Sotavasara.net

Myönnän manaavani, jos ykkösiä ja kakkosia tulee reilusti enemmän, kuin todennäköistä. Vähentynyt paljon tuollainen kiukuttelu ajan myötä. Kaverit oli joskus kauhuissaan kun hermostuin tosissaan.
No nykyäänhän olen rauhallinen kuin viilipytty, joidenkin mielestä liiankin rauhallinen;) Kyllä harmittaa saa, ja pitääkin, mutta jotain rajaa kuitenkin.

itsellä on outo kirous eli aina kriittisen tärkeät heitot epäonnistuu, vaikka pitäisi heittää 2+... se yksi ykkönen löytää tiensä aina jostain...
sillon tulee suututtua ja kiroiltua nopille... onneksi kaverit osaavat ottaa sen huumorilla...

Tanan kirjoitti:Onko teillä tullut koskaan vastaan todella huonoa häviäjää ja/tai hullua pelaajaa? Miten olette asiaan reagoineet?

Noh. Paras mikä tulee mieleen on 5th ed tapaus. Turnauksessa nelinpeli. Vastassa oli ainakin vampyyrit(en muista mikä muu). High elf kenraalini kantoi van horstman speculumia ja autohit lancea. Hyökkäsi black knightien kimppuun missä oli vampyyri, haastoin ja vampyyri vastasi(olikos viellä blood dragon joten oli pakko). Turha sanoakkaan että kuoli.

Sitten yritän iskeä griffonilla vampyyriin overkillia vastaan mutta vastustaja sekoaa ja väittää että pitää iskeä black knighteja...

Tyhmä kun olin en antanut hänen rikkoa sääntöjä ja iskenyt tyytyväisenä black knighteja(joita griffoni tappaa huomattavasti helpommin. Huonompi save, mahdollisesti osuu 3+(en muista) ja pienempi T) mutta tuomarin kautta vahvistin että saan iskeä vampyyriin(periaate kysymys. High elf kentsuni fluffi sanoi että hän vihasi blood dragon vampyyreja).

Ensimmäistä kertaa olen kuullut jonkun haluavan rikkovan sääntöjä hänelle epäedullisesti

Tanan kirjoitti:Todella hyviä juttuja . Ovatko muut törmänneet "tätä peliä ei lasketa sun voitoksi koska pelattiin väärin" -tyyppeihin? Voitto (leikkimielisessä?) noppapelissä on selvästi hyvin vakava asia...

Tietysti, olen itse tälläinen Kyllä sitä potuttaa kun tulee vastaan 4D6 vuorossa liikkuvia Tyranideja-omalaatuinen Fast & Deadly tulkinta- ja voittamattomia Vindicare-assassineja (Joiden pelaajalla oli vain Codex assassinin vanha valokopio, josta tarvittavat tiedot olivat jääneet pois). Nyt tilanne on sentään parantunut

On se kumma kun tätä lueskelee että tuollaisia pelaajia löytyy (En tarkoita ketään iketjuun vastannutta itse, vaan heidän tapaamiaan henkilöitä) . Pitäisi olla itsestään selvyys että minkäänlaista väkivaltaa ei osoiteta vastustajaa tai hänen omaisuuttaan kohtaa, tuli miten turpaan tahansa. Pieni kannustus(kettuilu) on tietenkin voittajan kannalta paikallaan, tämä saa häviäjän panostamaan seuraavaan peliin, mutta liika on aina liikaa.

Oppiipahan arvostamaan omia pelikavereita..
Kaksi viikkoa sitten yksi tosin alkoi (minun) 2-vuorolla hävitä tahallaan, otti mm. woundin Dark Lancesta terminaattoreiden mukana olevalle Grand masterille. Keräsin armeijani jä lähdin..oli boika niin häpeissään ettei tuota enää toista kertaa tee
Eli jos vastustaja alkaa käyttäytyä huonosti niin kamat kasaan ja pois. (Ei tosin välttämättä turnausympäristössä).

No eniten minua häviössä harmituttaa se ku pitäis heittää kutonen tulee ykkönen ja toisin päin... Mut jos pelikaverini alkaa todella vänkään säännöistä, ja ei päästä kompromissiin, tai Jos todella toinen alkaa Pelaan sillain, että pakko voittaa, niin taidan sanoa... Kiitti pelistä, pelataan uudestaan sit kun voittaminen ei ole tärkeintä... ( sen jälkeen hän huutaa... Luovuttaja.. )
Mutta jos tän hetken pelikaverini alkavat oleen sellatteita, niin en pelaa kyl todellakaan ikinä niitten kaa...
Voittaminen ei ole tärkeintä vaan hauskanpito...

Thelacan kirjoitti:

sakcris kirjoitti:Ärsyttäviä ovat myös ihmiset jotka sanovat seuraavasti: "No niin nyt lantikka ampuu eikä kuitenkaan osu" Jos osuu niin tulee tälläinen: "Oho se osu *iva naurua*" ja jos ei osu: "No niin mitä mä sanoin, p*****.

Tuo on yleensä kuulunut pelin henkeen, ainakin kun itse olen pelaillut .

Siis minä olen nyt kyllä Thelacanin kannalla tässä asiassa. Sehän on päivänselvä että pahinta pitää aina odottaa ja suunnitella tulisuunnitelma ja taktiikka sen varalle. Meillä tehdään tuota aika usein eikä se minua pahemmin häiritse, kun vastustajat tekee niin.
Mutta sitten alan kyllä heitellä irtoesineillä Khornepelaajaa joka varoituksista huolimatta huutaa/kuiskailee/sanoo Kill, Maim, Burn jokaisessa vaiheessa peliä

Eipä ole tullut tälläistä vastaan, tosin olen pelannut vain yhden henkilön, Elf & Goblinin, kanssa. Yhdessä pelissä tosin tuli vähän isompi sääntö riita ja peli loppui siihen. Sääntö riita oli seuraavanlainen: E&G:n sentinel oli hajonnut ja siitä oli enään base jäljellä. Sovimme kuitenkin, että hän saisi käyttää tätä. Pelin tuoksinassa tämä sentinel lopulta joutui areenan yhteen nurkkaan lasketun sääntökirjan alle. Unohdimme sen sinne moneksi vuoroksi, kunnes se sattumalta löytyi. Oma dark reaper squadini oli joutunut valitettavan lähelle ja hunter killer missilet tekivät tehtävänsä, lakaisten reaperit pois kentältä. Tästä syntyi sitten "pieni" riita jonka seurauksena peli lopetettiin.

kyllä minusta pitää osata hävitä arvokkaasti kun häviää pettynyt saa olla eihän kukaan toivo häviävänsä...ylensä otan häviön melko rauhallisesti ja pelaan seuraavan pelin mutta kerran kun hävisin kolmatta kertaa peräkkäin samana päivänä massacarella heitin pillit pussiin ja mentiin toiseen huoneeseen ja potkitiin ****** toisistamme...x-boxin äärellä (ded or alive)...ja hauskaa oli

Joo no miten tän nyt sanois... olen huono häviäjä... Ainakin joskus. Muutamia tilanteita on tullut jossa hävittyäni pelin olen huomannut jonkun sääntövääryyden ja alkanut vineemään siitä (anteeksi kaikki minua vastaan pelanneet). Mutta mutta jos sitä ois jo viisastunu ja vanhentunu nyt. Tulipa taas vuodatusta

archon kirjoitti:Mikäli pelin aikana jälkeen esiintyy, kiukuttelua, kiistelyä, kiusaamista, tavaroiden paiskomista, rikkomista, itkemistä, puhumattakaan fyysisestä kontaktista läpsimällä yms. niin se on varma osoitus siitä että harrastuksen alaikäräja on alittunut rankasti.

Meillä on yksi 26-vuotias pelaaja, jonka käytöksessä esiintyy noita kaikkia...

The Captain kirjoitti:

archon kirjoitti:Mikäli pelin aikana jälkeen esiintyy, kiukuttelua, kiistelyä, kiusaamista, tavaroiden paiskomista, rikkomista, itkemistä, puhumattakaan fyysisestä kontaktista läpsimällä yms. niin se on varma osoitus siitä että harrastuksen alaikäräja on alittunut rankasti.

Meillä on yksi 26-vuotias pelaaja, jonka käytöksessä esiintyy noita kaikkia...

Puhuuko se nyt itsestään?

Kappas, topikki joka kertoo minusta.

Ennätysvahingot syntyivät kun heikosti mennene mordheim pelin päätteksi lähestulkoon kaikki warbandini herot lennähtivät seinään.
Noppia ja mittoja on myös lentänyt tasaiseen tahtiin seiniä ja ihmisiä kohti.

Onhan kerran kun pelasin yhtä kaverii (tai nojaa) vastaan niin kun se tappo multa ekalla vuorolla 2 grottii, niin se oli et "ihanaa, jee jee! Jeehaaa! Vähänkö mä jo ennen pelii sanoin että mä tuun voittaan!, lälläs läääää!Sä oot surkee"

JOS joku tulee ja voittaa mut joskus, niin voi multa mennä taas vähän kynnet! (kun/jos häviän alan pureskelemaan kynsiäni ja mutisemaan "NOh.. ei aina voi hävitä, vaikka tähänmennessä niin on aina käynytkin...") Siis en mä sitä niin vakavasti ota tämähän on vain mainio harrastus! Lähinnä yritän repiä siitä pelistä kaiken irti että seuraavalla kerralla voittaisin.

Ps. Nooh, kyllä ne nopatkin joskus lentelee... heh!

Yhden kaverin kanssa on tullut pelattua, Eikä ole minkäänlaista riitaa tai valittelua tullut. Johtuu kai siittä että olen pienen ikäni riidellyt veljeni kanssa, ja oppinut sopimaan asiat puhumalla.

Olen kyllä huonoja häviäjiä nähnyt muissa kuin figupeleissä, ihan ihme tyyppejä, ovat käyneet päälle pari kertaa kun on hermot palaneet. Toivottavasti he eivät ikinä aloita warhammereita

Kuinka moni teistä on nähnyt kun kaverilta palaa hermot oikein kunnolla. siinnä ois figut vaarassa.

Minä olen nähnyt kun kaverilta palaa hermot tosissaan. Siinä lähti nopat seinään. Vähän tuijottelun jälkeen eipä ole sellaista enää tullut vastaan. Minä en sellaista suvaitse, pelaamisen pitäisi sentään olla hauskaa!

kääpiökuningas kirjoitti:pelaamisen pitäisi sentään olla hauskaa!

Niin, mutta eihän se hauskaa voi olla jos häviää? Pitäähän häviötäkin "juhlistaa" vähän riehumalla Figujen ja noppien paiskominen on yksi vaihtoehto

Mutta Häviäminen ei tapahdu keskelle peliä.! Jos Todella häviää, niin sit voi ymmärtää, mutta jos kesken pelii, Heittelet noppii, ja riehut... Niin en pelaisi sellatteen kanssa...

Colimar kirjoitti:

The Captain kirjoitti:

archon kirjoitti:Mikäli pelin aikana jälkeen esiintyy, kiukuttelua, kiistelyä, kiusaamista, tavaroiden paiskomista, rikkomista, itkemistä, puhumattakaan fyysisestä kontaktista läpsimällä yms. niin se on varma osoitus siitä että harrastuksen alaikäräja on alittunut rankasti.

Meillä on yksi 26-vuotias pelaaja, jonka käytöksessä esiintyy noita kaikkia...

Puhuuko se nyt itsestään? ;)

Minä en sentään itke enkä riko figuja. Vältän myös parhaani mukaan kaikenlaista fyysistä kontaktia ihmisiin.

The Captain kirjoitti: Minä en sentään itke enkä riko figuja. Vältän myös parhaani mukaan kaikenlaista fyysistä kontaktia ihmisiin.

Mikäli vastapuolen pelaajana saattaisi jonkun oudon yhteensattuman vuoksi olemaan jokin Witch Elf tai muu Lelith Hesperax/Morathi näköinen henkilö, saattaisin vakavasti harkita fyysistä kontaktia figujen kustannuksella.

No menee jo offtopiks.

Häviäminen ei ole hauskaa mutta tarkoitus on pitää kivaa matsin aikana niin ettei välttämättä edes huomaa hävinneensä.
Sitä paitsi NIIN KAUAN KUIN ON HAUSKAA olet VOITTAJA.

(käyt.mod)eikös tämä topikki kuuluisi yleiset figukeskustelut osiolle eikä 40k puolelle(käyt.mod)