Sotavasara.net

Eikö kaikki fantasia ole toisistansa kopioita..? : D

stalker89 kirjoitti:

Remos kirjoitti:Eikö kaikki fantasia ole toisistansa kopioita..? : D

ei, ihan kaikki fantasia on tolkkienilta kopioitua.

Eli siis 50 prosenttia fantasiasta on suoraan Kalevalasta!?!?!? HOLY SH*T!

Joo, se on nykyfantasiassa perseestä, kun haltiat, örkit ja kääpiöt on se vakiovarustus fantasioilla.

Da edit: Nojoo, miun pää on täynnä vain niitä tunnetuimpia fantasioita. Olet oikeassa.

Da Big Boss kirjoitti:Joo, se on nykyfantasiassa perseestä, kun haltiat, örkit ja kääpiöt on se vakiovarustus fantasioilla.

Tämä lienee harvoja niitä omalaatuisia fantasioita.

Tämä on taas tätä low-fantasia elitistien propagandaa. "Erilaista" fantasiaa ja nimen omaan persoonallista high-fantasiaa on maailma pullollaan. Se, että Suomalaisen kirjakaupan valikoima rajoittuu Dragonlanceen ja Forkkareihin ei kerro koko totuutta.

Esimerkiksi Neil Gaimanin lukuisat kirjat ovat mitä parhainta nykyfantasiaa. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Tähtisumua tai vaikkapa American Gods, jotka molemmat kääntävät vanhat mytologiat virkistävän tuoreeseen muotoon. Varsinkin tähtisumua ottaa paljolti vaikutteita Lordi Dunsanyn Haltiamaan kuninkaantyttärestä, joka on pre-Tolkien-fantasiaa ja silti sisältää haltioita melko modernissa, mutta silti Tolkienista eroavalla tavalla.

Myöskään Robert Holdstockia taikametsineen, Ursula K. Le Guinia tai vaikkapa J.K Rowlingia, jonka kertomukset eivät nekään ole ihan geneeristä high-fantasiaa, ei kannata unohtaa.

Pelimaailmoista voisi mainita vaikkapa World of Darknesin, sekä uuden, että vanhan. Varsinkin WoD:n Changeling-pelit ovat mitä persoonallisinta ja parhainta high-fantasiaa mitä on viime vuosikymmeninä julkaistu. Kannattaa kokeilla, jos roolipeleistä diggaa vähääkään.

Ja mitä haltioihin, kääpiöihin ja muihin taruolentoihin tulee, puoletkaan nykyisestä high-fantasiasta ei todellisuudessa lainaa näitä olentoja Tolkienilta. Harhaluulon luovat ainoastaan nämä näkyvimmälle pääsevät maailmat, jotka ovat yleensä kaupallisia, monella alalla samaan aikaan operoivia ja varsin vanhoja. 'Hammerinkin maailma on jostain kahdeksankymmentäluvun hämäristä ja on eräs vanhimmista pelimaailmoista D&D:n maailmojen kanssa.

Haltiatkin ovat olleet germaani-, aasa- ja kelttimytologioissa eri nimillä mukana melkolailla vähintäänkin puolittain Tolkienin ja Dunsanyn vastikkeiden kaltaisina, eivätkä siten loppujen lopuksi edes kovin kaukana nykyfantasian olennoista. Drow:tkin pomppivat irlantilaisten tarinoissa jo kauan ennen kuin Forkkarit keksivät ottaa ne itselleen.

Taruolennoista ei tee kliseisiä niiden olemassaolo tarinoissa vaan niiden käyttötavat.

Enpä tiedä drowien osallisuudesta irlantiin varsinaisesti, mutta skottilaisessa mytologiassa esiintyvät trow't (tai trowet tai drow't) ovat skandinaavisen mytologian peikkoja vastaavia olentoja, jotka elävät maan alla ja tekevät ihmisille kiusaa.

Maahiset taasen ovat ihan kotimaista kansanperinnettä. Yhtymäkohtia toki löytyy myös Keski-Euroopan gnoomeista ja skandinaavisista trolleista (jotka ko. skandinaavit toivat Orkneylle ja Shetlantiin, sama sana kuin trow), jotka nekään eivät välttämättä ole identtisiä suomalaisten vastineidensa kanssa.

appel kirjoitti:

Remos kirjoitti:Eikö kaikki fantasia ole toisistansa kopioita..? : D

ei, ihan kaikki fantasia on tolkkienilta kopioitua.

(hassua sinänsä että conan barbaari on julkasitu 1930, tolkienin tuotos 1950-luvulla)

Joo ja Tolkien on plagioinut ainakin osan Kalevalaa =)

Kdownunder kirjoitti:Joo ja Tolkien on plagioinut ainakin osan Kalevalaa =)

Ai. Tolkienit olen lukenut, ja Koirien Kalevalan, ja jotain pätkiä Kalevalaa sieltä täältä ja nähnyt Rauta-ajan, mutta näiden tietojen pohjalta on vaikea nähdä mitä Tolkien olisi Plagioinut Kalevalasta. Kalevalaa en ole siis jaksanut runomitassa läpi lukea. Onko osoitettavissa joku kohta Tolkienin jostain kirjasta, missä tosiaan plagioitaisiin Kalevalan tekstejä ? Tolkienin elämänkerrasta muistan, että hän on kyllä Kalevalaa lukenut, ja ottanut jotain vaikutteita suomen kielestä johonkin haltiakieliinsä, mutta plagiointi on kyllä uutinen. Vai oliko toi heitto ihan läppää ?

Nämä kopiointiväitökset ovat kai lähtöisin Kalevalan Kullervon ja Silmarillionin Turin Turambar tarinoiden samankaltaisuudesta. Tosin ei taida Kullervo olla maailman ensimmäinen tarina nuoresta miehestä, joka heiluu miekan kanssa ja sekoilee (mm siskoonsa), että ihan satavarmasti ei voi sanoa onko Tolkien lainaillut tarinaansa Kalevalsta vai jostain muualta. Ja jos olisi, niin ei tuo Kullervo niin iso tai merkittävä osa ole Kalevalaa.

Tuossa kuitenkin linkki alan harrastajan aivoituksiin aiheesta:

http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html

Turin Turambarin tarinan ja Kalevalan yhteydet palautuvat kai mestarin itsensä suuhun. Tolkien oli vaikuttunut Kalevalasta. Mutta kuten tuossa edellä jo Ilmapuolustus totesi, tarinan tasolla ei ole Kalevalaa erikseen tarvinnut kopioida: kyseessä kuitenkin melkoisen yleinen, yleisinhimillinen tarina.

Eldarin käyttämässä quenyan kielessä on joitakin suomenkielen vaikutteita. Ymmärtääkseni ei niinkään kieliopissa kuin äänteissä ja sitä kautta vähän sanastossa. Toisin sanoen, Tolkienin suomi-innostus näkyy äänteissä, ja quenyaksi kirjoitetuissa sanoissa on siten jonninverran tuttuutta suomalaiselle lukijalle.

Jos kaikki fantasia on matkittu Tolkienilta, Tolkien matki omansa eurooppalaisista (keskiajalla muistiin merkityistä) tarinoista: Irlannin, Walesin, Englannin, Skandinavian ja Saksan tarinoista. Tätä kautta fantasia palautuu keskiaikaisiin ja sitä vanhempiin (sankari)tarinoihin ja "historioihin". Kielitieteilijänä ja muinaisenglannin opiskelijana Tolkien oli kahlannut nämä tarinat läpi jo opiskeluaikanaan. Keski-Maa tarjosi sitten sellaisen kivan leikkikentän ammattialiselle: siellä saattoi kertoa kokonaisia tarinoita kontekstissaan, kun taas alati varovainen tiede ei tänä päivänäkään uskalla sanoa monista tarinoista, kuka niitä kertoi, kenelle, missä, milloin tarkalleen - ja mitä (piilo)merkityksiä niillä saattoi ehkä olla. Eikä edes aleta pohtia, ovatko tarinat totta, ja miltä osin - jooko?

Huomattava osa Keski-Maan kamasta tulee suoraan muinaisenglantilaisista ja skandinaavisista tarinoista, Middle Earth nimeä myöten. Sieltä ne maailmankaudet, haltijat, kääpiöt, velhot ja ihmissankarit kuningassukupuineen ponnistavat.

Kannattaa lukea noita vanhoja, alkuperäisiä juttuja. Joukossa on erittäin kovaa kamaa - ja toisaalta hämmästyttäävää D&D-mättöä sankareineen, velhoineen, jopa tulipalloineen. Ja 12-vuotiaine maailmanvalloittajineen. On kyllä ihan pakko ihmetellä, millaiseen yleisöön tarinat ovat aikaan tehonneet - niitä kun alun perin on kuitenkin enimmäkseen kertoiltu aatelisporukoissa ja kirjoitettu muistiin luostareissa. Kai tavallinenkin kansa on niistä diggaillut, mutta siitä tuskin saamme koskaan mitään faktaa (lähteitä) käsiimme.

Kollegat Helsingin yliopistolla ovat muuten löytäneet aika paljon kaikkia jänniä yhteyksiä Kalevalan (tai sen pohjalla olevan oikean suomalaisen epiikan) ja skandinaavisten runojen/saagojen välillä. Suurempaa julkaisua odottelemme. Olisiko niin, että kansainvälinen fantasia saavutti Suomen raikkaat rannat jo rautakaudella? :)

-ile

Niin siis Tolkienhan loi haltiakielet, eli quenyan ja sindarin ennen kuin kirjoitti yhtä ainutta tarinaa, ainakaan valmiiksi. Näistä haltiakielistä ensimmäinen eli quenya on suomenkielestä lainattu ja onkin eräänlainen sukulaiskieli vanhalle Kalevala-henkiselle suomenkielelle. Tolkien myös luki Kalevalan, ja voitaisiin tehdä joitain pieniä yhteneväisyyksiä mm. nimien ja sen sellaisten kesken. Esim. Kalevalan jumala(tar) on Ilmatar, kun taas Silmarillionissa jumalan nimi on Eru Iluvatar, tai pelkkä Eru tai Iluvatar joskus. Iluvatar on aika lähellä Ilmatarta jne.