Ristiretkiä tehtiin yhteensä yhdeksän vuosien 1095-1271. Tälle aikavälille mahtuu aika tavalla kehitystä niin aseissa kuin haarniskoissakin.
Levyhaarniskoja oli käytössä jo 1300-luvun alussa, joten näitäkin voisi siis käyttää ristiretkeläisillä. Brettien Questing Knightit näyttävät muistaakseni aika tavalla tällaisilta.
1118 yhdeksän ranskalaisritaria perusti Hugo Paynsilaisen (Hugues de Payens) johdolla munkkiritarien veljeskunnan suojelemaan kristittyjä. Heidän päämajansa sijaitsi kuningas Salomon temppelin raunioissa, minkä vuoksi järjestö sai nimekseen "Kristuksen ja Salomon temppelin köyhät ritarit". Ritarikunta tunnetaan kuitenkin paremmin nimillä Temppeliherrain ritarikunta, Temppeliherrat tai Temppeliritarit. Kuten aiemmin on jo mainittu, Temppeliherrain tunnuksena oli valkea asetakki punaisella, symmetrisellä ristillä. Maltan risti, samoin kuin Sveitsin lipun tunnus on johdettu
tästä rististä, ja se tunnetaan nimellä temppeliherrain risti. Maltan risti on alunperin johanniittojen (Knight Hospitaler) tunnus, ja se näyttää samanlaiselta kuin
tämän sivun yläreunassa oleva tunnus. Ristiretkiläisille sopivaa vaakunaheraldiikkaa löytyy lisää
täältä.
Temppeliherrojen (knight templars) uskotaan löytäneen nk. Graalin maljan Jerusalemista ensimmäisten ristiretkien aikaan. Yksityiskohtia ei tunneta, mutta veljeskunta nousi hyvin nopeasti huomattavaan poliittiseen ja taloudelliseen asemaan varhaiskeskiajan Euroopassa. Kuten monet jo tietänevätkin, Graalin maljana on pidetty sitä samaista maljaa, josta Jeesus jakoi ensimmäisen ehtoollisen. Uusien tutkimusten myötä on kuitenkin päädytty oletukseen, että Graalin malja olisikin kokoelma kirjoituksia ja dokumentteja, jotka antavat Jeesuksen elämästä hieman toisenlaisen kuvan, esimerkiksi lihan himoista puhtaan vapahtajamme naimisissa olon, hänen lapsensa, sekä hänen hieman katolisen kirkon opeista eroavan näkemyksen seurakunnan toiminnasta ja kirkon asemasta.
Temppeliherrat loivat perustan nykyiselle pankkilaitokselle ja keksivät muun muuassa eräänlaisen luottokortin. Sen avulla kykeni nostamaan haluamansa summan rahaa missä tahansa temppeliherrojen omistamassa pankissa. Heidän luomiaan käytäntöjä ja periaatteita käytetään yhä nykyisessä pankkilaitoksessa. He olivat taitavia liikemiehiä ja juuri tästä syystä he saivat nopeasti paljon valtaa.
1300-luvulla Ranskan Temppeliherrain ritarikunnalle pahasti velkaantunut kuningas Filip IV Kaunis päätti tuhota temppeliherrat. Paavi Bonifacius VIII tuki Filipiä tässä hankkeessa.
Filip käytti ovelasti hyväkseen niitä huhuja, joita ritarikunnasta oli alkanut kiertää. Niiden varjolla hän vangitutti kaikki Ranskan temppeliherrat samana päivänä perjantaina 13.päivänä syyskuuta vuonna 1307. Leima tästä päivästä on yhä nähtävissä kulttuurissamme, 13. perjantai on yhä taikauskoisesti pelätty, vaikkakin harvat tietävät todelliset syyn. Vangittujen joukossa oli myös järjestön suurmestari Jacques de Molay. Myöhemmin paavi Klemens V käski vangitsemaan temppeliherrat koko kristikunnassa.
Saksalaisen ritarikunnan perustivat saksalaiset kauppiaat ja pyhiinvaeltajat nykyiseen Israeliin vuonna 1190. Vuonna 1198 ritarikunta muutettiin hengelliseksi ritarikunnaksi. Tämä teki saksalaisesta ritarikunnasta kolmannen suuren hengellisen ristikunnan. Hengellisen ristikunnan tehtäviin kuului pyhän maan suojelu, pyhiinvaeltajien ja sairaiden hoito. Ristiretkien loppuminen 1200-luvulla teki ristikunnat tarpeettomiksi ja niin ritarikunta siirtyi 1211 nykyisen Transilvaniaan. 1226 ritarikunta siirtyi Preussiin ja sen vaiheet olivat erittäin verisiä noin puolisataa vuotta, kunnes alkuperäisväestö oli hävinnyt. Balttilainen muinaispreussin kieli kuoli sukupuuttoon 1600-luvulla. Valloitetuille alueille muutti saksalaisia uudisasukkaita ja kristinusko vahventui. Venetsiaan ritarikunta siirtyi 1291.
Saksalainen ritarikunta toimi yhdessä kalpaveljesten kanssa vuodesta 1237 alkaen, mutta kärsi tappioita Puolaa vastaan 1400-luvulla. Uskonpuhdistuksen myötä saksalainen ritarikunta menetti merkityksensä. Vaakuna löytyy
täältä.
Laitahan kuvia kun saat jotain valmista aikaiseksi.