Sotavasara.net

Sotahevoset kyllä chargaa vaikka päin muuria! Ne on koulutettu sen verran hyvin, ainakin minulla! :lol: Mutta muuten lance on kyllä kertakäyttöinen shokkiase, jolla pääsee lähelle keihäin aseistautunutta infantryäkin.

Muistini kertoo minulle että lanceilla kai rynnättiin, ja kun ne osui kohteisiinsa niin ne katkeavat, ja sitten ritarit vetävät miekat esiin ja jatkavat tappamista. Voisiko olla näin?

Eikös lancea voinut käyttää seuraavassa chargessa? :?

Muistaakseni lancet pistettiin/heitettiin sivuun ja sitten kun jatkettiin matkaa ne otettiin taas esille.

Warped Creme puhuu asiaa.

Tuollainenhan sopisi mitä parhaiten minun haltioilleni. Eikun peitsillä päin ja sitten maagista miekkaa kouraan. Bretonnia kuulemma saa, jopa tehdä noin. Vai oliko se, että täytyy? Ikävät säännöt estävät tuon. Tulee jotenkin kouraan kirotut miekat mieleeni DDstä, jossa ei miinus aseista eroon päässyt ilman Remove Curse-loitsua...

Mutta en jaksa nillittää säännöstä. Sen kanssa pystyy elämään.

Sotahevoset kyllä chargaa vaikka päin muuria!

Ei muuten pidä tasan paikkaansa! Hulluintakaan sotahevosta ei saa hyökkäämään keihäsmuuriin, ei vaikka sitä olisi kuritettu kuinka paljon kuolutusvaiheessa.
Paitsi, jos puollustava kiehäsmuuri alkaa rakoilla kohti tulevan ratsuväkirynnäkön takia, saattaa rynnäkkö mennä perille asti, koska hevostet katsovat muurissa olevan aukkoja. Tyhmiä elikoita...

Kuitenkin keskiajalla huomattiin, että tiiviit kilpimuurit ja varsijouset olivat tehokkain ase ratsuväkeä vastaan.
Lance meni todellakin säpäleiksi shokkivaikutuksensa jälkeen, joten miekkaa vedettiin kohtuullisen nopeasti esille.
Peliteknisesti tuo olisi vaikea toteuttaa, kun jotkut nassikat tulisi kyselee kuitenkin, miksei lancella saa löydä kaikki iskuja. Jos lance toimisi noin, se menettäisi peliteknisesti arvonsa melkein täysin ja siitä pitäisi tulla ratsuväellä ilmainen kapistus.. :?

Minusta on aika outoa

Sitä se nimenomaan on, pelin yksikertaisuuden nimissä säännöistä on jätetty lancevaihdot yms. pois. Ei GW peleissä kannata miettiä puoliakaan säännöistä realismin kannalta. Mitä realismia on vaikka siinä että Thralli kahden käden aseella hajoittaa black coachin yhdellä iskulla ja talon kokoiselta lohikäärmeeltä menee samaan operaatioon monta rundia. Mikä tuossa on realistista?

A: Thralli
B: Black coach
C: Lohikäärme
D: Noiden välinen taistelu

Peleissä on pyritty näennäisrealismiin, jota oijotaan aina kun se on tarpeen. Joku fiksu on joskus todennut, että pelin sisäisen logiikan olisi hyvä olla yhteneväinen, realistinen ei fantasipelin tarvitse olla.

Warped Creme kirjoitti:Muistini kertoo minulle että lanceilla kai rynnättiin, ja kun ne osui kohteisiinsa niin ne katkeavat, ja sitten ritarit vetävät miekat esiin ja jatkavat tappamista. Voisiko olla näin?

Kyllä asia on näin, jos vastustaja jäi lancen iskun jälkeen tappelemaan. Jos vastustaja pakeni, niin haettiin uudet lancet. 1200-luvulta eteenpäin keihäsmiehet ja jalkautuneet ritarit syrjäyttivät lancen armeijan ykkösaseena ja 1300-luvulla ratsuväki alkoi varustautua ratsukeihäillä ja miekoilla, joskus jopa kirveillä. Ratsukeihäs ei mene niin helposti poikki törmäyksessä, koska se on raudoitettu, tehokkuus tosin lancea pienempi. (Oli pakko elvistellä). :lol:

Deornath on siis ollut paikalla kun sotahevosia on käytetty ja koulutettu??? Olisipa ollut kivaa olla mukana. No, oman tietoni perusteella sotahevoset koulutettiin luottamaan täysin ratsastajaansa, jotta ne eivät rupeaisi riehumaan kesken taiston, taikka jarruttaisi infantryn kilpimuurin noustessa yhtäkkiä eteen. Jos olisi toisin, niin eihän kukaan olisi niin tyhmä että käyttäisi hevosia taistelussa. Ja mitä lancen kertakäyttöisyyteen tulee, niin vieläkö sitä tartee toistaa kymmeneen kertaan. Johan minä asian totesin tämän postin alussa!

No, oman tietoni perusteella sotahevoset koulutettiin luottamaan täysin ratsastajaansa, jotta ne eivät rupeaisi riehumaan kesken taiston, taikka jarruttaisi infantryn kilpimuurin noustessa yhtäkkiä eteen. Jos olisi toisin, niin eihän kukaan olisi niin tyhmä että käyttäisi hevosia taistelussa

.
Koulutettiin ehkä luottamaan, mutta silti hevosta ei saa hyökkäämään kilpimuuriin varsinkin, jos siinä on keihäitä tai pikeja. Siitä on kirjitettu jossakin, en muista nyt millään missä. Kuitenkin historiallinen fakta

Ja kun otetaan vielä huomioon että esteratsutkaan eivät aina suostu hyppäämään esteen yli, niin vielä vähemmän sotaratsut varmaan suostuvat syöksymään keihäsmereen?

Eiväthän sotaratsut suostuneet syöksymään kameleihinkaan.

Puhukaa peitsistä ei lanceista jos suomea puhutte.

Thor kirjoitti:Puhukaa peitsistä ei lanceista jos suomea puhutte.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti vain monilta ns. ammattisuomentajiltakin menee peitset (lance) ja keihäät (spear) sekaisin. Toisaalta kaikki syntyperäiset englanninpuhujatkaan eivät tunnu eroa tietävän...
Eniten kuitenkin ärsyttää macen kääntäminen tapparaksi. (Oli muuten Sormusten herrassakin!)

Se vaatii alan asiantuntemusta pystyäkseen nimeämään nuo aseet, tietämään niiden erot, käyttötavat ja tietääkseen niiden paikan historiallisessa kontekstissa. Olipas siinä hieno sana.

The Captain kirjoitti:

Thor kirjoitti:Puhukaa peitsistä ei lanceista jos suomea puhutte.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti vain monilta ns. ammattisuomentajiltakin menee peitset (lance) ja keihäät (spear) sekaisin. Toisaalta kaikki syntyperäiset englanninpuhujatkaan eivät tunnu eroa tietävän...
Eniten kuitenkin ärsyttää macen kääntäminen tapparaksi. (Oli muuten Sormusten herrassakin!)

Mace on harvinaisen pottumainen sana suomentaa. Nuija kuulostaa
vähän rahvaanomaiselta, valtikka taas ei kuulosta aseelta... Miksikäs
te macen suomentaisitte?

Moukariksi tai sotamoukariksi.

Ei muuten pidä tasan paikkaansa! Hulluintakaan sotahevosta ei saa hyökkäämään keihäsmuuriin, ei vaikka sitä olisi kuritettu kuinka paljon kuolutusvaiheessa.
Paitsi, jos puollustava kiehäsmuuri alkaa rakoilla kohti tulevan ratsuväkirynnäkön takia, saattaa rynnäkkö mennä perille asti, koska hevostet katsovat muurissa olevan aukkoja. Tyhmiä elikoita...

Kyllähän toi hevosten "luontainen" käyttäytyminen saatiin aika tehokkasti koulutuksella poistettua ja huijaamalla hoidetiin loput. Eli esim. Egyptissä sotavaunujen aikaan tajuttiin peittää hevosen silmät juuri ennen taistelua jolloin se saatiin rysähtämään viholliseen. Tämäkin oli käytännössä vain psykologinen ase koska ei se mitään kauheita tappioita aiheuttanut ja itse menetti raskaan sotavaunun ja 4-6 hevosta, tämän vuoksi sotavaunuilla ei yleisesti edes tehty näitä GW:n fantasy Battle liikkeitä. Lisäksi kun raska ratsuväki rynnäköi niin kieltämättä se oli erittäin suuri psykologinen ase eikä hevoset halunneet rynnätä tiiviiseen kilpimuuriin ,mutta kun ne huomasivat että este ei edestä katoa niin niiden vauhti oli jo niin suuri että sillä massalla (hepallahan oli noin 150-200 kiloa lisää krääsää suojaamassa ja momentumin saavuttamiseksi) ne eivät kyenneet pysähtyä. Jos vastustaja ei tyhmänä tajunnut livistää niin kyllä siinä puoli tonnia lihaa luuta ja terästä silmille rysähtää. Tätä ei usei kumminkaan kukaan halunnut koska jalkaväki murskaantui ja useilt hevosilt katkesi jalkoja jolloin ne olivat taistelu kelvottomia

shaman of waaagh kirjoitti:Mace on harvinaisen pottumainen sana suomentaa. Nuija kuulostaa
vähän rahvaanomaiselta, valtikka taas ei kuulosta aseelta... Miksikäs
te macen suomentaisitte?

Kyllä se on ihan nuija.

Zymeth kirjoitti:

shaman of waaagh kirjoitti:Mace on harvinaisen pottumainen sana suomentaa. Nuija kuulostaa
vähän rahvaanomaiselta, valtikka taas ei kuulosta aseelta... Miksikäs
te macen suomentaisitte?

Kyllä se on ihan nuija.

Miten olisi sotanuija? "Nuija" tosiaan kuulostaa aika nuijamaiselta. Moukari se ei ainakaan ole (se olisi pikemminkin warhammer...)

Mutta tämä on taas OT. Palataan peitsiin.