Lähetetty: Ti 13.09.2005 23:12
Kaartilla marsuja vastaan pelatessa täytyy ensin analysoida, millaista listaa vastustaja on tuomassa, ja sitten suunnitella joukkojen sijoitus ja pelin kulku sen mukaan.
Periaatteessa marsulistoja löytyy kolmenlaisia:
* Tyyppiä A eli karvauslistat. Nämä kaverit pyrkivät iholle ja lujaa. Odota useita Rhinoja, jotka kuljettavat jalkaväkeä kohti linjojasi. Tämä sattuu.
* Tyyppiä S eli räiskintälistat. Oikeastaan pelitapa on hieman samanlainen kuin kaartilla: ammutaan kaikki seulaksi, ja hymyillään ilkeästi.
* Tyyppiä B eli kombinaatiolistat. Näissä on sekä rynnäkkö- että räiskintäelementtejä, ja ovat siis useimmiten kaikkein vaarallisimpia.
Tyyppi A
Päälle käyvät marsut käyttävät useimmiten joko Pudotuskapseleita tai Rhinoja päästäkseen nopeasti iholle repimään lihat luista kaartilaisilta. Rhinojen pysäytys on verrattain helppoa; tärkeintä on kohteiden priorisointi ja aseiden käyttö oikeassa järjestyksessä. Rhinon AV11:ta vastaan aloitetaan ensin raskailla boltereilla, ja siirrytään sitten asteittain ylöspäin aseiden voimajärjestyksessä, kunnes jokainen on joko räjähtänyt, tuhottu, pysähtynyt loppullisesti tai stunned. Seuraavaksi katsotaan, miltä pöytä näyttää: jos vihollisella on esim. hyppyreppujoukkueita tai muita välittömiä uhkia, ammutaan nämä vähintään pakosalle. Sitten voi alkaa verottaa Rhinoista toivon mukaan ulos pakotettuja marsuja. Joskus vihollinen tekee sen palveluksen, että kasaa marsut tiheään muodostelmaan Rhinon (tai sen raadon) taakse. Nämä kasat ovat Basiliskeille ehdottomia kohteita, samoin kuin muillekin blast- ja template-aseille. Tällä linjalla jatketaan, kunnes uhkaa rynnäköstä ei enää ole, jolloin ammutaan loput vihollisen armeijasta. Siis jos sitä enää on.
Pudotuskapselit ovat vielä helpompia, ainakin useimmiten. Syväiskevä armeija saapuu peliin pala kerrallaan, joten palat voi ampua kappaleiksi yksitellen ilman sen kummepmia huolia. Mikäli vastustaja ei aseta pöydälle mitään alkajaisiksi, kannattaa 'ilmainen' liikkumisvaihe hyödyntää mahdollisimman hyvin; joukkojen välimatkoja kasvatetaan, ja mahdolliset kuolleet kulmat lähellä linjoja otetaan tähtäimiin. Jos tilanne uhkaa riistäytyä käsistä, voi uhrata yhden tai kaksi joukkuetta ostamaan aikaa muille ottaa etäisyyttä verenhimoisista marsuista.
Tyypin A listoja vastaan täytyy aina muistaa kohteiden priorisointi; yksikin lähikseen päässyt joukkue voi murskata pahassa tapauksessa kymmenittäin kaartilaisia, joten tämän estäminen on pääprioriteetti ennen kaikkea. Kauempana olevat, vahvemmat yksiköt tulevat vasta toisena.
Tyyppi S
Ampuvista marsuista voi sanoa paljon pahaa, mutta huonoja ne eivät ole. Näillä on kuitenkin yksi murskaava heikkous; pitemmän etäisyyden (>24 tuumaa) tulitaisteluissa vain raskaat aseet pääsevät ampumaan, ja perusmosuri bolttereineen maksaa 15 pistettä. Tämä johtaa siihen, että halvimmassakin pitkälle ampuvassa taktisessa ryhmässä on vähintään 60 pistettä illmaa. Looginen päättely johtaa siihen, että nämäkin listat pyrkivät usein vähintään boltterin kantaman sisäpuolelle ennen kuin pysähtyvät ja antavat soida.
Tästä yhdestä, joskus kahdesta vuorossta kannattaa repiä kaikki hyöty irti. Ammutaan niin paljon kuin lähtee juuri lähelle tulleisiin ryhmiin. Jos käy tuuri, juoksevat pakoon. Jos ei, saa ainakin kallisarvoisia voittopisteitä. Mentäessä hippasille pelillä raskailla aseilla kaarti pystyy yleensä seisomaan napit vastakkain kenen tahansa kanssa.
Tyyppi B
Kombinaatioihin, eli sekä rynnäkköön että ampumiseen, luottavat komentajat ovat joko päättämättömiä tai ovelia. Oli miten oli, tämä luokka on usein hankalampi pudottaa kuin selkeä A- tai S-tyyppi. Tie voittoon käy ankaran kohdepriorisoinnin kautta: hyvä nyrkkisääntö on, että ampumisjärjestys on
1. Rhinot ja Razorbackit, jotka tuovat lähitaisteluryhmiä linjoihin. Näiden on pakko kuolla heti. Ehdottomasti. Katso kohtaa A lisätietoja varten.
2. Kuljetusajoneuvojen jälkeen ajetaan pakosalle hyppyreppuilijat ja moottoripyöräryhmät, jotka syöksyvät yleensä sivustoihin. Tapa.
3. Tankit ja muut ampuvat ajoneuvot. Autocannonilla ja kahdella raskaalla boltterilla varustettu Predator pistää helposti sileäksi viisi kaartilaista vuorossa, ja ajaa loput ryhmästä pakosalle, kun taas lascannoneilla varusteltu Land Raider tai Predator murskaa kaartin ajoneuvot maan rakoon pelottavan tehokkaasti. Estä näitä ampumasta.
4+. Tämän jälkeen ammutaan vapaasti, mutta keskitetysti kaikkea, mikä näyttäisi muodostavan uhan. Jos sen saa ajettua pakosalle, hyvä. Silloin se ei ammu kovin kauas ensi vuorolla, ja tuskin rynnäköikään tehokkaasti.
Tässä nyt hieman sisäistettävää. Ja tarkoitushan on soveltaa vapaasti, ei noudattaa kirjaimellisesti.
Periaatteessa marsulistoja löytyy kolmenlaisia:
* Tyyppiä A eli karvauslistat. Nämä kaverit pyrkivät iholle ja lujaa. Odota useita Rhinoja, jotka kuljettavat jalkaväkeä kohti linjojasi. Tämä sattuu.
* Tyyppiä S eli räiskintälistat. Oikeastaan pelitapa on hieman samanlainen kuin kaartilla: ammutaan kaikki seulaksi, ja hymyillään ilkeästi.
* Tyyppiä B eli kombinaatiolistat. Näissä on sekä rynnäkkö- että räiskintäelementtejä, ja ovat siis useimmiten kaikkein vaarallisimpia.
Tyyppi A
Päälle käyvät marsut käyttävät useimmiten joko Pudotuskapseleita tai Rhinoja päästäkseen nopeasti iholle repimään lihat luista kaartilaisilta. Rhinojen pysäytys on verrattain helppoa; tärkeintä on kohteiden priorisointi ja aseiden käyttö oikeassa järjestyksessä. Rhinon AV11:ta vastaan aloitetaan ensin raskailla boltereilla, ja siirrytään sitten asteittain ylöspäin aseiden voimajärjestyksessä, kunnes jokainen on joko räjähtänyt, tuhottu, pysähtynyt loppullisesti tai stunned. Seuraavaksi katsotaan, miltä pöytä näyttää: jos vihollisella on esim. hyppyreppujoukkueita tai muita välittömiä uhkia, ammutaan nämä vähintään pakosalle. Sitten voi alkaa verottaa Rhinoista toivon mukaan ulos pakotettuja marsuja. Joskus vihollinen tekee sen palveluksen, että kasaa marsut tiheään muodostelmaan Rhinon (tai sen raadon) taakse. Nämä kasat ovat Basiliskeille ehdottomia kohteita, samoin kuin muillekin blast- ja template-aseille. Tällä linjalla jatketaan, kunnes uhkaa rynnäköstä ei enää ole, jolloin ammutaan loput vihollisen armeijasta. Siis jos sitä enää on.
Pudotuskapselit ovat vielä helpompia, ainakin useimmiten. Syväiskevä armeija saapuu peliin pala kerrallaan, joten palat voi ampua kappaleiksi yksitellen ilman sen kummepmia huolia. Mikäli vastustaja ei aseta pöydälle mitään alkajaisiksi, kannattaa 'ilmainen' liikkumisvaihe hyödyntää mahdollisimman hyvin; joukkojen välimatkoja kasvatetaan, ja mahdolliset kuolleet kulmat lähellä linjoja otetaan tähtäimiin. Jos tilanne uhkaa riistäytyä käsistä, voi uhrata yhden tai kaksi joukkuetta ostamaan aikaa muille ottaa etäisyyttä verenhimoisista marsuista.
Tyypin A listoja vastaan täytyy aina muistaa kohteiden priorisointi; yksikin lähikseen päässyt joukkue voi murskata pahassa tapauksessa kymmenittäin kaartilaisia, joten tämän estäminen on pääprioriteetti ennen kaikkea. Kauempana olevat, vahvemmat yksiköt tulevat vasta toisena.
Tyyppi S
Ampuvista marsuista voi sanoa paljon pahaa, mutta huonoja ne eivät ole. Näillä on kuitenkin yksi murskaava heikkous; pitemmän etäisyyden (>24 tuumaa) tulitaisteluissa vain raskaat aseet pääsevät ampumaan, ja perusmosuri bolttereineen maksaa 15 pistettä. Tämä johtaa siihen, että halvimmassakin pitkälle ampuvassa taktisessa ryhmässä on vähintään 60 pistettä illmaa. Looginen päättely johtaa siihen, että nämäkin listat pyrkivät usein vähintään boltterin kantaman sisäpuolelle ennen kuin pysähtyvät ja antavat soida.
Tästä yhdestä, joskus kahdesta vuorossta kannattaa repiä kaikki hyöty irti. Ammutaan niin paljon kuin lähtee juuri lähelle tulleisiin ryhmiin. Jos käy tuuri, juoksevat pakoon. Jos ei, saa ainakin kallisarvoisia voittopisteitä. Mentäessä hippasille pelillä raskailla aseilla kaarti pystyy yleensä seisomaan napit vastakkain kenen tahansa kanssa.
Tyyppi B
Kombinaatioihin, eli sekä rynnäkköön että ampumiseen, luottavat komentajat ovat joko päättämättömiä tai ovelia. Oli miten oli, tämä luokka on usein hankalampi pudottaa kuin selkeä A- tai S-tyyppi. Tie voittoon käy ankaran kohdepriorisoinnin kautta: hyvä nyrkkisääntö on, että ampumisjärjestys on
1. Rhinot ja Razorbackit, jotka tuovat lähitaisteluryhmiä linjoihin. Näiden on pakko kuolla heti. Ehdottomasti. Katso kohtaa A lisätietoja varten.
2. Kuljetusajoneuvojen jälkeen ajetaan pakosalle hyppyreppuilijat ja moottoripyöräryhmät, jotka syöksyvät yleensä sivustoihin. Tapa.
3. Tankit ja muut ampuvat ajoneuvot. Autocannonilla ja kahdella raskaalla boltterilla varustettu Predator pistää helposti sileäksi viisi kaartilaista vuorossa, ja ajaa loput ryhmästä pakosalle, kun taas lascannoneilla varusteltu Land Raider tai Predator murskaa kaartin ajoneuvot maan rakoon pelottavan tehokkaasti. Estä näitä ampumasta.
4+. Tämän jälkeen ammutaan vapaasti, mutta keskitetysti kaikkea, mikä näyttäisi muodostavan uhan. Jos sen saa ajettua pakosalle, hyvä. Silloin se ei ammu kovin kauas ensi vuorolla, ja tuskin rynnäköikään tehokkaasti.
Tässä nyt hieman sisäistettävää. Ja tarkoitushan on soveltaa vapaasti, ei noudattaa kirjaimellisesti.