Olis myös ihan kivaa joskus pelata turnauksessa jossa puolet pelaajista saa ilmaisia pisteitä joidenkin pelaajien reilupelilistoista, jos mennään kilpailemaan paremmuudesta, niin miksei kaikki voi vain tulla sillä parhaimmalla mahdollisella armeijalla ja yrittääkin olla paras. Warhammer on siitä outo laji, että se joka on parhaiten varustautunut kisaan, haukutaan lyttyyn, ja se joka "lähtee juoksemaan maratoonia ilman kenkiä toppatakissa" ylistetään puolijumalaksi.Skarsnak kirjoitti:Etpä voisi olla enempää väärässä. Myös turnauksissa on eroja, turnauksiin osallistuvien pelaajien asenteissa on eroja, pelaajien asenteissa eri turneiden välillä on eroja. Välillä tulee haettua tehoja, välillä tulee pelattua vaihtoehtoisemmilla listoilla. Vaihtelu virkistää.MinerMe kirjoitti:--eikä ikinä tulla pelaamaan turnauksissa armeijoilla jotka on kasattu vain ihan pelkän fiiliksen pohjalta--
Sitä en väitä etteikö suomessa olisi sitä turboruuvia käännetty muutama pykälä kireämpään, mutta kyllä muutakin näkyy.
Kieltäydyn vastaamasta äänestykseen, koska kumpikaan vaihtoehdoista ei ole oiekassa. Maailma ei ole mustavalkoinen.
Pelaatko ns."power"armeijalla?
"I love the smell of starcannons in the morning!"
Itse vastasin pelaavani ns. "power" armeijalla.
Omistan useita armeijoita, joista olen mieltynyt eniten uusimpaani elikkä Skyre rottiini. Armeijani voi luokitella SAD:istiseksi, sillä se sisältää täyden magian + ratlingit yms.
Olen kuitenkin MakeH:n kanssa samoilla linjoilla, että pelaaminen vaatii taitoa. Itse olen pelannut vasta n. 2 vuotta Fabaa, enkä silti hallitse armeijoitani parhaalla tavalla.
Olen monessa turnauksessakin käynyt enkä ole kovin korkealle yltänyt sijoituksissa, vaikka minulla on aina ollut "power" lista käytössäni oli kyseessä sitten summon horde taikka uudet rottani.
Kaikissa turneissa on ollut silti hauskaa pelata, joko niin kutsuttuja "fluffi" listoja sekä "power" listoja vastaan.
Minun mielestäni suurin syy erilaisten listojen vastakkain asetteluun on ihmisten erilainen tapa suhtautua peliin ja harrastukseen yleensäkin. Etenkin turnauksissa huomaa erot. Useimmiten kun olen pelannut "fluffi" listaa vastaan on vastustaja ollut rento kaveri, joka ei niinkään ole piitannut lopputuloksesta, vaan hauskanpidosta. Toki poikkeuksia on.
Ikävimmät vastustajat ovat lähes poikkeuksetta käyttäneet "power" listoja, mutta nekin ovat onneksi olleet poikkeuksia.
Pelaajien asenteet tulee hyvin pitkälti omasta peliporukasta ja siitä miten on tottunut pelaamaan. Peli ilo tulee pelaajista, ei listoista.
Omistan useita armeijoita, joista olen mieltynyt eniten uusimpaani elikkä Skyre rottiini. Armeijani voi luokitella SAD:istiseksi, sillä se sisältää täyden magian + ratlingit yms.
Olen kuitenkin MakeH:n kanssa samoilla linjoilla, että pelaaminen vaatii taitoa. Itse olen pelannut vasta n. 2 vuotta Fabaa, enkä silti hallitse armeijoitani parhaalla tavalla.
Olen monessa turnauksessakin käynyt enkä ole kovin korkealle yltänyt sijoituksissa, vaikka minulla on aina ollut "power" lista käytössäni oli kyseessä sitten summon horde taikka uudet rottani.
Kaikissa turneissa on ollut silti hauskaa pelata, joko niin kutsuttuja "fluffi" listoja sekä "power" listoja vastaan.
Minun mielestäni suurin syy erilaisten listojen vastakkain asetteluun on ihmisten erilainen tapa suhtautua peliin ja harrastukseen yleensäkin. Etenkin turnauksissa huomaa erot. Useimmiten kun olen pelannut "fluffi" listaa vastaan on vastustaja ollut rento kaveri, joka ei niinkään ole piitannut lopputuloksesta, vaan hauskanpidosta. Toki poikkeuksia on.
Ikävimmät vastustajat ovat lähes poikkeuksetta käyttäneet "power" listoja, mutta nekin ovat onneksi olleet poikkeuksia.
Pelaajien asenteet tulee hyvin pitkälti omasta peliporukasta ja siitä miten on tottunut pelaamaan. Peli ilo tulee pelaajista, ei listoista.
Nopat ja Taktiikka Ry
Pääkaupunkiseudun pelikerho
Pääkaupunkiseudun pelikerho
Näinhän se menee, power listoilla vain aina joskus on negatiivinen vaikutus vastustajan peli-iloon. Sekä summonhorde että SAD voi olla ihan kiitettävän tympeä vastustaja. Ensimmäinen lähinnä huonoa taikapuollustusta vastaan, jälkimmäinen taasen koska skaven pelaajan noppatuuri voi ratkaista ihan yksipuolisesti koko pelin. Eli vaikutus on jossain määrin kivi-sakset-paperi suuntaan, mikä taasen aina välillä johtaa peleihin, jossa lähinnä katsotaan selviääkö tasurilla, vai tuleeko ihan kunnolla takkiin.Imperial Warrior kirjoitti:... Peli ilo tulee pelaajista, ei listoista.
Päälle kun heittää ihmisten iloiset ennakkoasenteet siitä, millaisia mulkkuja kaikki summon/sad pelaajat ovat, niin tokihan peli on viihdyttävää :)
Mutta kyllä mielestäni power listan pelaaja on tekemisillään vastuussa vastustajan peli-ilosta enemmän kuin "fluffilistalla" pelaava, lähinnä pelin meneminen yksipuoliseksi noppien viskonnaksi tappaa kyllä peli-ilon melko tehokkaasti. Yleensä pyrin tuollaisissa tilanteissa löysäämään vähän painetta (olettaen tietenkin, etten ole se, jolla pyyhitään lattiaa), jotta vastustajakin pääsee peliin takaisin mukaan. (Minulle on tärkeintä vain voitto, ei se, tuleeko se isolla vai pienellä marginaalilla :)
elikkäs editoin viestiä ja poistin turhaakin turhemman kommentin eräästä erittäin hyvästä pelaajasta, ennen kuin mitään sanktioita aletaan jaella suuntaanjostoiseen.
joten;
nöyrimmät anteeksipyytöni ennen poistoa mainitulle henkilölle.
-aNt-
joten;
nöyrimmät anteeksipyytöni ennen poistoa mainitulle henkilölle.
-aNt-
"there is nothin`as sure
in the world as the
beer of Bugmans family
and the treachery of elves"
in the world as the
beer of Bugmans family
and the treachery of elves"
pidän sanani.... vaikka tartuttaisittekin koneeseeni jonkun helvetin viruksen(vitn ...nörtit?MinerMe kirjoitti:--eikä ikinä tulla pelaamaan turnauksissa armeijoilla jotka on kasattu vain ihan pelkän fiiliksen pohjalta--
voisin olla myös väärässä, jos vain toisin pystytään todistamaan.Skarsnak kirjoitti:Etpä voisi olla enempää väärässä.
kannatan Newcastlea, joten maailma ON osaltani edellämainitunlainenSkarsnak kirjoitti:Maailma ei ole mustavalkoinen.
-aNt-
"there is nothin`as sure
in the world as the
beer of Bugmans family
and the treachery of elves"
in the world as the
beer of Bugmans family
and the treachery of elves"
Mjooh, vastasin 'En'
Empire armeijassani on jotain satunnaisia heroja (Yleensä maageja ja kapuja, ja countti) Ja jalkaväkeäkin löytyy, 20 nihtiä löytyy kohta, ja on siinä suunnitteilla 2 blastaa, ja 2 tykkejä, 2 mortaria..
Empire armeijassani on jotain satunnaisia heroja (Yleensä maageja ja kapuja, ja countti) Ja jalkaväkeäkin löytyy, 20 nihtiä löytyy kohta, ja on siinä suunnitteilla 2 blastaa, ja 2 tykkejä, 2 mortaria..
Sumppi Ry
Salon Kortti-, Lauta- ja Miniatyyripelaajat
http://sumpinmukana.blogspot.fi/
https://www.the-ninth-age.com/
Salon Kortti-, Lauta- ja Miniatyyripelaajat
http://sumpinmukana.blogspot.fi/
https://www.the-ninth-age.com/
- Henri Ketonen
- Viestit: 3346
- Liittynyt: Ke 16.10.2002 22:22
- Paikkakunta: Turku
Kyllähän sitä poweria tulee joka kerta etsittyä listaa rakennellessa, mutta aina vaikeimman kautta.
Ensin haetaan tyyli ja sitten asenne, sitten rassaillaan niin että tulee hiukan tehoa. Jos ei onnistu niin aletaan alusta joskus toiste.
Kait tälleensä tehdyillä armeijoilla ollaan oletusarvoisesti häviämässä niitä "oikeita" powerlistoja vastaan, mutta ihan hauskaa on ollut. Sitäpaitsi pärjääminen on paljon mukavampaa jos on altavastaaja, ja syntyy parempia sotaturinoita. Opinpa samalla kestämään vastoinkäymisiä.
Ei oikein innosta pelata millään powerlistalla sen yhden kerran jälkeen, kun tuli tunne, että se armeija voitti enkä minä itse.
Kait tälleensä tehdyillä armeijoilla ollaan oletusarvoisesti häviämässä niitä "oikeita" powerlistoja vastaan, mutta ihan hauskaa on ollut. Sitäpaitsi pärjääminen on paljon mukavampaa jos on altavastaaja, ja syntyy parempia sotaturinoita. Opinpa samalla kestämään vastoinkäymisiä.
Ei oikein innosta pelata millään powerlistalla sen yhden kerran jälkeen, kun tuli tunne, että se armeija voitti enkä minä itse.
Kummallista, itse olen kuullut nurgle-legioonasta vain pelkkää hyvää. Väittävät jopa yhdeksi pelin parhaimmista armeijoista ;)Henri Ketonen kirjoitti:Pelaan Nurglen Demonilegioonalla, eikä sillä oikein edes jaksa pelata kuin toisia huonoja armeijoita vastaan. Kamalat charruvaihtoehdot, huonot coreblokit, ei iskuvoimaa ja hyviä skirmish - swarmeja joita ei sitten saakaan enempää kuin kuppaisia plaguebearereja.
Ja puoolustellaan vähän miksi pistin tälläisen äänestyksen. Itse olen lähiaikoina turnauksissa pyöriessäni törmännyt enenevissä määrin "tuunattuihin" listoihin (pari viikkoa sitten lahdessa oli 20 pelaajaa joista yli 10 oli ainakin omalta näkemykseltäni "voimallisiksi" laskettavia ekäpä omat liskoni mukaan lukien), halusin siis silkasta uteliaisuudesta tiedustella paljonko näillä pelaavaa sakkia on Suomen päällä. Itseäni häiritsee ehkä vain puolittain nämä armeijat. Kertakohtaamisessa ei ole kovin pahaa, mutta toisaalta ei ole kahedittavaa semmoinenkaan että samassa turnauksessa kohtaa monessa eplissä lähes identtisen listan. Itse kohtasin kaksi lähes identtistä tzeentch disketti/chariot hero pakettia taannoin turnauksessa eikä se ollut niin kauhean viehättävää enää toisella kerralla. Olin myös todistamassa Joensuun fanaticissa kun Dolmot kohtasi putkeen kolme lähes identtistä SADia.
Jaa-a en edes tiedä onko tämä kovinkaan järkevää tekstiä. Koitan selittää sitä sillä että kotiuduin kolme tuntia sitten Ilosaarirockista.
- Henri Ketonen
- Viestit: 3346
- Liittynyt: Ke 16.10.2002 22:22
- Paikkakunta: Turku
Tuollaisia valheita, kyllä on maailma rappiolla... Edellispäivänä vielä kuulin nuorison rähinöivän ja soittavan kovaa mankalla iskelmämusiikkia. Kohta varmaan ainoa Suomessa saatava olut on Karhu, ja sitäkin voi ostaa vain lätsä päässä.jamopower kirjoitti: Kummallista, itse olen kuullut nurgle-legioonasta vain pelkkää hyvää. Väittävät jopa yhdeksi pelin parhaimmista armeijoista ;)
zqmfgb
- Half-breed
- Viestit: 10351
- Liittynyt: Ma 01.03.2004 11:11
- Paikkakunta: Turku
-
Black scars
- Viestit: 1548
- Liittynyt: Ke 29.05.2002 12:55
Jup, en toki tarkoittanut, etteikö taitoa tarvittaisi ollenkaan, mutta kovalla listalla on vaan mielestäni helpompi pelata. Hyvä pelaaja voittaa kovalla listalla, vaikka tekisi vähän virheitäkin, koska notkahduksien vaikutus on helpompi paikata.Makeh kirjoitti:Olen aika samoilla linjoilla kuin esa kaiken muun kanssa paitsi sen, ettei noilla tietyn tyyppisillä listoilla vaadita taitoa.
-E-
*Hu*
Jaa, tällainenkin oli ilmestynyt "kesäloman" aikana. Kaivellaan nyt vähän kun muutkin.
Haltioilla voimapelailu maksimoitui tuossa RH-listojen aikaan. Ensin kävin läpi ampuvat ja maagiset, sitten lista muotoutui lohikäärmeeseen kuuden (siihen aikaan viikatteellisen) vaunun ja neljän bolterin kera. Niin ja silver helmejä siinä oli lavasteena. Tuolla pääsin aikoinaan coniturneessa kolmanneksi, vaikka pelasin kuin apina ja en tiennyt muiden rotujen kutosedikka-listoista juuri mitään. Väitän siis, että listalla todellakin voi kompensoida pelitaitoja, vaikka tuuri sekoittaa tietysti aina vähäsen pakkaa.
Ja siis nimenomaan kompensoida. Lopullinen menestys on listan, osaamisen ja tuurin summa. Jos yhdestä tinkii, muissa pitää kiristää. Jos jokin on ihan ässää, muissa voi löysätä mutta ei loputtomasti. Kuvittelisin tämän olevan aika selvää, mutta se ei näköjään estä ihmisiä käymästä loputtomia "lista VAI pelaaja" -neuvotteluja eksklusiivisella operaattorilla.
Seuraava turnauslista oli se 17 nopan Tzeentch-setti. Lieneekö edelleen epävirallinen kirjaimellisen power-pelaamisen suomenennätys? Väsäsin sen puoliksi hattuuntuneena tuon ajan suunnatonta summon- ja seer-buumia vastaan. Kyllä se niitä vastaan toimi, mutta monia muita tyyppejä vastaan oli vähän helisemässä. Listassa oli mukavaa lähinnä satunnaisten loitsujen tuoma vaihtelevuus. Välillä tuli pelkkää damage-taikaa, välillä taas liikettä. Pelityyliä joutui vaihtamaan sen mukaan välillä aika dramaattisestikin, vaikka pääosa tapahtumista oli edelleen magic phasessa. Sillä sitä varmaan jaksoikin useamman turnauksen putkeen. Summonilla ei välttämättä jaksaisi.
Sittemmin olen kovasti mieltynyt undivided-listoihin. Ne pysyvät paljon paremmin ruodussa, lihaa saa enemmän ja päällekin voi mennä rohkeammin. Tzeentchillä kun joutui yleensä pasteeraamaan pari vuoroa odottaen scrollien loppumista ennen kuin mitään merkittävää tapahtui. Pari oikeasti lyövää yksikköä antaa tilaisuuden tehdä kunnon aloite itse. Helpot voitot ovat jääneet pois, mutta niin myös rökäletappiot. Veikkaan että vastustajillakin on vähäsen mukavampaa.
Kaipa se minmaxaaminen on jonkinlainen luonnollinen kehitysvaihe ja aikansa ihan hauskaa. Liian pitkäksi aikaa siihen juuttuminen taas on vähäsen köyhää. Jotkut listat kuten juuri pedot ja liskot sallivat paljon sekalaisemman keiton. Esimerkiksi rotilla taas tietyt vaihtoehdot tahtovat paistaa läpi, kuten on joskus havaittu. Niissä vaatii enemmän kanttia ottaa vähemmän optimoituja valintoja. Pointsit muuten Andersenille, joka piristi sitä Fanaticin skaven-ketjua vähän värikkäämmällä armeijallaan. Muuten olisi voinut tulla paha mieli.
Turnauspelaaminen nyt on mitä on, joten kaipa sinne edelleen ahdetaan melkoinen määrä hevosvoimia. Kyse on lähinnä siitä, tekeekö hyvän vai kerrassaan mauttoman listan. Nykyään yritän tyytyä pelkästään siihen "hyvään". Sea patrol, jopa hyvin maalattu, olisi hyllyssä, mutta tuskin ilkiän mennä sen kanssa minnekään sikailemaan. Ei tunnu oikein hauskalta kumpaankaan suuntaan. Kotona taas pätevät ihan eri säännöt. Omalla pöydällä on mukava ulkoiluttaa kaikkia niitä yksiköitä, jotka turneelistasta tahtovat pudota pois liian itsetuhoisuutensa takia. On ihan kiva pelata tasapainoksi heroilla ilman great wepaa ja irtovelhoilla ilman scroll-kassia.
Power-listoja siis on, mutta kaikenlaista tulee käytettyä vähän tilanteen mukaan.
Haltioilla voimapelailu maksimoitui tuossa RH-listojen aikaan. Ensin kävin läpi ampuvat ja maagiset, sitten lista muotoutui lohikäärmeeseen kuuden (siihen aikaan viikatteellisen) vaunun ja neljän bolterin kera. Niin ja silver helmejä siinä oli lavasteena. Tuolla pääsin aikoinaan coniturneessa kolmanneksi, vaikka pelasin kuin apina ja en tiennyt muiden rotujen kutosedikka-listoista juuri mitään. Väitän siis, että listalla todellakin voi kompensoida pelitaitoja, vaikka tuuri sekoittaa tietysti aina vähäsen pakkaa.
Ja siis nimenomaan kompensoida. Lopullinen menestys on listan, osaamisen ja tuurin summa. Jos yhdestä tinkii, muissa pitää kiristää. Jos jokin on ihan ässää, muissa voi löysätä mutta ei loputtomasti. Kuvittelisin tämän olevan aika selvää, mutta se ei näköjään estä ihmisiä käymästä loputtomia "lista VAI pelaaja" -neuvotteluja eksklusiivisella operaattorilla.
Seuraava turnauslista oli se 17 nopan Tzeentch-setti. Lieneekö edelleen epävirallinen kirjaimellisen power-pelaamisen suomenennätys? Väsäsin sen puoliksi hattuuntuneena tuon ajan suunnatonta summon- ja seer-buumia vastaan. Kyllä se niitä vastaan toimi, mutta monia muita tyyppejä vastaan oli vähän helisemässä. Listassa oli mukavaa lähinnä satunnaisten loitsujen tuoma vaihtelevuus. Välillä tuli pelkkää damage-taikaa, välillä taas liikettä. Pelityyliä joutui vaihtamaan sen mukaan välillä aika dramaattisestikin, vaikka pääosa tapahtumista oli edelleen magic phasessa. Sillä sitä varmaan jaksoikin useamman turnauksen putkeen. Summonilla ei välttämättä jaksaisi.
Sittemmin olen kovasti mieltynyt undivided-listoihin. Ne pysyvät paljon paremmin ruodussa, lihaa saa enemmän ja päällekin voi mennä rohkeammin. Tzeentchillä kun joutui yleensä pasteeraamaan pari vuoroa odottaen scrollien loppumista ennen kuin mitään merkittävää tapahtui. Pari oikeasti lyövää yksikköä antaa tilaisuuden tehdä kunnon aloite itse. Helpot voitot ovat jääneet pois, mutta niin myös rökäletappiot. Veikkaan että vastustajillakin on vähäsen mukavampaa.
Kaipa se minmaxaaminen on jonkinlainen luonnollinen kehitysvaihe ja aikansa ihan hauskaa. Liian pitkäksi aikaa siihen juuttuminen taas on vähäsen köyhää. Jotkut listat kuten juuri pedot ja liskot sallivat paljon sekalaisemman keiton. Esimerkiksi rotilla taas tietyt vaihtoehdot tahtovat paistaa läpi, kuten on joskus havaittu. Niissä vaatii enemmän kanttia ottaa vähemmän optimoituja valintoja. Pointsit muuten Andersenille, joka piristi sitä Fanaticin skaven-ketjua vähän värikkäämmällä armeijallaan. Muuten olisi voinut tulla paha mieli.
Turnauspelaaminen nyt on mitä on, joten kaipa sinne edelleen ahdetaan melkoinen määrä hevosvoimia. Kyse on lähinnä siitä, tekeekö hyvän vai kerrassaan mauttoman listan. Nykyään yritän tyytyä pelkästään siihen "hyvään". Sea patrol, jopa hyvin maalattu, olisi hyllyssä, mutta tuskin ilkiän mennä sen kanssa minnekään sikailemaan. Ei tunnu oikein hauskalta kumpaankaan suuntaan. Kotona taas pätevät ihan eri säännöt. Omalla pöydällä on mukava ulkoiluttaa kaikkia niitä yksiköitä, jotka turneelistasta tahtovat pudota pois liian itsetuhoisuutensa takia. On ihan kiva pelata tasapainoksi heroilla ilman great wepaa ja irtovelhoilla ilman scroll-kassia.
Power-listoja siis on, mutta kaikenlaista tulee käytettyä vähän tilanteen mukaan.
Peikkojen äly on hitaanlainen ja ne epäilevät kovasti kaikkea mikä on niille uutta.
Sanoisin että oma armeijani ei ole power armeija.
Kyseessä on High elffit joille otan päri kärryä, pulttista, kotkaa, silvereitä, Spearmenejä ja archereita, pari maagia ja commanceria ja ehkäpä dragon 'rinssejä, ja shadow warrioreja.
Itse en kyllä turnaukseen menisi kyseisellä armeijalla vaan ottaisin vähän jalkäväkeä pois ja ehkä dragoni mukaan.
Kyseessä on High elffit joille otan päri kärryä, pulttista, kotkaa, silvereitä, Spearmenejä ja archereita, pari maagia ja commanceria ja ehkäpä dragon 'rinssejä, ja shadow warrioreja.
Itse en kyllä turnaukseen menisi kyseisellä armeijalla vaan ottaisin vähän jalkäväkeä pois ja ehkä dragoni mukaan.
Viimeksi muokannut Gorbag, Ti 02.08.2005 17:55. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
- TietoPredator
- Viestit: 498
- Liittynyt: La 18.10.2003 11:00
- Paikkakunta: Espoo
Vastasin tähän "ei", koska örkkiarmeija jonka kenraalina häärii örkkimättöhero ei oikein voi olla powerplay-lista.
En muutenkaan voi käsittää miksi örkeille edes voi valita taikurin kenraaliksi. Ei vain yksinkertaisesti sovi yhtään koko armeijan ideaan, jossa heimon johtajuuden ratkaisee örkin nyrkin koko eikä Fists of Gork.
En muutenkaan voi käsittää miksi örkeille edes voi valita taikurin kenraaliksi. Ei vain yksinkertaisesti sovi yhtään koko armeijan ideaan, jossa heimon johtajuuden ratkaisee örkin nyrkin koko eikä Fists of Gork.
"Katsoimme, ettei Pori enää ole pelastettavissa, joten Exterminatus jäi ainoaksi vaihtoehdoksi." - Teräratas