Sotavasara.net

Pelasimme tänään Runen kanssa taas testipelin - kumpikin noilla viimeisimmillä postaamillamme listoilla, eli Mäntymannun kääryle pääsi kentälle! Runella on enemmän kuvia ja hän varmaankin kirjoittaa tarkemman kuvauksen pelistä, joten tyydyn kertaamaan tässä vain lyhykäisesti: peli oli täynnä tiukkaakin tiukempaa nopanheittoa ja draamaa. Monta kertaa voitto ja tappio häilyivät veitsen terällä noppien ottaessa ja antaessa kriittisissä paikoissa. Tykit tekivät parhaansa kaataakseen kääryleen, mutta magialla ja kääryleen terrorilla onnistuin juoksuttamaan ja hidastamaan vastustajaa sen verran, että sain tilaa ja aikaa ampua kriittiset kohteet pois laudalta tai sen verran heikoiksi, että niitä uskalsi lähteä siivoamaan skirmareilla. Menetin pelin loppuun mennessä haltiaherran kääryleen päältä, puolet tanssijoista, puolet dryadeista, (taas) pakoon juosseen puumiehen, yhdet ampujat ja yhdet scoutit. Empiren menetykset olivat kaikki sankarit, keihäsboksi, suurmiekat, puolitoista ritariyksikköä, jätit, sekä molemmat jousimiehet. Lopulta haltiat hallitsivat myös kolmea neljästä pöydänneljänneksestä, mikä lie teki lopputuloksesta solid victoryn haltioille. Kaoottista, hämmentävää, hauskaa ja ajoittain semisti ahdistavaa. Aitoa Warhammeria siis, sanoisin! Parit huomiot:

Welffeistä:
RH-listalla on tosiaankin pelattava metsähaltioilla vahvaa ampumisvuoroa - niin ilmiselvää, kuin se nyt onkin. Oikeastaan kaikki tonttujen lähisyksiköt käärylettä ja kärryjä lukuunottamatta toteuttavat jonkinlaista lasikanuunan, tarpitin tai näiden kahden yhdistelmän roolia. Hurjista stateistaan huolimatta mikään niistä ei oikein tahdo pärjätä (edes) ihmisten bokseille reilussa lähitaistelussa. Toisaalta haltiat maksavat myös sen verran, että käytännössä aina vihollisella on nappeja ja yksiköitä enemmän pöydällä, joten combo-chargejen tekeminen on haastavaa ja vaatii tarkkaa suunnittelua. Tässä kääryleen, ampumisen ja magian osuus korostuu. Käytännössä vihollinen on onnistuttava jumittamaan keskikentälle tarpeeksi pitkäksi aikaa, jotta omat jousimiehet ehtivät pippuroida yksiköitä sen verran, että linjaan muodostuu aukkoja, joiden avulla vihollisyksiköitä on mahdollista eristää ja motittaa tanssijat+entti tai dryadit+entti comboilla. Koska listaan ei saa itsenäisiä kotkia, jää marssin blokkaaminen scouttien työksi. Halpoja scouttiyksiköitä täytyy agressiivisesti tunkea vastustajan naamalle ja niiden mukaan life-maagin työntäminen voi näemmä olla ihan validi optio. Muistaakseni koko kutoslaitoksen ajan ylenkatsomani lifen ykkösloitsu on nyt kahdessa pelissä osoittautunut, jos ei nyt hyväksi, niin varsin käyttökelpoiseksi kapineeksi. Tänään peli olisi voinut mennä hyvin eri tavalla, jos en olisi onnnistunut hidastamaan Mistress of Marchilla sivusta koukkaamista koettaneita ritareita. Lohikäärme puolestaan antaa option haastaa (melko) reilusti jotain, mutta vielä tärkeämpänä option levittää terroria. Sen merkitystä ei voi vain painottaa tarpeeksi.

Itse pelistä:
Sääntökirjan sisällyksen suunnittelu on toisinaan aivan kamalaa. Sieltä kirjasta ei tahdo löytää välillä mitään. :D Lisäksi nyt parin pelin jälkeen alkaa nousta pintaan sääntökysymyksiä (joista Rune varmaankin kirjoittaa enemmän), joihin sääntökirja ei oikein tarjoa ratkaisua, joka ei vaarantaisi mielenterveyttä. Osaan nyt keksii nopeasti jonkinlaisen DI:tä kunnioittavan ratkaisun ja joskus 4+ heittäminen on aivan hyvä, mutta osa ongelmista on ihan oikeasti sellaisia, että niihin pitäisi saada joku järkevä vastaus, jotta pelaaminen onnistuu. Olen melko varma, että muinaisessa muinaisuudessa meillä oli erratat suurinpaan osaan näistä sääntöongelmista, mutta ne ovat kadonneet jo neljään tuuleen joskus 15 vuotta sitten. Jotain gnoosista saattaisi saada chronicleseista ja annualeista, mutta tärkeämpää lie ehkä olisi, että siellä kesän riennoissa olisi sitten joku sääntösetä tai -täti, joka voi sanoa miten milloinkin pelataan. Tuskin tarvitsee olla turhan tarkkoja ja tuskin ketään oikeasti kiinnostaa, menikö nyt joku tulkinta aivan oikein vai ei, mutta helpottaa varmaankin kaikkien fiilistelypelaamista, kun ei tarvitse yrittää kaivaa sääntökirjasta vastausta sille, saako challengessa ratsu lyödä, jos ratsastaja on jo murhastanut haasteen toisen osapuolen - vastausta kun ei kirjasta löydy.

Vaan niin tai näin, hauskaa on ollut palata myös kutoshammerin ja RH:n pariin. Myös maalausproggis etenee ja enköhän ala kevään mittaan päivittelemään taas maalausblogiani tämän turnauksen armeijani edistymisen tiimoilta!

Oon aika varma että muut ratsut kun monsterit on ratsastajien kanssa single modelleita eli poistetaan kentältä yhtäaikaa.

Amai kirjoitti: Ma 22.04.2019 12:37 Oon aika varma että muut ratsut kun monsterit on ratsastajien kanssa single modelleita eli poistetaan kentältä yhtäaikaa.

Tässä ehkä ymmärrettiin kysymys väärin. :) Tilanne on se, jossa monsteriratsulla on eri inikka kuin ratsastajalla. Jos ratsastaja tuikkaa haasteessa vastustajansa vartaaseen ennen hirviön lyöntivuoroa, saako mörkö vielä karkeloida raadon verisen ruumiin päällä? Hirviön omalla inikkavaiheellahan vastustajaa ei ole. Loppuuko haaste kohteen kaaduttua ja saako mörri murhata rivimosureita, vaikka haasteessa sitä ei saisikaan tehdä? Saako örmö tehdä mitään vai kaiveleeko se terävillä kynsillään kuonoaan?

Kysymyksiä on kohtuullinen määrä. :) Pitää alkaa ottaa niitä ylös. Seiska- tai vitosedikkaa voi kanavoida kutosta pelatessa kun etsii vastauksia, mutta mikään niistä ei ole tavallaan 'oikea' vastaus.

Pistelen lisää kuvia tuosta eilisestä verijuhlasta kunhan tässä joudan, ja kirjoitan itsekin rivin tai pari matsista. Kaikki oli kyllä kaiken aikaa aivan veitsen terällä. Joka hetki.

Runedit\\ Olen alkanut pikkuhiljaa ymmärtämään kirjaa selattuani ja uusin silmin peliä pelanneena, että mitä kutosedikan pakenemissäännöt oikeasti yrittävät emuloida. Siinä on paljon häiritseviä ja sotkevia sanoja, joilla ei ole oikeaa peliteknistä merkitystä. Lopulta tuntuu siltä, että sääntöjen kirjoittajat ovat ajatelleet seiskaedikan tyyliä, eli sitä, että yksiköiden on tarkoitus juosta suoraan - kaikissa tilanteissa - vastustajasta poispäin. Tarkemmin yritän avata tätä ajatusta joskus myöhemmin, mutta seiskassa myös sääntöjen tekijöiden ajatus lopulta realisoituu sääntökirjoitukseltaankin siihen muotoon, johon se on tarkoitettu. Näin uskon. Eihän tähän mennyt kuin yli 10 vuoden harrastustausta ja kolmen tai neljän eri edition pelaaminen.

Ei saa.

Onhan se jo itsessään kunniatonta käyttää ratsua haasteessa laisinkaan.

Amai kirjoitti: Ti 23.04.2019 01:16Ei saa.

Mihis tämä perustuu? Sääntiksestä en löytänyt mitään mikä sanoisi mitään asiaan liittyvää.

Runedit\\

Onhan se jo itsessään kunniatonta käyttää ratsua haasteessa laisinkaan.

Oikein hyvä editointi ja kunnioitettavaa lunastusta. :D

Sir, haastan teidät kaksintaisteluun!

Haaste vastaanotettu, valmistaudu syömään raiperiani kurja.

Noniin lohikäärme, revi tuo heikkous säpäleiksi.

Ei, vastustan.


Sidenote: eikö haasteessa olis ideaali ylipäänsä jotta ratsut hyökkää yksikköön tai toistensa kimppuun ja sankarit keskittys kaksintaisteluun.

En mä usko, että se lohikäärme ehtii huomata, että ehtikö se haastettu kuolla niihin miekaniskuihin niissä sekunnin murto-osissa, mitä eri inikoiden välillä on. Tai vaikka huomaisikin, niin ei niitä käpäliä ja leukoja ehdi muualle enää siinä kohtaa suunnata.

Onko missään muuten mainittu kauanko yksi close combat phase keskimäärin kestää ?

Amai kirjoitti: Ti 23.04.2019 12:30 Onko missään muuten mainittu kauanko yksi close combat phase keskimäärin kestää ?

Noin niinkuin miten pitkää pätkää klosisvaihe simuloi ns. tosielämää? Ei muistu ainakaan tällä hetkellä mitään.

Sain viimein kuvia tuutattua internetiin. Yritin myös järjestellä niitä vähän vaiheisiin, ettei teidän tarvitsisi kärsiä vain satunnaisesta kuvasekamelskasta. Varoitus: näitä on melko paljon.

Sain viimein armeijastani potrettikuvan napattua, kun muistin. Ensimmäisessä tonttujen kääryle liihottaa armadan yli ja vauhti sumentaa ratsastajan haltiainsilmiä. Seuraavissa Keisarikunnan tunnustelijat vartioivat marssiin valmistautuvan armeijan selustoja.




seven dice

Hippiäiset asettuivat riviin kohtaamaan kentällä Keisarikuntalaiset. Scout on hassu sääntö kutosessa: on lähes mahdotonta laittaa niitä oikeasti lähelle vastustajan armeijaa jos vastapuoli on investoinut pistettäkään 360 astetta näkeviin sotakoneisiin (ne kaikki) tai skirmareihin. Jos ei, niin jalkasankareitakin voi laittaa ulos yksiköistä väliaikaisesti kääntelemään päätään. Tästä huolimatta scout sääntönä tuntuu olevan pisteidensä väärti: koska dropit tiputetaan kentälle vasta normidepon jälkeen, saa tiedusteleva armeija todennäköisemmin +1 aloitusheittoon, ja yksiköt saa minne tahansa omalle depolle tarpeen mukaan.

Porsasritari päätti ottaa oikean laidan jousimiesten kanssa. Arvoin sitä, että saanko käärylettä jallitettua hyrmillä tai isoilla ritareilla mitenkään. Tarjosin heidät siis vasemmalle. Jalkaboksien työ on edetä keskeltä. Muuten ne eivät ikinä näe taistelua, kiitos Wanhammerin mateluvauhdin.








seven dice

Kuviennapsimistahti ymmärretävästi hidastui väännön alkaessa. Yritin pitää possuritarin ja nihtiboksin näkölinjat mahdollisimman tarkasti niin, etteivät skirmarit pääsisi livahtamaan arkkien ohi, mutta arvioin tuuman vikaan oikealla laidalla. Vasemmalla taasen hyrmien rynnäkkö jäi puolisen tuumaa vajaaksi dryadeista - vastarynnäkössä arvoimme parin puukkelin kantamaa, ja päädyimme siihen, että nekin olivat lopulta millilleen kantamalla. Onneksi fiaskoksi äityvä sivusta ei murtunutkaan täysin, sillä hyrmät ottivat vain viiden haavan verran pataan eivätkä onneksi juosseet kentältä. Valovelhoilun tarjoama mahdollisuus parannusloitsuihin valoi toivoa.

Tykkejä täytyy olla, tai lohikäärmettä vastaan ei voi pelata. Näin sanoivat sekä mummo lumessa, että kettu pihlajanmarjoista. Tykkini "Mummo" ja hänen serkkunsa "Kettu" tuuttasivat toinen kaksi haavaa haltiakenraaliin, ja toinen kolme haavaa kääryleeseen ensimmäisellä vuorolla. Toisaalta mukavaa, että ne vain heikkenivät, eivätkä poistuneet laakista. Seuraavat vuorot vähän turoilin näkölinjojen kanssa, ja sain seuraavat ruutintäyteiset sihdattua vasta pelin toisella puoliskolla.

Jos ei varaudu siihen, että lentävä örri saattaa laskeutua vastapuolelle, kieltäytyy käytännössä pelaamasta peliä. Toivottavasti joka armeijaan jotain tähän hippaan löytyy. En ole tsekkaillut listoja.





seven dice

Sitten homma äityi kovin ärtsyksi. Aloimme heitellä noppaa.

Tarjosin jalkaboksejani keskustassa näytille, ja tontut päättivät tutustua täysimittaisesti koko kollaasiin. Tutustuimme uudestaan siihen, miten kutosedikan taisteluvaihe taas toimiikaan, ja siihen, että isoinkin hirmu tottelee kyllä staattista resoa. Ja uljainkin armeija tottelee psykologiaa. Welffien puolella dryadit joutuivat testailemaan pelkoa hyrmiä vastaan ja lohikäärme breikkitestejä keihäsmiesten rivejä vastaan. Keisarikuntaa koettelivat lohikäärmeen supernaturaali kauhun aura, sekä paniikki. Olisi pitänyt melkein laskea paljonko niitä Leadership-testejä oikein heitettiin parin kierroksen aikana. Viimeisillä vuoroilla sama tahti jatkui.

Lopulta reikinkaarti pakeni livakkaan paikalta, kenraalini kupsahti puumiehen suuhun (vaan ei ennenkuin sivalsi mahlaa valuvan haavan mokomaan halkoon), joka vuorostaan pakeni lohikäärmekenraalin jalanjäljissä (joka säikkyi resoa jo aiemmin), johon en saanut ritareilta rynnäkköä maagisen rämeen vuoksi, jonka resonkestävyyttä päätin testata uudelleen keskikenttään rynnänneillä keihäsmiehillä, joka--

You get the picture. :D Lopulta kaikkien pää oli pyörällä, tontut kestivät nopanheiton keskellä peliä aivan piirun verran paremmin ja saivat nuolisateella viimeiset keisarikuntalaiset panikoimaan (ymmärrettävästi) kun en päässyt niihin käsiksi puolivälin kaaoksen vuoksi. Viimeisillä vuoroilla tykittelin vielä menemään, ja sekä dryadeista, että sotatanssijoista jäi kuin jäikin jäljelle kaksi. Haltiakenraalin sain niistettyä tykinkuulalla, mutta lohikäärmeelle haava tai pari jäi jäljelle.






seven dice

Voitto on lopulta haltioille selvä, mutta ei ennen viimeisiä vuoroja.

a) Tykkien suoritusteho tasaantuu pelien aikana. Yksittäisissä matseissa niiden voima tai turhuus polarisoituu. Ilman sotakoneita, jonkinlaisia, ei lie asiaa kentille jos ei itse lennä örrimörrillä.
b) Staattiselle resolle ei ole voittajaa, ainakaan pidemmän päälle. Lohikäärmekin lyö ratsastajansa kanssa vain 9 hyökkäystä. Nämä murhaavat jalkamosurista riippuen noin 5 sotilasta vuorossa. Se pakottaa käärmeelle murtumistestin. Lentureita pitää joko moukuttaa sotakoneilla tai saada niihin jalkaboksi kiinni. Jälkimmäinen on osaavaa pelaajaa vastaan äärimmäisen vaikeaa.
c) Tykkien matkojen arvioiminen vaikutuu lähinnä nautitun alkoholin mukaan. Muutoin se vie lähinnä aikaa. Joskus aika paljonkin. En tiedä olenko tästä erityisen iloinen. Sain joka kerta täydelliset arviot kolmella koneella. Jouduin vain käyttämään 10 minuuttia joka kerta matkojen lask-- arvioimiseen. Eikö jo päästäisi sotimaan?
d) Voiko olla, että klosisvaiheessa paniikkien ja breikkitestien yhteismäärä voi nostaa heitettyjen liippatestien määrän näin tähtitieteelliseksi? Voihan se olla. Pitää lukea jossain välissä vielä tarkemmin.

Heitän greatswordit menemään seuraavaan yritykseen. Chaffiboksin ajatus on kaunis, mutta M4 on suorastaan kriplaava. Reikinkaartissa on munaa, mutta niidenkin pitää varmaan vaeltaa 4 riveissä ja pienemmässä yksikössä. Hyrmät ovat hienoja, mutta kaipuu blasterin ruudintuoksuisille kupeille on kova.

Peli oli loistava. Uutta vaan putkeen!

ps. Ai niin, se pakenemishässäkkä!

Lyhyestä virsi kaunis. Sen enempää sanamuotoihin menemättä, sanoo sääntis, että yksiköt pakenevat aina suoraan vihollisista poispäin. Ne murtavat muotonsa, ja väistävät omia ja vihollisia silloin kun täytyy. Tuntuu vain päälle läntätyltä lisäykseltä (ei olisi ainut) se, että on ehkä vain helpompaa pitää modelit muodossaan. Ajatus on pohjalla ollut se, että figut siirtyvät itsenäisinä paetessaan. Näin modelit pakenisivat vihollista, eivät yksiköt, ja suunta voisi olla jopa omien yksiköiden 'läpi'. Sääntis ei sano mitään sen tarkempaa chargelinjoista esim. pursuit into fresh enemyn tai redirect chargen suhteen. Ne ovat todella vapaasti ilmaistuja sääntöjä. Ehkä oikea tapa onkin pelata kutosta seiskaedikan tavoin - boksi oikeasti liikkuu omien yksiköiden 'läpi', sillä yksittäiset modelit skirmaustyylisesti väistävät omia molemmin puolin vapaassa häröpallossa. Seiska yksinkertaisti paniikkisäännöt, mutta chargelinjojen pitäisi paenneiden yksiköiden perässä olla samankaltainen - suora linja yksiköiden keskustojen läpi, ja vain aniharvoissa tilanteissa charge- tai pursuitlinja siirtyy.

Runedit\\

Seuraava lista näyttänee tältä:

LORDS 163

General 90
Heavy armour 6
Barded Warhorse 14
Sword of Might 20
Shield 3
Ring of Volans 30
163


HEROES 393

Battle Wizard 60
Dispel Scroll 25
Dispel Scroll 25
+ Lore of Heavens
110

Battle Wizard 60
2nd level 35
Warhorse 10
Speculum 25
Dispel Scroll 25
+ Lore of Light
155

Captain 50
Pegasus 50
Lance 4
Enchanted Shield10
Heavy Armour 4
Brace of Pistols 14
128

CORE 645

10 Archers 80
80

10 Handgunners 80
80

20 Spearmen 140
Full Command 30
170

5 Knights 120
Full Command 30
Warbanner 25
175

5 Knights 120
Standard 10
Musician 10
140

SPECIAL 410

1 Cannon 100
100

1 Cannon 100
100

1 Mortar 80
80

20 Greatswords 100
Full command 30
130

RARE 388

3 Ogres 105
Musician 10
ADHW 18
133

20 Reiksguard 200
Full Command 30
Banner of Shielding 25
255

TOTAL 1999

Hirveän vaikea sanoa, pitäisikö hajapisteillä olla enemmin loitsukääröjä, lisää miehiä bokseihin, vai lippuja. Championitkin voisivat olla vain lisämiehiä.

Tosi siistii nähdä että fabamähinnät on voimissaan näinkin. RH tuntuu antavan kuitenkin paljon pelattavaa ja tarjoaa varmasti hienoja matseja.

Tässä on ollut höpinää kutosen säännöistä suuntaan ja toiseen. Onko kuitenkaan mitään ajatuksia millanen peli olisi seiskan sääntöpohjalla ja RH listoilla? :P

Salsa kirjoitti: Ti 23.04.2019 15:03 Tässä on ollut höpinää kutosen säännöistä suuntaan ja toiseen. Onko kuitenkaan mitään ajatuksia millanen peli olisi seiskan sääntöpohjalla ja RH listoilla? :P

On toki. Vasta puhuttiin pelin aikana siitä, mitkä ovat ratkaisevat erot.

Seiskan sääntökirjaa on paljon helpompi lukea, ja loret saattavat olla marginaalisesti paremmin tasapainossa. Objektiivisesti se on se 'parempi' peli.

Subjektiivisesti nousivat seuraavat asiat:
-poolautuva magia tuntuu toisista vaan paremmalta, ja toisista tyhmemmältä. 4-6 nopan magialla ero on häviävän pieni. Useampi magiataso kippaa kutosen magian voimalaivan laidan yli ylivoiman mereen vapaasti kellumaan, mutta kova magia on aina kovaa magiaa.
-boksien räjähtäminen pienimmästäkin hipauksesta impossableen tai vihollisiin voi tuntua epäreilulta tai epäuskottavalta toisille, kun taas toisille se on ylimääräinen ja kiinnostava strateginen taso tai selkeytys sääntöihin.
-lap around ja snaking mainittiin, vaikka väitän ettei todellisuudessa kumpaakaan sääntöä ole oikealla pelipöydällä olemassa. Olen kerran elämässäni - kerran, koko elämässäni - läpännyt boksillani kaaoksen unbreakablea spawnia vastaan. Säännöt ovat kuitenkin siellä.
-paniikki jakautuu ja sitä aiheutetaan ratkaisevasti eri tavalla. Paniikin tunnelma on oikeasti erilainen edikoiden välillä. Kutosessa sitä tulee joka tuutista, seiskassa vähän vähemmän.
-taisteluvaihe on oikeasti erilainen. Molemmat toimivat. Kutosessa pitää sopia ennen peliä hieman enemmän siitä, miten jotkut asiat toimivat. Strategisesti eroja on paljon.
-onko yleisesti vallitseva totuus, vai vain oma ehdoton asenteeni, että Insane Courage pitäisi polttaa roviolla ja haudata maan poveen?

Mitä muuta? Monet muut asiat ovat joko kuriositeetteja tai esteettisiä, tai balanssia. Skirmarien marssiblokki on balanssimuutos, ei rakenteellinen. Viiden modelin rankit ovat sekä esteettinen, että balanssikysymys - jalkaboksien hinta kasvaa noin 30-50 pisteellä per yksikkö (itseäni häiritsee tämä yllättävän paljon). Silti peli on käytännössä sama.

Salsa kirjoitti: Ti 23.04.2019 15:03 Tässä on ollut höpinää kutosen säännöistä suuntaan ja toiseen. Onko kuitenkaan mitään ajatuksia millanen peli olisi seiskan sääntöpohjalla ja RH listoilla? :P

Peli olisi parempi seiskan säännöillä, tosin tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni.
Seikassa virtaviivaistettiin sääntöjä ja tasapainoitettiin esim magiaa. Myös viiden leveät ränkit tuntuvat miellyttävämmiltä. Ei seiskankaan säännöt nyt täydelliset ole (skirmarit liikkuvat niin kuin single characterit ja sama toisin päin, mutta ei mainintaa että miten se oikeasti on), ja kutosen säännöillä pelattiin faban kulta-ajan turnaukset, eli eiköhän tästäkin saada ihan hyvät mähinät aikaiseksi.


Noihin aiempiin "Saako monsu challengesta lyödä rivijannuja jos vastus kuolee" oma vastaukseni on että ei.
Kaikki hyökkäykset targetoidaan (ja päätetään aseoptiot yms) ennen kuin yhtään noppaa on heitetty, joten silloin ratsunkin hyökkäykset on kohdistettu challengeen. Kannattaa muistaa että ei nekään hyökkäykset välttämättä mene hukkaan, kun voi tehdä sitä overkilliä challegeissa.

Noihin aiempiin "Saako monsu challengesta lyödä rivijannuja jos vastus kuolee" oma vastaukseni on että ei.
Kaikki hyökkäykset targetoidaan (ja päätetään aseoptiot yms) ennen kuin yhtään noppaa on heitetty, joten silloin ratsunkin hyökkäykset on kohdistettu challengeen. Kannattaa muistaa että ei nekään hyökkäykset välttämättä mene hukkaan, kun voi tehdä sitä overkilliä challegeissa.

Uskon, että tämäkin tulkinta (yksi monista) pohjaa vahvaan mutuun?

Valitset siis vaihtoehdoista
a) saa tassuttaa challengessa raadon päällä vaikka kohde kuolee ennen oikeaa inikkavaihetta
b) saa lyödä perusmosureita, koska challenge on jo ohi
c) ei saa lyödä ketään, koska hämmentyy vastuksen puutteesta liikaa
d) muu, mikä?

vaihtoehdon a), sillä perusteella että figut jakavat lyöntinsä taistelun alussa, eivät inikkavaiheensa alussa? Lukaisin juuri sivut 67-69 sääntiksestä, eikä mikään rivi ohjaisi tekemään näin. :) Figun ini-vaihe saapuu, ja hän valitsee kohteensa. Missaanko jotain?

Älkää hermostuko. Tämä kysymys on ehkä enemmänkin pointin tekemistä. Eihän sillä sinänsä ole väliä miten se menee, kunhan vain sitten lopulta joko ennen matsia tai esim. tapahtuman alussa sovitaan suurinta osaa miellyttävä tai johonkin sääntöriviin pohjaava tapa. :) (Hatunnosto muuten yllä oleville mielipiteenilmauksille. Kunnioitettavaa suoraselkäisyyttä!) Itse väitän, että tähän kysymykseen ei ole vastausta, vain mielipiteitä siitä mitä 'voitaisiin' tehdä.

Ratkaisu:

Lopulta suosittelen tapahtumajärjestäjille sitä, että kerää FAQ-listan, ja joko tekee linjauksen ennen tapahtumaa, tai tilanteen niin vaatiessa tarjoaa omnipotenttia ja tietoisen mielivaltaista tuomarillista mielipidettä (oli se sitten teknisesti oikein tai ei) ongelmaan kuin ongelmaan. Näin sääntökirjat voidaan heittää narikkaan turnauksen ajaksi ja keskittyä pikku-ukkojen tuuppailuun. Oli niin tai näin, ongelmakohtien hoksaaminen on tärkeintä. Sitten tiedetään mitä pitäisi ratkaista.

Asiasta haudanryöstöön, tajusin että saan KoWia varten rakennetusta (no aloitin rakentamisen 8tHammerin aikaan) epäkuolleesta armeijasta listan aikaiseksi.

CHARACTERS 579

Necromancer Lord 180
4th level 35
Staff of Damnation 50
265

Necromancer 65
2nd level 35
Dispel Scroll 25
Power Stone 25
150

Wight Lord 65
Heavy Armour 4
Great Weapon 4
Shield 2
75

Wight Lord 65
Barded Nightmare 14
Great Weapon 4
Heavy Armour 4
Shield 2
89

CORE 390

14 Zombies 70

14 Zombies 70

14 Zombies 70

15 Skeletons 105
Full Command 30
Spear 15
Heavy Armour 30
180

SPECIAL 840

10 Dire Wolves 110

20 Grave Guard 220
Full Command 30
Great Weapons 40
Heavy Armour 20
310

5 Wight Cavalry 100
Full Command 30
Fully kitted 25
War Banner 25
180

3 Spirit Hosts 240

RARE 190

1 Banshee 100

3 Vampire Bats 90


Total: 1999

Vampyyreitä ei ole, eikä tule, ja pitää vielä keksiä miten toteutan vampyyrilepakot. Sattaa olla että noista GW:n uusista isommista aaveista kaikki eivät sittenkään mene sieviin KoW-alustoihin vaan pari saattaa eksyä jopa 40mm neliölle...

Mahtava rapsa ja stailit armeijat! Katkesipa keisarin miesten voittoputki viimein, vaikka täpärälle menikin.

Taitavan näköistä peliä teillä siellä kyllä syntyy! Ihan alakaa jännittää että mihinkä asti mahtaa kylmenneet nivelet kantaa kun aikaa testipeleille ei vaan näytä kehkeytyvän. Jospa sitä valvoisi pikkutunneille ja hakisi sijoituksensa niillä maalauspisteillä. ;)

Jos vaan Rune ehdit niin kokkeile ihmeessä noita epäkuolleita. Kiinnostaa ihan tosi paljon nähdä mitä huomattavasti pehmeämmän näköinen nekromantinen taikuus saa aikaan. Mulla olisi hirveää työmäärää odottava Lahmia-armeija joka saattaa leimahtaa liekkeihin oikeasta inspiraatiosta.

Mitä ootte mieltä siitä saako Ravening Hordesin listoihin Dogs of Wareja?

Heipä!

Perjantaina pelattiin uuden tuttavuuden, Hellowenistin, kanssa matsi. Anteeksi että edes kuvissa on mennyt aikaa, mutta elämä on sellaista. En turise tällä erää kamalasti, koska - jälleen kerran - elämä, mutta jaan edes kuvat. :)

Tässä Grandbeloksen armeija tällä erää. Lista on sama kuin muutama postaus yllä.





Olipa piristävää pelata armeijaa vastaan, jota ei tuntenut ennalta. Toisaalta vastaan asettunut haikkariarmeija oli hyvin tunnistettava kutosedikan muottilista, joka on toisaalta kiitollinen pelata vastaan (yksiköt noudattavat pelin sääntöjä ja sisäistä logiikkaa), mutta toisaalta turhauttava (kaikki pelaa pelin sääntöjä aina piirun verran paremmin kuin mitä itse on tottunut).

Lisäksi haltia-armeijat usein pelaavat röpöön luottaen, ja miksi eivät - sitähän ne osaavat parhaiten, ja se on turvallisinta. Niin myös tällä kertaa, vaikka keihäshaltialaatikko olisikin voinut muuntua helposti useammaksi lisäyksiköksi jousia. Olen iloinen siitä ettei se muuntunut. :) Nyt armeijassa oli sopivan tuttu tuntuma kaikkea.

Minua vastaan deployasivat siis:
8 leveliä magiaa
Kahdet silver helmit
Keihäsboksi ja rivi miekkamestareita
Kukkulan vallanneet nuudelinsinkoajat
Ellyrianin pikaratsukot
Sekä tuttuakin tutumpi rare-osasto pitkänmatkan ballistisia sorsia, sekä röpökoneita

Magian määrä hirvitti heti kättelyssä, mutta tällä mennään.

Ennakkohuomioita pelistä:
-Havaitsimme ja yhdissä tuumin hyväksyimme, että kutosedikassa tykit eivät designer's intentin, eivätkä edes kirjan painetun sanaan nojaten tähtää pisteitä maassa, vaan aina kohdetta: jotain oikeaa modelia. Näin ollen yksin kentällä kirmaavat sankarit ovat parhaiten turvassa turvaboksien sivuilla. Niitä ei saa tällöin targetoida. En muista kuollaksenikaan miten tätä kutosessa pelattiin, mutta väitän että monella monituisella tavalla aina tapahtumasta ja turnauksesta riippuen.
-Chroniclesissa on paljon FaQia ja Errataa, jotka vastaavat kaikenlaisiin kysymyksiin. Pitänee etsiä se internetin syövereistä. Silti suosittelen joitain seiskan tai kasin ratkaisuja jopa kutoshammerissa ihan vain elämänlaadullisista syistä. Tämä liittyy esim. ratsusankareihin jalkabokseissa. Itse teimme tällä kertaa niin, että pistin sankarin yksikön viereen 'tokeniksi', ja sille laidalle jolla halusin sankarin majailevan. Näin tiesimme missä sen matemaattisesti pitäisi olla, mutta jätimme itse modelin huomiotta matkanmittauksissa.











Kuten tarkkanäköisimmat havaitsevat, Keisarikunnan kalukukkarot tyhjennettiin ja hassut hatut viskottiin katajan nokkaan. Nöyrinä emporiitit muistavat, että näistä haikkarilistoista perinteisessä turnausympäristössä haetaan lähinnä tasureita. Tällä kertaa tonttu-ukot:
-Wiffasivat ampumisella ja magialla pelin mittaa enemmän kuin onnistuivat (onneksi), vaikka lopputulos varmaan lähestyi keskiarvoa. Ei kuitenkaan aivan päästy sinne asti.
-Heittivät lopulta viimeisten vuorojen harvat lähitaistelut kuin hunajamäyrät aineissa, ja teivät tapon kahdella iskulla kolmesta. Siis sellaisen pellin lävistävän. Peli näytti ennen klosiksia ehkä tasurintyngältä, ja loppuvaiheessa armeijani poistui pelistä.
-Valitsivat mielestäni magialla snadisti vääriä kohteita, joka johti siihen ettei armeijani poistunut kartalta aivan niin tehokkaasti kuin mitä pelkäsin. Haltiakenraali perusteli tämän kuitenkin järkevästi sillä, että tykit olivat kuitenkin suurempi uhka, ja ritareita kerkeää sohottamaan salamilla loppupelistäkin.
-Onnistuivat kahdessa chargessa, joita yritin naruttaa epäonnistuviksi. Molemmat olivat kai puolen tuuman eroja. En tiedä facepalmatako suola-astiaan, vai aloittaa tuumasilmän treenaaminen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa voisi samalla laulaa hymnejä elämänlaatua parantavan universaalin mittausluvan puolesta, mutta oikeaa iloa siitä ei ole. Toisen vaihtoehdon toteuttaminen on vähän haastavaa, mutta varmaan enemmän positiivista palautetta keräävä.
-Osoittivat, että pistoolibreissin hankkiminen porsaskapteenille on aina ältsin hyvä investointi. Pewpew!
-Osoittivat, että omakin röpö on ääritärkeää. Tästä eteenpäin ihan vain marssiblokkerien ja äärinopeiden tyyppien takia pitänee täyttää core sekä arkebuusiereilla, että tuplajousimiehillä. Naurahdin kun sivustakatsoja ja vieraileva maastonasettelija sanoi, että ampuminen on kutosedikassa alitehoista. Heh.
-Todistivat, että ei välttämättä se magian offensiivinen määrä, vaan pienemmän magian aggressivinen nollaaminen, on useamman magialevelin voima. Mikä on vähän tylsää tavallaan. Toisaalta helffit ovat RH:n magiapuolustavin asia, koska mahdollisuus +2 bonukseen per loitsunvastustusnopat.
-Saivat minut rukoilemaan revisioituja Loreja tai siirtymistä seiskan magiaan, sillä Heavensin salamit, jotka eivät vaadi kantamaa SAATI näkökenttää ovat pidemmän päälle aivan yhtä hölmöä kuin muistelin.

Mitä ootte mieltä siitä saako Ravening Hordesin listoihin Dogs of Wareja?

Pelinjohtaja päättäkööt. :) Miksei. Mistä listasta tosin? Oliko Chroniclesissa jotain?

Mitäs näille rintamille kuuluu?

Nättejä taistelukuvia ja rautaista jälkipeliä oli taas viimeisessä viestissä! Harmi että on niin helvetin kiireinen kevät etten ehi enempää kommentoida tai osallistua. Kaikki tänne postattu tulee kuitenkin luettua hyvällä ruokahalulla, joten äläkää missään nimessä lopettako! Komppia irtoaa varmaan useammankin kosketusnäytön takaa.

Sen verta täytyy kuitenkin sanoa että kaivelkaa ihmeessä niitä faquja ja erratoita netin periltä. :D Virallisia julkaisuja ne kuitenkin oli ja kutosedikan pituudelta niitä löytyy aika moneen pulmaan. Toki se on vähän vaivalloista ja tulostepaperi on rumaa ja joku vois kysyä että eikö paikatun kutosedikan sijasta ois sama pelata sitä seiskaa. Ite sain onneksi taannoin käsiini saksituilla erratoilla teipatun kutosen sääntiksen ja se on kyllä aarre. Täytyykin muistaa ottaa se mukaan.

[edit:] ja joo, Dogs of War löytyy siis paitsi pdf:nä, myös siitä chroniclesista jossa on Tsaari Boriksen kuva. Oisko ollu 2003? Ite en niitä saa listaan mahtumaan, mutta en ollenkaan pistä pahaksi jos joku muu saa.

Haluaisiko joku pelailla testipelin tätä ravening hordes-kutosta?
Mielellään jossain etelä-suomen alueella.

Hyvin vahvasti on elämä tuutannut päälle patakaupalla tavaraa, joten en ole itsekään enää kerennyt pelaamaan. Suuri sääli. Noiden epäkuolleiden testaaminen olisi kyllä harrastusprioriteettilistalla kohtuullisen korkealla.

Onko kukaan Jönsse-cityn ulkopuolella päässyt peluuttamaan RH:ta? Kukaan missään? Itsekin hyvin mieluusti luen muiden mietteitä ja kokemuksia aiheesta.

Meillä päästiin jo hyvään vauhtiin, mutta elämä on laiffii. Ja muita nykäsismejä.

Runedit\\ Aiheeseen sinällään liittymättä kesällä saattaa Joen kaupungissa herätä henkiin pieni porukka Kings of Warin pelaajia. En pistä myöskään tätä pahakseni laisin, sillä siinä pelissä on kohtuullisen tiukasti läsnä Wanhammerin henki.

Kiitos ja ylistys, tännään näyttäis olevan tulossa ensimmäinen testipeli. On ehtinyt mennä kevät niin eri merkeissä että saa nähdä muistaako sitä senkään vertaa kuin alkuvuodesta. :)