Sotavasara.net

Khel Thusaadi kirjoitti:

Lord Mikke kirjoitti:

Karu kirjoitti:

Nazreg Moonsinger kirjoitti: 24 pikemania tappaa keskimäärin yhden chosen ritarin... Siinä teille anti-cavalry aseita...

Tosiaan, on eri asia kuinka hyviä pikemanit ovat ratsuväkeä vastaan, saavatpahan kuitenkin sen str 1-bonuksen.

Ja ei niit choseneitä muuteskaa pyssää mikää.

Paitsi toiset Chosen knightit.

Entä jos ei ole Chosen Knightejä? Tietyillä armeijoilla on hieman hankalaa saada ratsuväkeä kentälle esim. kääpiöt ja skavenit. Kääpien juustoisuusprosentti kyllä nousee valtavsti seuraavassa edikassa, jos siinä kerran jalkaväkeä parannetaan.

No skavenit eivät ratsuja tarvitsekaan. Kiva juttu että Dwarffeja parannellaan.

Teloittaja kirjoitti:

The Captain kirjoitti: En tosin näe syytä, miksi ringin keskellä oleva äijä saisi lyödä muttei tulla lyödyksi - se kun on pelin hengen vastaista. Sankarin kuuluu olla sankari ja eturivissä, tai pelkuri ja takarivissä.

Ja mitäs sitten tehdään, kun se sankari on velho, salamurhaaja tai muu vastaava? Ja tokihan yhteen woundiin mätkittyä lordia suojellaan, tai ainakin näin olen ymmärtänyt.

Jos lordia/velhoa/salamurhaajaa suojellaan, ei senkään pidä päästä sieltä kaiken kansan keskeltä lyömään. Eikä vetää LoSiakaan mihinkään. "Suokaa anteeksi, herra Magister, mutta meillä on käsky pitää teidät suojassa noilta vihollisen jousiampujilta." -Empiren hilparimies istumassa mutalammikossa makaavan sotavelhon päällä

Ja ne 24 pikemiestä maksavat suunnilleen sen chosen chaos knight -ryhmän verran, joten ei kai niiden pidäkään olla täysin ylivoimaisia niitä vastaan? Jotkut silver helmit kyllä kaatuvat koristen, jos yrittävät edestä haukia päin.

Niin... ...mutta silvereitä saa samalla hinnalla 2 yksikköä, jotka nopean liikkeen vuoksi pääsevät tulemaan kahdesta erisuunnasta. Joka taas tarkoittaa sitä että piikkejä viedään taas. Ratsuväki on liian halpaa... ...ei säännöissä mitään vikaa ole.

The Captain kirjoitti:

Teloittaja kirjoitti:

The Captain kirjoitti:
Ja mitäs sitten tehdään, kun se sankari on velho, salamurhaaja tai muu vastaava? Ja tokihan yhteen woundiin mätkittyä lordia suojellaan, tai ainakin näin olen ymmärtänyt.

Jos lordia/velhoa/salamurhaajaa suojellaan, ei senkään pidä päästä sieltä kaiken kansan keskeltä lyömään. Eikä vetää LoSiakaan mihinkään. "Suokaa anteeksi, herra Magister, mutta meillä on käsky pitää teidät suojassa noilta vihollisen jousiampujilta." -Empiren hilparimies istumassa mutalammikossa makaavan sotavelhon päällä

Tai sitten näin: "Anteeksi vain, kunnianarvoisa ylivelhotar Alyassuel, mutta teidän on oltava eturivissä kuolemassa kolmosen kestollanne ja ilman haarniskaa. Sucks to be you." - Musta haltia ylivelhottarelle.

Tai:

"Soturini! Suojelkaa minua, vatsani on viilletty auki, käteni on murtunut ja hevoseni tapettu!" "Ei voi mitään, sun on pakko mennä eturiviin, kun säännöissä ei sanottu, että sua voitais suojella. Toki voit aina mennä yksinäs juoksemaan vihollisrivien taakse turvaan. Good luck, have fun."

- Musta haltia kenraalilleen.

Tajuatko, mitä ajan takaa? Ja selitys sille, miksi ringin keskeltä saa lyödä: sankari pomppii eestaas ringin sisällä, ravaten heikoissa kohdissa iskemässä vihollisia, kannustamassa sotilaitaan. Vasta kun rinkiin tulee aukko, sankariin voi hyökätä. Ehkä sääntö, joka puolittaa rinkiläisen hyökkäyksen? Keihäällä varustettu ei tietenkään menetä hyökkäyksiä.

dead flesh penalty kirjoitti: Ja FB:n maailmassa ei käsittääkseni ole yhtään suurempaa kansaa/sotilasorganisaatiota joka käyttäisi nimenomaan tiivistä kilpi/keihäsmuuria.

Kyllähän nuo kääpiöt jonkinlaisia kilpimuuria muodostelevat.

Haltioita ei kai ole olemassa...

Teloittaja kirjoitti: Tajuatko, mitä ajan takaa? Ja selitys sille, miksi ringin keskeltä saa lyödä: sankari pomppii eestaas ringin sisällä, ravaten heikoissa kohdissa iskemässä vihollisia, kannustamassa sotilaitaan. Vasta kun rinkiin tulee aukko, sankariin voi hyökätä. Ehkä sääntö, joka puolittaa rinkiläisen hyökkäyksen? Keihäällä varustettu ei tietenkään menetä hyökkäyksiä.

Tämä ei ole tosielämää, missä kenraali johtaa esikunnasta. Sankarit ovat tässä pelissä sankareita, jotka taistelevat ja kuolevat miestensä rinnalla. Tarinoihin voi toki kirjoittaa mitä tahansa, mutta minusta tämä peli ei ole koskaan kaivannut enempää keinoja suojella sankareitaan kuin armour, ward, unit ja lähimetsä. Jos sankari ei kestä taistelukosketusta, se on alun perinkin päätynyt sinne vain, koska pelaaja on mokannut.

The Captain kirjoitti: Sankarit ovat tässä pelissä sankareita, jotka taistelevat ja kuolevat miestensä rinnalla.

Paitsi takaränkeissä piileskelevät rotat.

Lihamestari kirjoitti:

The Captain kirjoitti: Sankarit ovat tässä pelissä sankareita, jotka taistelevat ja kuolevat miestensä rinnalla.

Paitsi takaränkeissä piileskelevät rotat.

Milloin olet viimeksi nähnyt skavenin takarivissä? Kun se velho ei näe sieltä heittää warppisalamaa, se voi yhtä hyvin vaarantaa nahkansa eturivissä.

The Captain kirjoitti:

Lihamestari kirjoitti:

The Captain kirjoitti: Sankarit ovat tässä pelissä sankareita, jotka taistelevat ja kuolevat miestensä rinnalla.

Paitsi takaränkeissä piileskelevät rotat.

Milloin olet viimeksi nähnyt skavenin takarivissä? Kun se velho ei näe sieltä heittää warppisalamaa, se voi yhtä hyvin vaarantaa nahkansa eturivissä.

BSB ja Ld-generaattori mielestäni viettävät aikansa takarivissä.

The Captain kirjoitti:Sankarit ovat tässä pelissä sankareita, jotka taistelevat ja kuolevat miestensä rinnalla. Tarinoihin voi toki kirjoittaa mitä tahansa, mutta minusta tämä peli ei ole koskaan kaivannut enempää keinoja suojella sankareitaan kuin armour, ward, unit ja lähimetsä. Jos sankari ei kestä taistelukosketusta, se on alun perinkin päätynyt sinne vain, koska pelaaja on mokannut.

Sankarin viimeinen taisto murskaavaa ylivoimaa vastaan? Sitäpaitsi, en osaa kuvitella skaveni"sankaria" vapaaehtoisesti päättämässä elämäänsä, jos on edes pieni mahdollisuus pelastua taistelemalla tie läpi. Ja iskut ottaa toki alempi soturisto. (Viimeinen tekosyyni )

Tässä ollaan jo ajauduttu ihan helkutin kauas alkuperäisestä aiheesta.

Palatakseni siihe kysyn: Mikä teitä estää pelaamasta kaveriporukassa niillä säännöillä, millä haluatte? Kyllä speareista voi tehdä kovia jos haluaa, turnaukset sitten vain ovat eri juttu.

The Captain kirjoitti: Tämä ei ole tosielämää, missä kenraali johtaa esikunnasta. Sankarit ovat tässä pelissä sankareita, jotka taistelevat ja kuolevat miestensä rinnalla. Tarinoihin voi toki kirjoittaa mitä tahansa, mutta minusta tämä peli ei ole koskaan kaivannut enempää keinoja suojella sankareitaan kuin armour, ward, unit ja lähimetsä. Jos sankari ei kestä taistelukosketusta, se on alun perinkin päätynyt sinne vain, koska pelaaja on mokannut.

Ihan totta. Keskiaikaisessa sodassahan kenraalit/kuninkaat usein johtivat armeijaa itse. Luoden näin taistelutahtoa. Otetaan nyt vaikka Napoleon tai ristiretkiä johtaneet Keski-Euroopan kuninkaat. Heillä oli hyvä koulutus ja hyvät haarniskat tavallisen talonpojista kasatun jalkaväen olematonta koulutusta ja suojausta vastaan.

Hieno uudistus, jota itse kaipaisin olisi ratsuväkeä kellistävät keihäsmiehet. Oikeastikin ratsuväen pahin pelko oli juuri keihäsmiehet. Toisaalta miekkamiehet lahtasivat keihäsmiehiä..

Riippuuhan sekin keihään pituudesta. Miekkamies varmaan voittikin heinähangolla sohivan maajussin, mutta kyllä se on miekankin vaikea voittaa koulutettua "sveitsiläistä". Keihään pituus antaa melkoisen edun lähes kaikkea vastaan, jos ei lueta jousia.

Keihään pituus antaa melkoisen edun lähes kaikkea vastaan, jos ei lueta jousia.

Ei minusta, kun niillä miekkamiehillä on varmaan miekan kaverina kilpi, niin he pystyvät torjumaan keihäsmiesten iskut kilvillään, ja miekkamiesten päästessä lyöntietäisyydelle, on keihäs aika avuttoman kömpelö ase.

Niin no joo. Unohin ihan tuon kilpihomman, sekä sen, että tosi pitkä keihäs on kömpelö lähietäisyydeltä.
Tyhmä minä.

Kunnon pitkä keihäs lieneekin tehokkaimmillaan muodostelmissa, kuten mainitussa falangissa.

Käsittääkseni ratsuväki väheni taistelukentiltä sen takia että se ei kestänyt pitkäjousia ja kivääreitä, ainakin näin historian kirja väittää.

-No sellaisiakin historian kirjoja on nähty joissa on kiistetty sortovuodet Suomessa, ettei niitä aina kannata 100% totuutena pitää (jos oli koulun historian kirjoista puhe..)
Ei siinä etteikö Agincourt olisi ollut raskaan ratsun lopun alku.

Mutta asiaan oli paljon vaikutusta myös 1400-luvun lopulla vahvistuneella jalkaväen peitsi-trendillä. Sveitsiläiset etunenässä olivat raskaalle ratsumiehelle turma.
Myös käsiin räjähtämättömäksi hiottu tykistö oli omiaan rikkomaan ratsun muodostelmaa ja säikyttämään hevosia.

Juu, ja ne pitkäjouset jotka tässä pelissä eivät kaada edes jalkamiestä kuin tuurilla.

Erityisen merkittävä muodostelma oli kuitenkin n. 3200 eKr. käytetty soolo-muodostelma. Jokainen soturi juoksi yksinään vihollista päin ja toivoi kavereiden tulevan mukana. Toisaalta, eräs mielenkiintoinen muodost....