Sotavasara.net

Itsekin olen noita vitosedikan aikaan mukaan tulleita "veteraaneja", vaikkakin en ehtinyt pelata kuin pari kuukautta, ja nekin osaksi buustattu omill asäännöillä, tyyliin: "kahden tuuman tai enemmän korkealta hypättäessa rollataam D3", ja jos tuli ykkönen niin kaveri muistaakseni kuoli .

Off OT.

No, itse ei tarvinnut edes kertoa, vaan maalailin iloisesti ja jokainen kaveri joka katteli figuja alkoi innostua. Noin puolen vuoden sisällä sain parikymmentä tuttua/tuntematonta yksin ja kaverien tuella mukaan. Ajattelin että mitä helkuttia olin saanut aikaan. Eihän sen niin hyvää sentään pitänyt olla...

Ja älä ole huolissasi, ei asuinpaikkasi voi olla paljoa Saloa turhauttavampi. . Eivätköhän ne niillä puhetuokioilla messiin tule. Ja jos pysyvät pitempään kuin kaksi viikkoa voit olla aika ylpeä itsestäsi, sillä silloin he todennäköisesti pysyvät myös mukana.

Omat kaverit ei innostu, koska "ei ole aikaa" tai on liian kallista. Yksikin kaveri on päivät vain sisällä ja pelaa jotain rose-onlinea. Ja ei muka kerkee. Toinen kaveri kokeili maalaamista mutta innostus lopahti vähiin maaleihin ja tylsiin figuihin, oman käsityksen mukaan. Nyt yritän taas saada porukkaa Joutsasta mukaan.

helke kirjoitti:Omat kaverit ei innostu, koska "ei ole aikaa" tai on liian kallista. Yksikin kaveri on päivät vain sisällä ja pelaa jotain rose-onlinea. Ja ei muka kerkee. Toinen kaveri kokeili maalaamista mutta innostus lopahti vähiin maaleihin ja tylsiin figuihin, oman käsityksen mukaan. Nyt yritän taas saada porukkaa Joutsasta mukaan.

Ei maalaaminen ole tärkeintä, itse ainakin pelaan maalaamattomilla figuilla lähinnä koska en jaksa maalata ja kuljetus on jo tarpeeksi hankalaa. Yritä saada innostumaan ihan pelkästään pelaamaan ja maalailemaan hiljalleen, figuttaminen on kai parasta aloittaa hiljaisesti eikä heti iskeä 42034 euron listaa ostettavia tavaroita ja sanoa "dodi, maalaa ja liimaa hikipäissään näitä figuja seuraavat kolmisen viikkoa".

Itse lähin mukaan parin kaverin kanssa FaBaan yhden hauskan, nyttemmin nauretun suomenkielisen Warhammer lehtisen ansiosta. Se oli vielä 5. edikan aikaa, suomenkielinen sääntökirja 5. luokkalaiselle ja Brettejä kahden knihgtin boxeissa. Kaveri aloitti monta armeijaa, koska ei koskaan pitänyt siitä armeijasta jota oli luullut hyväksi. Maalarina se oli todella hyvä, mutta ei jaksanut paljon maalata, joten lopetti.
Nytten se innoistui ostamaan toisen kaverin maalatut örkit halvalla, ja on heti pelaamassa innolla kun jo yli 2000pts on maalattu. Ei edes lannistunut kun näytin figu pelien pimeän puolen pelaamalla sitä vastaan ekan pelin 5 vuoteen Errantry warilla (meni kaikki 100% oikein kun voi pelissä), vaan se innostui enemmän.
Se kaveri joka myi örkit (hävisi muka kaverinsa Welffeille liikaa) innostui Tzeentchistä kun kerroin vähän millä sillä pystyy.

Omaamme näemmä jotain todella karmivia psyykkisiä kykyjä?? eh?

riimumestari kirjoitti:Omaamme näemmä jotain todella karmivia psyykkisiä kykyjä?? eh?

Siltä vähän vaikuttaa, jumalat hymyilevät meille.

Karl Van Dieter kirjoitti:

riimumestari kirjoitti:Omaamme näemmä jotain todella karmivia psyykkisiä kykyjä?? eh?

Siltä vähän vaikuttaa, jumalat hymyilevät meille.

Indeed, jumalat hymyilevät meille tyttöjenkin puolesta.

Off OT

Paras keino saada kaverit innostumaan on varmaankin juuri aiemmin mainitut esittely pelit (Battle for Skull Pass/ Battle for Maggrage -boxit toimivat ihan hyvin) tai armoton hehkutus. Tosin salakavala vaivihkaa käännytys saattaa myöskin toimia. Taaskaan ei ole sitä yhtä ja oikeaa vaihtoehtoa.

Uhkailu ratkaisee kaiken

Pötsi kirjoitti:Uhkailu ratkaisee kaiken

Osittain, kyllä.

Turpaanveto se on se jolla kaikki ratkaistaan.

Tai sitten jos olemme sivistyneitä ja elegantteja (olemme suomalaisia joten emme ole... turpaan vaan!)
Mutta toisessa tapauksessa salamurhaajat sun muut mafiosot peliin.. meidän tapauksessa tosiaan se pesismaila on paras kaveri

Yhdellä mun kamulla ei oo yhtikäs mitään harrastuksii, ja kun näytin katalogii ja se sano liskoja ihan siisteiks. Aina sillon Tällön kyselen siltä, olisko intoo, mut se sanoo vaan se olevan aika kallista (hymähtäen ja vaihtaen puheen aihetta, luulempa ettei kiinnosta)

Itsellä meni näin: Joskus pienenä olin kylässä jossain-> näin kyseisen perheen pojan huoneessa figuureja ja ihmettelin mitä ne on. Vähän sen jälkeen sain jostain käsiini 5.edikan geeween mainoslehtisen. Innostuin harrastuksesta, ostin pari figua, ja yritin maalatakkin, mutta lopahti sittemmin. Sitten myöhemmin löysin sen suomenkielisen "sääntökirjan" jostain hyllyn uumenista ja aloin selailla ja lopulta lukea sitä. Luulin oppineeni säännöt ja hehkutin kavereille harrastusta, ja aloin itsekkin ostella figuja yms. Sittemmin enää 1 kaveri oli kiinnostunut ja pelailimme sen kanssa melko usein (ja opimme niitä OIKEITA sääntöjä siinä samalla)

Erax kirjoitti:Jep, no nytkun tästä kehittyi keskustelu miten alotettiin figuilu, mä olin joskus 10 kun hyvä kaverini näytti mulle innoissaan Thousand sons - figujaan, ja minä innostuin heti. Siitä se ajatus lähti...

toikin on jo kysytty.

Róbó-Tónó kirjoitti:Itse lähin mukaan parin kaverin kanssa FaBaan yhden hauskan, nyttemmin nauretun suomenkielisen Warhammer lehtisen ansiosta. Se oli vielä 5. edikan aikaa, suomenkielinen sääntökirja

Tämäpäs yllättävää! Itsekin aloitin warhammerin saman lehden ansiosta, minä jo luulin että tämä olisi harvinaista! Kun kaverit ostivat kyseisen opuksen, he rupesivat pelaamaan kahdestaan ja minä halusin ehdottomasti mukaan. Kun olin hankkinut ensimmäisen rykmenttini aloin pelailemaan heidän kanssaan lähes joka päivä,kuitenkin ilman oikeita sääntöjä (pelasimme jonkun suomenkielisen sääntökirjan mukaan ) jonka voitte päätellä taisteluista jotka muistan monia vuosia sitten tekemästäni night goblin figusta, jonka päähän on liimattu iso pääkallo palkkioksi voitosta lukuisia chaos chariotteja vastaan jotka se holdasi ja tappoi ne kaikki...mutta muistaakseni hävisin melkein poikkeuksetta kaikki pelit. Kuitenkin intoni pysyi yllä. Kerran pelasimme kaikki mega-battlen jossa kaverini nurgle kuoli ja hän lopetti harrastuksen siihen paikkaan . Toinenkin lopetti jonkin ajan päästä ja pelikavereita ei enää löytynyt pitkään aikaan. Kuiten löysin ylä-asteella pari kaveria ja harrastus alkoi (ja tällä kertaa varmaan jää pysyväksi) uudestaan. Nyt on tullut käytyä turnauksissa ja maalailtua paljon. Tämän tarinan jälkeen voisin antaa vinkiksi jos niitä pelikavereita haluat kannattaa kertoa kavereille rohkeasti harrastuksesta jos niitä edes vähän kiinnostaa. Ja kuten useat ovat jo maininneet,kuitenkaan väkisin ei kannata tyrkyttää koska tilanne vain pahenee (tai muuta Joensuuhun täältä porukkaa löytyy ).

esko kirjoitti:

Erax kirjoitti:Jep, no nytkun tästä kehittyi keskustelu miten alotettiin figuilu, mä olin joskus 10 kun hyvä kaverini näytti mulle innoissaan Thousand sons - figujaan, ja minä innostuin heti. Siitä se ajatus lähti...

toikin on jo kysytty.

...Niin että mitä oli jo kysytty? meni vähän ohi...

Miten aloitit... siitä on aika monta palstaa.

Minulla on myös tuo ongelma että kaverit tuppaa pelaamaan enemmän wowia nykyään kun fabaa.Ja tuohon aloittamiseen muuten itse malaailin ukkoja itsekseni noin 1 vuoden kunnes aloin pelaamaan ja sain 2 kaveria innostumaan harrastuksesta.Ja älä anna niiden kommentien häiritä jos ne pilkkaavt jotain,anna mennä toisesta sisään ja toisesta ulos.Minun koulussani warhammerien keräämistä pidetään liki rikoksena mutta en anna sen häiritä hienoa harrastusta.

Nonii, luokallemme tuli uusi oppilas, arvatkaas mitä? Se harrastaa warhammeria!:) Nyt laitettiin tilaukseen Bfsp. Pitkän odotuksen jälkeen alkaa Faba-harrastus! Uskomatonta!:D Muut ei täällä "syrjässä" pelaa fabaa, tai mitään pikku-ukkoilua. Nyt kahestaan voidaan houkutella muutama muukin aloittamaan.

Monilla ihmissillä on pahoja ennakko luuloja figuilua vastaan. Olin viime kesänä tyttöleirillä ohjaajana ( palkka on minimaalinen ) ja selvitin 12 vuotiaille tytöille harrastuksestani. Ensimmäinen kommentti:" ootsä tosiaan niin lapsellinen et maalaat jotain leluja". Justiinsa tällaisia pissis tyyppejä. Korjasin kuitenkin harhaluulon ja näytin heille tuoreinta figulehteä. Kokivat varsinaisen ahaa-elämyksen. Nykyään 6 tytöstä 5 harrastaa warhammeria ja yksi 40k:ta. Aivopesua ?

Juu, niiden figujen esitteleminen saattaa muuttaa useiden tyyppien oletukset harrastuksesta. Livenä en ole kokenut, mutta paljon on juttua kuultu.

Mutta hyvä, kun jonkun kaverin löysit kanssasi figuilemaan. Ja aivopeskää nyt kahden kimpassa se yläaste miniatyyrien lumoihin .