa käsittää tälläisten tyyppien tavoitteita. Kannattaako selläinen ördöily tosiaan, jotta saattaa ehkä saada muutaman kympin lahjakortin pikku-ukkojen ostoon?

Ezrael kirjoitti:Power play on niiden ihmisten keksimä termi, jotka häviävät pelejään omaa tyhmyyyttään.

Kuulostaa todella katkeralta? Oletko törmännyt tähän aikaisemminkin? Vikisevätkö vastustajasi tästä sinulle usein? Jos niin on, niin ehkä jokin pelityylissäsi on ikävää? Toivottavasti näin ei ole.

Pentuna 10 vuotta sitten pelasin hyvin Power Play- tyyliä. Sen tuloksena en hävinnyt matsiakaan kenellekään koskaan. Tosin ei kavereillakaan ilmeisesti kivaa ollu kun pelejä ei jossain vaiheessa enään pelattukaan.

Ezrael kirjoitti: Pelin jälkeen on helppoa sanoa, että vastustaja oli 'juusto' 'power pelaaja' tjmv. Tottakai se on juustoa, kun terminaattorit eivät kuole ensimmäisellä vuorolla. Nii-i. Kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä mikä meni vikaan. Vastustajasta sitä turha hakea, paitsi jos hän röyhkeästi huijasi.

Turnauksissa tuntemattomat harvoin käyvät sättimään toista pelaajaa nillittäjänä jne, vaan kääntävät keskustelun johonkin epäoleellisempaan kuten armeijalistan fluffillisuuteen jne. Tosin näitäkin löytyy.


Se että armeija lista on oikein tehty ja säänöjen mukainen, vaikkakin kuinka maximoitu, osoittaa ihan vain pelkkää strategiaa. Power Pelaamista ei pitäisi yhdistää listaan tai siellä käytettäviin epäreilun oloisiin kombinaatioihin. Ne ovat pelin heikkouksia.

V-luokan power pelaaja on semmoinen joka keskeyttää pelin kaikkeen mahdolliseen. Hän haluaa nähdä jokaisen mittaamasi tuuman, jokaisen maaston taakse jääneen heitetyn noppatuloksen, ja tarkistaa aina armeijalistasi erikoisuuden ennen peliä, pelin aikana, ja sen jälkeen.
Hänen mielestään kersanttisi power weapon ei nyt näytä powerweaponilta, ja line-of-sightit ja templaatit ovat aina kummallisesti hänen edukseen. Tälläiseltä pelaajalta myös silloin tällöin lipsahtaa merkillisiä sääntötulkintoja jotka ovat "totuuksia". Lisäksi omat heikkoudet ja rajoitukset tuppaavat unohtumaan joskus. Hän pelaa VAIN voittaakseen eikä ole kiinnostunut itse pelistä. Hän ei ymmärrä että tässä pelissä ei ole kyse määränpäästä vaan matkasta.

archon kirjoitti:Se että armeija lista on oikein tehty ja säänöjen mukainen, vaikkakin kuinka maximoitu, osoittaa ihan vain pelkkää strategiaa. Power Pelaamista ei pitäisi yhdistää listaan tai siellä käytettäviin epäreilun oloisiin kombinaatioihin. Ne ovat pelin heikkouksia.

Omasta mielestäni pelin heikkouksien etsiminen ja niiden häikäilemätön hyväksikäyttö on juurikin power-pelaamista.

V-luokan power pelaaja on semmoinen joka keskeyttää pelin kaikkeen mahdolliseen. Hän haluaa nähdä jokaisen mittaamasi tuuman, jokaisen maaston taakse jääneen heitetyn noppatuloksen, ja tarkistaa aina armeijalistasi erikoisuuden ennen peliä, pelin aikana, ja sen jälkeen.
Hänen mielestään kersanttisi power weapon ei nyt näytä powerweaponilta, ja line-of-sightit ja templaatit ovat aina kummallisesti hänen edukseen. Tälläiseltä pelaajalta myös silloin tällöin lipsahtaa merkillisiä sääntötulkintoja jotka ovat "totuuksia". Lisäksi omat heikkoudet ja rajoitukset tuppaavat unohtumaan joskus. Hän pelaa VAIN voittaakseen eikä ole kiinnostunut itse pelistä. Hän ei ymmärrä että tässä pelissä ei ole kyse määränpäästä vaan matkasta.

Power-pelaaja ei myöskään muistuta, jos joku yksikkösi on jäänyt liikkumatta tai ampumatta, vaan odottaa vaiheen päättymistä ja nauraa partaansa.

Huvittavaa lukea kuinka Ezraelista on nyt tehty muutaman viestin perusteella power pelaaja.

Itse en näe sanaa power gamer mitenkään pahana, enkä liitä siihen huijaamista tai nillittämistä. Se tuntuu vain olevan eräs tapa nauttia tästä harrastuksesta. Useimmat ihmiset jotka mieltäisin power gamereiksi ovat itse asiassa ihan mukavaa väkeä. Kukin pitää mistäkin harrastuksen osa-alueesta.

Kokonaan toinen lukunsa ovat selkeästi asennevammaiset huijarit ja nillittäjät, joita löytyy niin power gamereiden kuin niiden toisten, sanotaanko vaikka fluff gamereiden joukosta (nämä ovat ensimmäisenä valittamassa toisen armeijan juustoisuudesta tai julistavat pelin olevan hävitty jo ennen alkuaan jne.) suht tasapuolisesti.

Ezrael kirjoitti:Voitostahan aina pelataan, sehän on tämän pelin tarkoitus. En ole tavannut vielä yhtään pelaajaa, joka oli pelannut tätä peliä hävitäkseen. Tarkoitat todennäköisesti sellaisia pelaajia, jotka tekevät _mitä tahansa_ voittaakseen.

Tuossa ollaan ehkä hieman hakoteillä. Mielestäni warhammeria (eikä oikeastaan mitään muutakaan) ei pitäisi pelata voittaakseen, eikä toki hävitäkseenkään, vaan silkasta pelaamisen ilosta.

Tottakai voitto tuntuu yleensä päremmalta kuin häviö mutta,
mieluummin minä häviän pelin joka on oikeasti hauska, kuin voitan pelin epäsporttisella juusto listalla.

Sitäpaitsi sporttisella listalla voitettu peli kertoo paljon enemmän pelaajan taidoista kuin jostain foorumeilta kopioidulla PP listalla saavutettu voitto.

Turnaukset ovat taas luku erikseen, niissä kun kilpaillaan selvästi voitosta, mutta kyllä niissäkin hauskaa sietäisi olla.

Minä olen kaiketi tuo "itseään jalkaan ampuva" pelaaja.
En tosin niinkään fluffin puolesta kuin siitä johtuen, että minua ei voisi kirveelläkään uhaten saada laskemaan kustannustehokkuutta armeijalistaani. Paljon mielummin otan mitä minulla sattuu olemaan (tavoitteenani on joku päivä kerätä kaikkea mitä BA:t vaan listaansa saavat) ja varsinkin sellaisia yksiköitä millä en ole pitkään aikaan pelannut. On minulla kyllä muutama suosikki joita ilman en juuri koskaan lähde pelaamaan (Mm. BAAL predator on suosikkejani jo pelkästään sen takia kun sitä ei muilla armeijoilla näy [kuten myös muitten armeijoitten vastaavat erikoisyksiköt]) mutta yritän kyllä pitää listani mahdollisimman elävänä ja ainakin itselleni mielenkiintoisena.
Jos tällä sitten ammun itseäni jalkaan niin ei se ainakaan minua haittaa niin kauan kuin pelatessa on minulla ja vastustajalla hauskaa.

Power pelaajan määritys on kyllä hankalaa. Itse ehkä määrittelisin tyypin lähinnä pelaajaksi joka alkaa nauramaan partaansa jo siinä vaiheessa kun näkee listassani attack biken ja kaksi baalia. Myös se, että ajoittain otan meltaguneja taktikaaleihini herättää usein tämän tyylin pelaajissa kummastusta/hilpeyttä/silmien-pyöritystä.
Minussa moiset reaktiot herättää lähinnä kummastusta.
Parasta kuitenkin mitä olen kuullut on kun pelin jälkeen massacrella voittanut nopanviskoja heittää itselleen ja ympärillä oleville, mutta ei vastapelurilleen, "tuolla [armeijalla] oli varmaan hauska pelata. ...heh heh heh" ja poistuu paikalta.
Tätä ei tosin tapahtunut minulle, kyseessä oli FaBa peli mutta tunnistin kyllä minkälaisesta pelaajasta oli kyse ja tämä on mitä itse kutsuisin power pelaajaksi... pelaajaksi joka ei pelaa vastustajansa, tai edes oman!, peli-ilon vuoksi vaan vain ja ainoastaan voittaakseen. Se miten sitten pelaa on tähän power play kysymykseen täysin epäolennainen seikka.
Tai ainakin minun mielestä

Huom., voittaakseen pelaamisessa ei ole mielestäni mitään vikaa, mutta hauskaa pystyy pitämään vain jos on rento peli-ilmapiiri. Tämä ei onnistu jos vain toinen pelaa ilokseen.

Huoh... Ezrael on siis ilkeä power pelaaja ja huono ihminen koska aina kun pelaa haluaa voittaa sen pelin ja tekee armeijan tehtävään sopivaksi! ARGH! Antakaa mun kaikki kestää. Enpä ole vielä yhtäkään peliä itsekkään pelannut missä en olisi tahtonut ja yrittänyt voittaa. Nautin lähes aina pelistä lopputulokseen katsomatta ja luulen, että Ezrael nauttii myös, mutta en ole kertaakaan pelannut niin etten olisi tosissani lähtenyt voittoa hakemaan!

Pikku välikysymys ketkä pitää termiä power pelaaja pahana asiana? Itse pidän sitä kilpailuhenkisenä pelaamisena enkä todellakaan pahana asiana. Jos joku liigassa häviää sen takia että on ampunut itseään jalkaan ja ottanut 30 foot slogga lähis terminaattoria tehtävään jossa ei ole deep strikea ja ammun puolet pois ekalla vuorolla olenko huono ihminen?

Itselläni on vain muutama peli, josta en ole nauttinut. Nämä pelit olivat selvää huijausta vastaan, paljastui vasta parin päivän jälkeen. PG:ssä ei ole mitään vikaa, jos pelaajat osaavat ottaa ilon irti pelistä.
Luullakseni Ezraelille tuli pieni lapsus puhuessaan voittaakseen pelaamisesta, hän varmaan tarkoitti voittamisen yrittämisestä. Niin kaikki yrittävät voittaa, mutta voiton tärkeys on kaikille eriasteinen.

archon kirjoitti:

Ezrael kirjoitti:Power play on niiden ihmisten keksimä termi, jotka häviävät pelejään omaa tyhmyyyttään.

Kuulostaa todella katkeralta? Oletko törmännyt tähän aikaisemminkin? Vikisevätkö vastustajasi tästä sinulle usein? Jos niin on, niin ehkä jokin pelityylissäsi on ikävää? Toivottavasti näin ei ole.

Koska Ezraelin nimi on mainittu threadissa niin kommentoin asiaa. Kommentit eivät ole osoitettu archonille, vaan yleisesti kommentoiden Ezraelia pelaajana (ok, ja kukas mä olen 'tuomitsemaan' toista...).

Ezrael on vanhan linjan harrastaja ja pelaa listalla joka on hyvin poikkeava tavanomaisista kaaos-optimilistoista. Sen lisäksi että lista on reilu, on myös miestä vastaan pelaaminen miellyttävää.

Lyhyt tarkistus liigaan viimeiseen 8 pelikertaan kertoo että yksikään pelaaja ei ole jättänyt antamatta täysiä pisteitä Ezraelille fair playn suhteen / etc...

Ezrael on henkilö minkä takia on jaksanut vuosi toisensa jälkeen pelata 40k:ta (tätä peliä ei pelata sen vuoksi että säännöt on hyvät )

*tongue firmly in cheek* Jos Ezrael on ilkeä powerpelaaja, niin hakekaa mua varten ne noitarovion puut ja niitä ei kannata säästellä

Ezraelin sanoin Damn right!