Uusien pelaajien vahvistama Ensemble pääsi liigapelissä todistamaan, että hiidet ovat varjohaltioita parempi joukkue. Siinä, missä
Yötoiveen varjohaltiat hävisivät Sateenkaari Salmonellan liskoille 4-1, Ensemble pisti kampoihin ja hävisi samoille matelijoille "vain" 3-1.
Kyyti oli Ensemblelle kylmää ottelun ensihetkistä, vaikka maalia päästiinkin yrittämään ensimmäisinä. Tosin yleisöstä lensi kivi, joka kaatoi linjasta yhden sauruksen. (Kiitos siitä!) Aloitusvuoro loppui lyhyeen, kun skillauscomppi epäonnistui. Virheetöntä peliä näyttäneet liskot tunkivat heti Ensemblen alueelle ja saurukset laittoivat turpeeseen pieniä vihreitä miehiä. Keskialueella oli tappelun tapaista mutta edes Hullukko ei ketjukuulallaan saanut liskoja lepäämään. Peikot joko loistivat tyhmäilemällä tai sitten ne eivät ehtineet toimia ennen vuoronkatkeamista. Pian liskot juoksivatkin maalin.
Hullukko sai punaisen mutta muuten Ensemble pääsi kutakuinkin ehjänä yrittämään toista maalia. Taas oli pallonkäsittelyssä ongelmia ja hyökkäys vaihtui puolustukseen. Taas olivat peikot tyhmiä tai sitten turpeessa. Tai molempia. Hiisiä vietiin kuin litranmittaa, mutta jonkinlaisena työvoittona voi pitää sitä, että Salmonellan hyökkäystä onnistuttiin viivyttämään sen verran, että erätauolle mentiin edelleen 1-0-lukemissa. Ensemblelle puoliaika oli turhauttavaa tuskaa. Ammattimaiset liskot ja tavallistakin kehnompi noppatuuri (mm. 4 epäonnistunutta tyhmyystestiä) pitivät huolen siitä, että minkäälaiset viritykset eivät päässeet edes alkuun. Nyt oltiin ottavana osapuolena.
Toinen puoliaika alkoi liskojen hyökkäyksellä. Ensemblen käskyttäjä ajatteli houkutella liskot keskeltä läpi pussittaakseen ne sitten laitoja vahtineilla peikoilla. Arvatkaa onnistuiko. Määräenemmistö Ensemblen tähtösistä pääsi joko turpeeseen tai tyrmäysaitioon. Nopeat liskot hölkkäilivät sujuvasti peikkojen ulottumattomiin. Aika pian verkko heilui Ensemblen päässä. 2-0.
Onneksi joitain pelaajia saatiin takaisin kentälle seuraavaa hyökkäystä varten. Iljettävät matelijat olivat tietenkin koko ajan täysilukuisia. Kun kaksi juoksumaaliyritystä oli kerran ryssitty, päätettiin taktiikkaa vaihtaa. "Ilmapeliä pojat!" käskytti valmentaja. Yleisön hiidet, haltiat ja kaaossoturit pidättivät henkeään, kun Poju asettui heittoasemiin linjan taakse, kapteeni Malakias Mulko itse Pojun viereen ja Paappa takakentälle ottamaan palloa vastaan. Touchback! Pallo saatiin ilman noppia Malakiaksen käsiin. Poju ei ollut tyhmä, ei ollut nälkäinenkään. Päästiin siis heittämään. Inacuratena lähti. Ilmalennon jälkeen Malakias laskeutui vaarallisen näköisesti sauruksen viereen mutta pysyi pystyssä. Yksi väistö ja Malakias juoksi maaliin kotiyleisön edessä (kyynelehtikää!). 2-1-kavennus oli tosiasia!
Sitten olikin taas Sateenkaari Salmonellan vuoro tulla. Pallo potkaistiin tarkoituksella syvälle liskojen alueelle. Hetken näytti siltä kuin liskojen hyökkäys saataisiinkin poikki, kun nopat antoivat taulukosta blitz-tuloksen. Pari hiittä vilisti laitaa pitkin liskojen puolelle ja Harppa loikkasi sauruslinjan yli blitzaamaan pallonpoimijaksi tarkoitettua AG4-skinkkiä. Valitettavasti molemmat kaatuivat, joten vuoro siirtyi vaihtolämpöisille. Sitten tulikin turpaan. Tunkeilusta suuttuneet saurukset ja skinkit tekivät hiisistä jauhelihaa ja Ensemblen pelaajia poistui kentältä huolestuttavaa vauhtia. Kun Enemblen vuoro taas koitti, ei vihollisen puolella ollut enää ketään, joka olisi voinut uhata pallon haltuunsa ottanutta sisiliskopelaajaa. Puolustuskin oli huolestuttavasti auki, etenkin kun Pimu taas tyhmäili taklausalueensa pois. "Ilmapeliä!" huusi valmentaja taas. Kenties hiidellä voisi osua pallonkantajaan ja näin pelastaa tilanteen. Poju ei ollut tyhmä vaan tarttui vieressään odottaneeseen Vajakkiin. Valitettavasti Pojun verensokerit olivat kuitenkin päässeet matalalle, joten hän heiton sijaan tankkasi hotkaisemalla joukkuetoverinsa. R.I.P. Vajakki. Turpasauna jatkui vielä hetken, ennen kuin liskot tekivät kolmannen maalinsa. Silloin kentällä oli enää kaksi peikkoa ja kaksi hiittä.
Vielä oli kaksi vuoroa aikaa tehdä maaleja. Ilmapeliin päätettiin taas turvautua. Maalintekijä Malakias valittiin tehtävään. Tällä kertaa kaikki meni hyvin - aina siihen asti, kun Malakias pomppi katsomon puolelle. Onneksi uskolliset fanit eivät halanneet häntä kovin lujaa. Pallo pysyi kuitenkin onneksi liskojen alueella, joten ne eivät saaneet tehtyä enää neljättä maalia ennen ottelun loppua.
Kukaan pelaaja ei kehittynyt, mutta Malakias on nyt maalin ja MVP:n ansiosta kahden pisteen päässä toisesta skillistä. Hienoinen pettymys oli se, että Pimu ei vieläkään onnistunut kalastamaan itselleen cassua, joka toisi hänelle skillin. Rahaa tienattiin uskollisten fanien ansiosta 50 000.
Tappio johtui tällä kertaa ennen muuta vastustajan taitavuudesta. Liskojen lyömäpeli oli jatkuvasti tehokasta: assisteja riitti ja työntelyissä oli taktista silmää. Toki Ensemble auttoi vastustajaa mokailemalla kriittisiä nopanheittoja, mutta vaikka tuuri olisikin ollut parempi, olisivat lukemat varmaankin olleet samaa lukokkaa. Hiisien huonouden taakse ei voi nyt mennä, vaan kokenut vastustaja yksinkertaisesti osasi pelata helvetin hyvin.
Sateenkaaren järjestämän löylytyksen jälkeen tuntuu vähän siltä, että Ensemble saa nyt pitää lomaa. Kentälle pääsyä odottaa konsernin toinen joukkue: puuhaltiat. Seuraavaksi saanette siis lukea Tapio Turman ja Ruohometsän kansan edesottamuksista.
PS. Laittakaahan omat hiisibloginne pystyyn!
