Sotavasara.net

Mad Larkin kirjoitti:...ja Noblen Death mask pakotti pakenemaan...

Noblella suurempi unit strength ? Doubt so..

25 executioneria. ei kiva.

Mutta executionerit eivät aiheuta pelkoa. Pelkoa aiheuttavien pitää outnumberoida, mutta tässä tilanteessa ainoa pelkoa aiheuttava oli noble. Eli olisit saanut break testin normaalisti.

ahah. onko noin?
siinä tapauksessa minua on juustottu jo kahdessa pelissä :?
"Joo mul on 1 bloodletter closikses mukana eli auto-break"

Se lukee siellä sääntökirjan fear-osiossa. En voi sivunumeroa sanoa koska ei ole kirjaa käsillä juuri nyt.

Blood Dragon kirjoitti:Eräs kaverini luovuttaa usein siihen että genru kuolee... eilenkin kun pelattiin delffit ja VC hän luovutti siihen kun blood dragon vampire lord dante pätki hänen dragoninsa palasiksi ja sen jälkeen genrun...

Mun kamu luovuttaa kans sen welffeillä. Se sanoo et se ei pärjää ku niil ei oo kunnon armorii. Kerran rynnäköin Imrikillä(viides edikka) sen welffi
archer unitin kimppuun joka oli iso, (se oli laittanu kaikki archerit kahteen unitiin, joka ei mielestäni ollu järkevää) Koko unitti lähtee fleeamaan tulesta ja kaikesta muusta ja sit mun dragoni teki durthusta
saunan sytykettä!

Mulla on tapana taistella aina viimeiseen mieheen

Monesti kun olen ihan häviöllä saattaa joku sanoa että lopetetaan jo, mutta mä en suostu vaan aina pitää mennä loppuun asti.

Ja niin kuin moni jo sanoi voi häviön vielä vaihtaa joskus jopa tasapeliksi.

Imperial Warrior kirjoitti: Monesti kun olen ihan häviöllä saattaa joku sanoa että lopetetaan jo, mutta mä en suostu vaan aina pitää mennä loppuun asti.

eihän ketään voi pakottaa pelaamaan peliä loppuun jos ei sitä halua.
tunnen useita henkilöitä jotka tuossa tilanteessa sanovat, että "...tun nössö nyt pelataan tää peli loppuun että mä saan massacre voiton" jotta pääsisivät sitten muille siitä bostailemaan. itsellenikin on näin käynyt.

Siis tarkotin että kun olen itse häviöllä, niin haluan silti pelata loppuun vaikka joku voitolla oleva pelaaja ei enää haluakaan jatkaa.

Kuulostaa oudolta miksei joku halua piestä kunnolla vastustajaa etenkin kun ei se ite sitä vastusta, mutta meitä löytyy joka lähtöön

Rishadan kirjoitti:eihän ketään voi pakottaa pelaamaan peliä loppuun jos ei sitä halua. tunnen useita henkilöitä jotka tuossa tilanteessa sanovat, että "...tun nössö nyt pelataan tää peli loppuun että mä saan massacre voiton" jotta pääsisivät sitten muille siitä bostailemaan. itsellenikin on näin käynyt.

Ei ketään voi (tottakai voi, mutta se onkin erijuttu) pakottaa pelaamaan loppuun, mutta tuskin taas kukaan voi pakottaa pelaamaan aina kesken jättävän luovuttajan kanssa.

Kuitenkin voitto on pelissä jotain, joka on ansaittu ja siitä pitäisi saada nauttia. Mitä iloa on pelata peliä, jossa ainoat loppuun pelatut pelit ovat tiukkoja voittoja tai tasapelejä?

Kuten olen sanonut ennenkin, tulee vastustajalle suoda voittamisen ilo, jos itse aikoo sellaisesta joskus nauttia.

Muutaman kerran olen törmännyt pelaajiin, jotka luovuttavat mun Tzeentch-armeijal, väittävät sen olevan juustoa. (Ihmettelen suuresti.) Heidän kannattaisi pelata loppuun, minulla on paha tapa ottaa PALJON riskejä ja voitto/häviö keikkuu veitsenterällä. Itse en koskaan luovuta. Voittamisen ilo ja tappion uru ovat kolikon kaksi puolta.

Dru Perim kirjoitti: Itse en ole koskaan vielä luovuttanut peliä. Warhammer on kuitenkin MYÖS tuuripeli ja kaikki on noppien ollessa kyseessä aina mahdollista.

Paitsi jos pelissä on enää mukana yksi ykköstason velho ja sotavaunut, ja vastustajalla on vielä vähintään 3/4 armeijastaan jäljellä.

Eli vastustajani luvalla katsoin parhaaksi lopettaa kummankin ajan haaskauksen ja luovuttaa. Tuli sekin sitten koettua.


Dru Perim

luovutus ei kannata! en ala kirjoittaa lisää esimerkkejä ettette kaikki ehtisi nukahtaa ennen kun olette lukeneet esimerkkini!

No en oo ikinä kuullu että hammerissa voisi luovuttaa.. Mystisiä juttuja.. Voi kyllä johtua siitäkin ettei peliporukassamme kukaan käytä sellaisia win/lose-armeijoita, jotka kaatuvat yhteen virheeseen/noppaan/tykinkuulaan.. Pelit ovat usein hyvinkin tasaisia. Mutta kuten joku sanoi, luovuttaa ei kannata koskaan. Usein viimeisillä vuoroilla saa vielä pisteitä kotiin, kun viitsii yrittää.. Näitä menestystarinoita olisi varmasti montakin, kun alkaisi oikein muistelemaan =)

Kylla luovuttaminen voi joskus olla paikallaan, varsinkin jos itsellaan on poydalla 2lv velho ja tuhotun tykin miehisto ja vastustajan choswen ritarit tulee iholle... Samoin joskus on paikallaan luovuttaa, jos aikaa on vain vahan ja molempia pelaajia huvittaa ottaa viela toinenkin era.

Imperial Warrior kirjoitti:Mulla on tapana taistella aina viimeiseen mieheen
Monesti kun olen ihan häviöllä saattaa joku sanoa että lopetetaan jo, mutta mä en suostu vaan aina pitää mennä loppuun asti.
Ja niin kuin moni jo sanoi voi häviön vielä vaihtaa joskus jopa tasapeliksi.

Sama täällä - luovuttaminen hiiteen. War&Feesissä tuli yksi peli jossa vastustaja kaksi vuoroa ennen pelin päättymistä rupesi vihjailemaan että kun olen kerran jo hävinnyt niin eikö voitaisi jo lopettaa.

Toinen esimerkki samaisesta turnauksesta. Vastustajan ekalla vuorolla (ennen omaa ensimmäistäni) Marauderit ja niiden joukossa oleva exalted sorcerer ottavat osumaa IF flames of Phoenixista. Koko lössi juoksee ulos kentältä. Heeeei heeeei kuussataa pitettäää!
Pelin lopputulos - warriorit päättivät ryhtyä sankareiksi ja muun armeijan kuollessa ympärillä seisoivat kohteen päällä ja siinä sivussa viimeisellä vuorollani häätivät phoenix guardin ja swordsmasterit (vastustajalla ei enää aikaa rallytä...) juoksuun jäädessään itse pitämään kohdetta.

Lopputulos: Moraalinen massacre, käytännön tasapeli.

Blood Dragon kirjoitti:Eräs kaverini luovuttaa usein siihen että genru kuolee... eilenkin kun pelattiin delffit ja VC hän luovutti siihen kun blood dragon vampire lord dante pätki hänen dragoninsa palasiksi ja sen jälkeen genrun...

ma ainakin tappelen aina loppuun asti... :o

Mä luovutan vaan ääritilanteissa, joita ei ole vielä yhtään tapahtunut, vaikka usein meneekin valittamiseks. Joskus käy silleen et mun koko armeija on melkein tuhottu, ehkä 1/5 jäljellä+super charactereja, sitten sattuu molemmilta unohtumaan monesko vuoro on menossa, ja sitten kaveri ehdottaa että pelataan ihan last man stand. No sittenhän käy niin, että mun BD vampire lord syö koko empire armeijan muutaman pikku-undeadin avulla .

Luovutus on aika usein tyhmää, ja mulle ollaan luovutettu aika monta kertaa vaikka tilanne ei olisikaan ihan selvä.

Mun mielestä vaan VCllä kannattaa harkita luovuttamista jos general kuolee, koska vihollinen saa luultavasti vähän enemmänkin pisteitä kun ne characterin pisteet ja ne 100 pistettä, mutta muilla joukkueillahan ei siihen kannata lopettaa.

Jos peli on jo selvä niin samapa se on luovuttaa. Itse en tosin koskaan luovuttaisi koska joskus tapahtuu yllättäviä käänteitä...

Ja vielä kun jotkut on sanonu että jos on pelkästään yks wizard niin ei muka pärjää. No ehkä jos vihollisella on jotain 10 dispell dicea, mutta yks magic missile voi laittaa koko armeijan panikoimaan.