Se mikään ihmissusi ole, vaan tietenkin akakapuutto karhu.En tiedä miksi mutta minusta tuon ihmissuden (onhan se ihmissusi?)
Juu mutta kyllähän se hienolta näyttää paitsi kädet ja lihakset ovat ehkä hiukan liiankin isot.
Kannattaa todellakin tutustua ns. "kultaiseen leikkaukseen", avaa aivan uusia näkökulmia sommitteluun. Kysy siitä vaikkapa kuviksenopettajaltanne, helpompi näyttää ja selittää kädestä pitäen kuin netin läpi. Katse itse asiassa hakeutuu ennemmin kultaiseen leikkaukseen kuin keskelle, tiedä sitten mistä johtuu... Kannattaa kokeilla sommittelua eri tavoilla, kokeilla mikä palvelee mitäkin tarkoitusta parhaiten.Skrixqueek kirjoitti: sommittelu minulla menee aina 'bout samalla kaavalla:
1 hahmo - keskelle
2 hahmoa - yksi molemmille sivuille, tai molemmat keskelle
3+ hahmoa - ryhmiteltynä niin,että molemmissa reunoissa on min 1.
keskikohta on aina kuvan pääasia, jotenkin tuntuisi oudolta laittaa otus nurkkaan (tietty joskus sekin olisi liene paikallaan...)
Tämän halusin vain kuulla. Täysin oikea valinta.Skrixqueek kirjoitti:noh, väreinä on venäläiset vesivärit
Öljyvärisiveltimet (eli tasapäiset jäykät) eivät ole ihan paras vaihtoehto vesivärimaalauksiin. Kannattaa hankkia vesivärisiveltimiä. Niissä on se hyvä puoli että halvatkin ovat tarpeeksi hyviä hyvän maalausjäljen saamiseen.Skrixqueek kirjoitti:siveltiminä on vanhoja öljyvärisiveltimiä, joita en pääse nykyään käyttämään ateljeen puutteessa. ohuin on samaa ohuusluokkaa figupensselini kanssa, paksuin on noh, mm... sormenpaksuista...
Kuten varmaan saatoit tietääkin, mitä paksumpi paperi, sitä soveltuvampi se on vesiväreihin. Kopiopaperi on yleensä sellaiset 70-100g/m² mutta ero on huikea ja maalauselämys paljon miellyttävämpi 200 grammaiselle maalattaessa. Kannattaa kokeilla. Itse käytän Fabrianon Disegno Drawing Accademia papereita, jotka paksuudeltaan soveltuvat jopa tempera-maalaukseen.Skrixqueek kirjoitti:mutta paperi on kuitenkin melko ohutta, 'bout kopiopaperiluokkaa.