Sotavasara.net

no hyva on

samba kirjoitti: chaosin surkeimpia hyokkayksia

Suurin Kaaosarmeija sitten Sigmarin aikojen?

samba kirjoitti: ja niilläoli ruutiaseita

Eli Archaonin "Helvetintykit" eivä tasapainottaneet asiaa? On nimittäin 'Hammerin murhaavin sotakone.

Lue sitä taustatarinaa äläkä mutuile.

ÖHÖmmmmmmm!!!!!!!!! Vai Bretit loisti poissa olollaan. Kissan viikset silloin kun oli toi kampanja niin GW:n netti sivuillahan Gav Thorpe pisti tarinaa jokaisesta päivästä storm of Chaoksen ajasta. Siinä kyllä kerrottiin että Bretit ja Kislev taisteli demoneita, Petomiehiä vastaan. Jos oikein muistan niin Louen leoncouer vielä pelasti empiren volkmarin joka oli pitkään Demoni armeijan standardin päässä roikkumassa.

Ei empire yksin kokonaan sitä pidellyt Kyllä muut Empiren liittolaiset pidätteli vihollista erisuunnista. Haltijat varmistivat että chaos ei pääse meritse empiren kimppuun ja kääpiöt vuorilla että Grom the conquerer ynm muut eivät pääse sieltä empiren kimppuun.

Mutta kyllä empire silti taisteli paljon yksinkin, enkä väitä etteikö empire olisi pystyny itse pysäyttää ylivoimaa joka oli vastassa.

Bretonnian ja Keisarikunnan ero on seuraava:

Keisarikunta on fanaattinen, vääräuskoisten valtakunta, jotka ovat mitäänsaamattomia nyhveröitä.

Bretonniassa taas on asennetta.

-Kyllä se bretonnia oli chaoksen-sotien aikaan, kuin ludvik 14 aikainen Ranska, eli täysi vätys!

-Toki ne vähän niitä chaoksen demonien varpaita ludvikin sulalla kutitteli.

Skrixqueek kirjoitti:Wanhan 'luffin aikaan oli breteissäkin munaa. ne oli synkkiä irvikuvia ranskan aurinkokuninkaan hovista.

Lähde? Ja mielellään sitten joku Faban armeijakirja eikä jokin roolipelikirjasta löytyvä sivulause ajalta jolloin bretit olivat vain yksi Men of the Westin kansoista.

Niin kauan kuin breteillä on ollut oma armeijalista ovat ne kyllä olleet melkoisen samanlaisia kuin nykyään, ainoa suurempi muutos on että tykit ovat kadonneet listasta ja Ladyn palvonta noussut keskeisemmäksi teemaksi.

Teloittaja kirjoitti:
Keisarikunta on fanaattinen, vääräuskoisten valtakunta, jotka ovat mitäänsaamattomia nyhveröitä.

Niin surullisen totta. Miksi Bretit eivät ikinä lankea?

TietoPredator kirjoitti:

Skrixqueek kirjoitti:Wanhan 'luffin aikaan oli breteissäkin munaa. ne oli synkkiä irvikuvia ranskan aurinkokuninkaan hovista.

Lähde? Ja mielellään sitten joku Faban armeijakirja eikä jokin roolipelikirjasta löytyvä sivulause ajalta jolloin bretit olivat vain yksi Men of the Westin kansoista.

Niin kauan kuin breteillä on ollut oma armeijalista ovat ne kyllä olleet melkoisen samanlaisia kuin nykyään, ainoa suurempi muutos on että tykit ovat kadonneet listasta ja Ladyn palvonta noussut keskeisemmäksi teemaksi.

Bretit uudistettiin viitosedikkaan. Ajateltiin, että saadaan enemmän myyntiä keskiaikapaskiaisilla. Bretit olivat sitä ennen renesanssivelmuja. Jos jaksaisin niin voisin varmaan etsiä jostain netin uumenista jotain vanhaa puuroa, mutta uusi nöyhtä on verkossa jo voitolla.

linkkiä:
http://www.warhammer.net/bretonnia/extr ... lebook.pdf
http://www.warhammer.net/bretonnia/Book ... tonnia.pdf

Oli hommaa, mutta made my point. Kuolkaa pois.

Morglum Mangletooth kirjoitti:Niin surullisen totta. Miksi Bretit eivät ikinä lankea?

Kyllähän Bretitkin lankeavat. Oletko kuullut Mousillonista? Jos et, niin täältä löytyy pari linkkiä:
Mousillon: City of Lost Souls
Disgraced Knights of Mousillon
Black Industries, etsii sivun puolessa välissä kirjan "Barony of the Damned : An adventure in Mousillon"

Totta, kyl Bretitkin lankeavat mutta eivät niinkään kaaoksen voimasta vaan Necromanticin vuoksi (luulisin). Mousillionhan on tosiaan lähes Undead aluetta. Toivon vaan että alue puhdistetaan tästä kirotusta kirouksesta.

Oma näkökantani Nu-Bretonniaan (artturilaan, siis) on melko synkkä. Koko kunnia-klisee on vääristynyt ja bretit vetää talonpoikien yli yhtä lujaa kuin keskiajan monarkitkin. Eiköhän kolmasosalla Khornet ja Khainet kuiski korviin ja mutantteja kurkkii metsissä ja heinäladoissa. Linnoissa kaikki elää pelon ikeessä hullujen hallitsijoiden määrätessä päitä poikki ja Ladyn damsellit keräävät valtaa ja rahaa ja toimittavat kaikenmoisia saakuli rituaaleja makuukamareissaan iltapuhteina.

Mousillon on sellainen limaläjä, ettei mitään rajaa, muttei Gisroeux valtavine murhatilastoineen tai Parravon demoniluolineen ole sisältä vähempää mätiä.

Skrixqueek kirjoitti:Oma näkökantani Nu-Bretonniaan (artturilaan, siis) on melko synkkä. Koko kunnia-klisee on vääristynyt ja bretit vetää talonpoikien yli yhtä lujaa kuin keskiajan monarkitkin.Eiköhän kolmasosalla Khornet ja Khainet kuiski korviin ja mutantteja kurkkii metsissä ja heinäladoissa. Linnoissa kaikki elää pelon ikeessä hullujen hallitsijoiden määrätessä päitä poikki ja Ladyn damsellit keräävät valtaa ja rahaa ja toimittavat kaikenmoisia saakuli rituaaleja makuukamareissaan iltapuhteina.

Mousillon on sellainen limaläjä, ettei mitään rajaa, muttei Gisroeux valtavine murhatilastoineen tai Parravon demoniluolineen ole sisältä vähempää mätiä.

Mutu jeejee. Ei ole ritaria joka ratsastaa neidon siunauksen kanssa mikäli kyseisiä jumalia kannattaa. Todella kivaa että kaivetaan randomilla tuollaisia hienoja lukuja kuin yksi kolmasosa.

Enkös petskules sanonut, että OMA näkökantani, ei virallinen GW:n high fantasy goodie-good kanta.

Skrixqueek kirjoitti:Enkös petskules sanonut, että OMA näkökantani, ei virallinen GW:n high fantasy goodie-good kanta.

Itseasiassa... et jos pilkkuja nussitaan raa'asti ja tämä poika nussii urakalla. Oma näkökanta-kommentin käsittää erittäin helposti käsittämään vain viestisi ensimmäisen lauseen.

Lisäksi pistää miettimään tiedätkö historiallisista taisteluista mitään. Omien joukkojen ylitse ei ratsasteta, vaikka kuinka olisivat alempisyntyisiä. Syytkin voin kertoa, jos joku ei niitä itse tajua. Pahasti pelkään että tässä(kin) keskustelussa joudun vielä rautalankaa vääntämään.

Fabassa ei voi toimittaa saakuli rituaaleja koska saakuli ei käsitteenä tai olentona ole olemassa. Oletan että tarkoitat kaoottisia rituaaleja. Jos en oleta oikein, niin... no, mielenkiintoista kuulla miksi en.

En muuten ole varma tarkoitatko brettien vetämistä talopoikien ylitse suoranaista ratsastamista. Mutta vaikket tarkoittaisikaan, niin talonpojatkin ovat brettejä itseasiassa, jos et ole tiennyt.

Mutta eihän sillä ole väliä, oma mielipiteesihän on kuitenkin väärässä tässä julmassa maailmassa jossa mutu on kuolemaksi.

Dalamar kirjoitti: Mutu jeejee. Ei ole ritaria joka ratsastaa neidon siunauksen kanssa mikäli kyseisiä jumalia kannattaa. Todella kivaa että kaivetaan randomilla tuollaisia hienoja lukuja kuin yksi kolmasosa.

Eikös tämä selittäisi, miksi Lady's blessing pelastaa keskimäärin vain joka kolmannen ritarin tykinkuulalta?

Mutta onhan Strixqueekin houreissakin totuuden siemen. Talonpojat Brettilässä ovat aika lailla maaorjan asemassa ja joutuvat pakkovärvätyiksi sotaväkeen herrojensa mukana. Tyhmyrit vain katsovat sankareitaan ylöspäin niin sokein silmin, etteivät välttämättä edes ymmärrä tulevansa sorretuiksi.

The Captain kirjoitti:

Dalamar kirjoitti: Mutu jeejee. Ei ole ritaria joka ratsastaa neidon siunauksen kanssa mikäli kyseisiä jumalia kannattaa. Todella kivaa että kaivetaan randomilla tuollaisia hienoja lukuja kuin yksi kolmasosa.

Eikös tämä selittäisi, miksi Lady's blessing pelastaa keskimäärin vain joka kolmannen ritarin tykinkuulalta?

Mutta onhan Strixqueekin houreissakin totuuden siemen. Talonpojat Brettilässä ovat aika lailla maaorjan asemassa ja joutuvat pakkovärvätyiksi sotaväkeen herrojensa mukana. Tyhmyrit vain katsovat sankareitaan ylöspäin niin sokein silmin, etteivät välttämättä edes ymmärrä tulevansa sorretuiksi.

Eihän se ole mitään sortamista, se on niinkuin on oikein ja kunniallista. Tietenkin voi kyllä oikeastikin miettiä että onko se jotenkin väärin ja eroaako se oikeastaan jotenkin suomalaisesta asevelvollisuudesta. No, bretit eivät varmaan saa valita siviilipalvelusta, mutta vaikka saisivatkin, kuka nuori talonpoika ei haluaisi lähteä maailmalle tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä ja mutantteja ja tappamaan niitä?

Talonpojan elämä on tylsää. Nuoret miehet haaveilevat aina seikkailuista ja sotimisesta. Mikä olisi oikeasti ero, jos heillä ei olisi pakkoa? blaa blaa pölö pölö jne. en jaksa perustella itseäni enempää kun en oikeastaan edes tiedä mitä yritän sanoa.

Mutta joskus minusta tulee vielä Games Workshopin pelikehitettelijä, ja vannon että 8-10 faban edikan Bretonnialaiskirja käsittää maininnan, notta "One third of the knights and noblemens do not hear the whispering of the dark gods".

Aivan, tiedän että kaksi kolmasosaa sitten tuon mukaan kuulee. Mutta se on ihan samantekevää, pääasia että todistan kantani oikeaksi.

Talonpoikia ei pakkovärvätä, enkä itse ainakaan väittäisi heidän elämäänsä yhtään tylsemmäksi kuin meidänkään, mutta sitäkin kurjemmaksi. Asepalvelukseen mennään, jotta saadaan se leivänkäntty ja mahdollisesti kiiltävä kuparikolikko kuukauden päätteeksi. Ja ennen kaikkea päästään siitä surkeudesta jonnekin muualle, valitettavan usein kuraiselle taistelukentälle kuolemaan jonkun Bretonnia-ylimyksen oikun johdosta.

Dalamar kirjoitti:
Lisäksi pistää miettimään tiedätkö historiallisista taisteluista mitään. Omien joukkojen ylitse ei ratsasteta, vaikka kuinka olisivat alempisyntyisiä.

Ähem, jos nyt aivan tarkkoja ollaan, niin kyllä omien ylitse ollaan ratsastettu, ja niitä on jopa kuritettu. Eikä pelkästään miekanlappeella. Jos nyt pidämme brettien esikuvina ranskalaisia sydänkeskiajalla (varhaiskeskiaika menee ohi, muuten bretti-ritarit eivät käyttäisi levyhaarniskaa) ja palautamme mieliin koulussa oppimamme 100-vuotisen sodan taisteluista, esim. Crecyn taistelun.

Ko. taistelussahan ranskalainen ratsuväki veti hevosilla yli samalla puolella taistelleista genovalaisista palkkasotureista ja antoivatpa samalla vähän siitä kuuluisasta isän kädestäkin. Tämä siksi, kun genovalaiset vetäytyivät kärsittyään englantilaisten pitkäjousimiesten nuolikuuroista saivat tarpeeksi ja vetäytyivät taakse päin. Ranskalaisten kärkijoukkoa johti ihan suurikin ylimys, Ranskan kuninkaan veli, herttua d'Alencon.

Eli, kyllä omatkin (vaikkakin kurjia vierasmaalaisia palkkasotureita olivatkin) saivat joskus kärsiä "omien joukkojen" toimesta.

Maininta siitä, ettei kannattaisi sekoittaa faba-fluffia ja rope-fluffia sekaisin sotii lienee jopa GW:n nykyistä linjaa vastaan, uusien laitosten myötä nuo näyttävät tulevan toisiaan vastaan juuri fluffituksen puolella. Ennenhän ne harhailivat lähes tietämättä toistensa olemassolosta.

t: von Kalteisen

von Kalteisen kirjoitti: Eli, kyllä omatkin (vaikkakin kurjia vierasmaalaisia palkkasotureita olivatkin) saivat joskus kärsiä "omien joukkojen" toimesta.

Niin, ja kuinkas Crécyssä kävikään?

Kyllä Talvisodassakin ruotsalaiset vapaaehtoiset tykkimiehet tähtäsivät lyhyeksi, ja murkulaa satoi omiin etulinjoihin. Siksi kai ne täällä eivät pitkään viihtyneetkään...

Mutta kumpikaan näistä tapahtumista, ei Crécyn taistelu eikä Kannaksen puolustus, liity mitenkään bretonnialaisten ritareiden käyttäytymiseen omia talonpoikiaan kohtaan.

von Kalteisen kirjoitti:

Dalamar kirjoitti:
Lisäksi pistää miettimään tiedätkö historiallisista taisteluista mitään. Omien joukkojen ylitse ei ratsasteta, vaikka kuinka olisivat alempisyntyisiä.

Ähem, jos nyt aivan tarkkoja ollaan, niin kyllä omien ylitse ollaan ratsastettu, ja niitä on jopa kuritettu. Eikä pelkästään miekanlappeella. Jos nyt pidämme brettien esikuvina ranskalaisia sydänkeskiajalla (varhaiskeskiaika menee ohi, muuten bretti-ritarit eivät käyttäisi levyhaarniskaa) ja palautamme mieliin koulussa oppimamme 100-vuotisen sodan taisteluista, esim. Crecyn taistelun.

Ko. taistelussahan ranskalainen ratsuväki veti hevosilla yli samalla puolella taistelleista genovalaisista palkkasotureista ja antoivatpa samalla vähän siitä kuuluisasta isän kädestäkin. Tämä siksi, kun genovalaiset vetäytyivät kärsittyään englantilaisten pitkäjousimiesten nuolikuuroista saivat tarpeeksi ja vetäytyivät taakse päin. Ranskalaisten kärkijoukkoa johti ihan suurikin ylimys, Ranskan kuninkaan veli, herttua d'Alencon.

Eli, kyllä omatkin (vaikkakin kurjia vierasmaalaisia palkkasotureita olivatkin) saivat joskus kärsiä "omien joukkojen" toimesta.

Maininta siitä, ettei kannattaisi sekoittaa faba-fluffia ja rope-fluffia sekaisin sotii lienee jopa GW:n nykyistä linjaa vastaan, uusien laitosten myötä nuo näyttävät tulevan toisiaan vastaan juuri fluffituksen puolella. Ennenhän ne harhailivat lähes tietämättä toistensa olemassolosta.

t: von Kalteisen

Mutta oliko se sotataktisesti viisas veto? Palkkasotureitakaan ei voi laskea oikeasti omiksi, kun porukka saattoi vaihtaa puolta kahdesti saman taistelun aikana.

Kyseenalaistan lisäksi vielä fransmannien taktiikan järkevyyden, mitä lähinnä ajoin takaa tällä kommentillani siitä että omien yli ratsastaminen ei ole järkevää.