Sotavasara.net

GobbladasSquig kirjoitti:Niin, huono pelin kannalta mutta hyvä kuitenkin pelailla?

Niin no, kokeile ottaa 4 lancea vastaan Thirsterillä, jos vastustaja ei tee virhettä sekä jätät Stubborn bannerin kotiin tai vaikkapa annat kaverin tappaa sen? Jonku Sauronin ottaminen hengiltä tais olla aika turhaa vaikka vihu paisteilisi miten päin sattuu. Kai se kuolee kerran miljoonasta pelistä tai jotain.

Et ei taideta puhua saman mittakaavan otuksesta kuitenkaan. Lisäksi huomautan, että sen Bloodthirsterin mukana on 1700 pisteellä muita nappeja, toisin kuin Sauronilla jolla taitaa nykyään olla sadalla pisteellä jossei silläkään. Ei varmaan skenujen valossa edes mikään hyvä nappi, mutta pilaa pelin kuin pelin johon sitä ei ole suunniteltu.

Ja lotriahan ei ole suunniteltu edes turnauspelaamiseen, ois sen keskimaan voinu raiskata lahjakkaamminkin.

Raiskaa ja raiskaa...
Vaikka LOTR ei ehkä vastaakaan käsitystäni keski-maasta, on se hyvä peli. Säännöt ovat yksinkertaiset ja toimivat. Ja mistä helvetistä tulee kaikille herohammeri mieleen LOTRista? Perus ukkojahan siitä käytetään kun ei pelkällä herolistalla pärjää. Ja Sauron, aina Sauron on se jota ei voi tappaa ja pilaa pelin. Miksi? Olisi kiva että ne jotka kommentoivat LOTRista ovat myös pelanneet tätä. Sauron on vain yksi nappi jota voidaan vältellä kohtalaisen helposti. Ei sillä tee mitään.

Jonku Sauronin ottaminen hengiltä tais olla aika turhaa vaikka vihu paisteilisi miten päin sattuu. Kai se kuolee kerran miljoonasta pelistä tai jotain.

Miksi Sauron edes pitää ottaa hengiltä? Skenaariota jossa pitää tappaa kaikki tai tappaa tietty uko on nimittäin melko harvassa. Kai se kuolee kerran miljoonassa pelissä joo, mutta mietippä edes kuinka usein se tulee vastaan, itse en sitä nimittäin ainakaan käyttäisi, ehkä suuriin peleihin voisi harkita

Ja kun miettii, että LoTR on suunniteltu lähtökohtaisesti skenaariojohdannaiseksi peliksi, jossa pelaajat miettivät keskenänsä mitä keskimaan tapahtumaa kuvaisivat pöydällä, miksi edes ottaa Sauronia (tms. ylikovaa nappia) joka ikiseen peliin?

Silveri kirjoitti:Ja kun miettii, että LoTR on suunniteltu lähtökohtaisesti skenaariojohdannaiseksi peliksi, jossa pelaajat miettivät keskenänsä mitä keskimaan tapahtumaa kuvaisivat pöydällä, miksi edes ottaa Sauronia (tms. ylikovaa nappia) joka ikiseen peliin?

Nimenomaan ne skenaariot ovatkin mielenkiintoisinta Lotrissa. Kaikennäköiset eri tehtävät joissa ei voittaminen välttämättä ole tärkein vaan hienot ja jännittävät tilanteet. Vaikka turnauksissa sitä eniten tulisikin pelattua, juuri sen pelaaja pulan vuoksi.

Turnauksissa "super"napit ovat usein kiellettyjä/ hyödyttömiä monissa skenaariossa.

[quote="halko"

Miksi Sauron edes pitää ottaa hengiltä? Skenaariota jossa pitää tappaa kaikki tai tappaa tietty uko on nimittäin melko harvassa. Kai se kuolee kerran miljoonassa pelissä joo, mutta mietippä edes kuinka usein se tulee vastaan, itse en sitä nimittäin ainakaan käyttäisi, ehkä suuriin peleihin voisi harkita

Vaikkapa se 500pts (?) peli, jossa Sauron on ainoa nappi. Paniikkia ei voi käyttää hyväksi, ja välttely on vähän hassu idea, niin kai sille jotain pitäisi tehdä. Ongelmana onkin vain se, että sormuksen kanssa + mightit Sauron on sanalla sanoen kuolematon niin pienelle porukalle. Yksi hyvin rikkinäinen modelli.
Lotrissa nimisankarit ovat kyllä yllättävän kovia, esimerkkinä vaikkapa arska, joka on todellinen tuomiopäivän ase erityisesti sormusaaveita (ja oikeastaan kaikkea muutakin) vastaan, kunhan joku torjuu jotenkin magiaa. Boromir taas 3 fatella oli niin hullustattinen, etten mokomaa juuri koskaan viitsinyt lähteä tappamaan kuin pakon edessä. Tietysti mordorilla jonkun peikon olisi voinut laittaa kehiin, mutta silti.

Lotrin säännöt ovat kauttaaltaan yllättävän hyvät kuitenkin, tutkin vanhaa RoTK:iä silloin joskus enkä suoraan sanottuna pienten kirjoitusasumokien lisäksi löytänyt juurikaan sellaisia virheitä, jotka olisivat päättömiä. Kokonaisuus toimi, mutta peli on nykyään vähän ohimennyt ilmiö, kun lisenssiä on elokuvasta.

ja kyllähän niitä juustopalleroita näkyy muissakin peleissä ;) näin esimerrkinä space marineherot ja Grazkhull Thraka ;D

Hihhuli kirjoitti:ja kyllähän niitä juustopalleroita näkyy muissakin peleissä ;) näin esimerrkinä space marineherot ja Grazkhull Thraka ;D

Juu niin on. Mutta Sauronissa on vain se huono puoli että hän on lähes kuolematon. Ja jos yrität piirittää hänet niin hups vaan ja maassa on kasa kuolleita ruumiita. Muissa peleissä ne juustot saa sentään (joten kuten) hengiltä.

Tietyissä otteluiss Sauron on voittamaton, mutta jos taas tavoitteena on vaikka Objektiivien hankkiminen, ei yhdellä napilla paljon virkaa ole.

Väniväni, sama kuin pelaisi 40k:ta 260 pisteen pelin, vastustajalla pelkkä monoliitti tai lantikka/terminaattoriryhmä- aika vaikiaa vihollisen siitä mitään irti saada. Sauron on kuolematon joo, mutta se muodostuu ongelmaksi vain niin pienissä peleissä ettei sen pelaaminen niissä ole millään muotoa järkevää.

halko kirjoitti:Juu niin on. Mutta Sauronissa on vain se huono puoli että hän on lähes kuolematon. Ja jos yrität piirittää hänet niin hups vaan ja maassa on kasa kuolleita ruumiita. Muissa peleissä ne juustot saa sentään (joten kuten) hengiltä.

Tietyissä otteluiss Sauron on voittamaton, mutta jos taas tavoitteena on vaikka Objektiivien hankkiminen, ei yhdellä napilla paljon virkaa ole.

Ärsyttävä nappi, joten sitä ei yksinkertaisesti tarvitse käyttää. Mutta kerran päätettiin pelata to kill the king- skenu, ja eiköhän vastustaja ihan kettullakseen ottanut Sauronin, noh mikäs siinä muu auta kuin kerätä kunnon "Sauron-kill-team", eli 600:lla sadalla pisteellä niitä loppuja hyvissankari juustonaksuja, arskat, veikat, jne. Radagast lisää menetettyjä woundeja ja loput takoo Sauronia kuin viimeistä päivää. Noh, kyllä se lopulta kaatui, peli ei ollut mistään mieluisimmasta päästä.. Sankarit eri aikakausilta eikä taktikoinnilla mitään jalansijaa siinä pelissä. Ei käytetä Sauronia enää...

Oberon_ kirjoitti:Väniväni, sama kuin pelaisi 40k:ta 260 pisteen pelin, vastustajalla pelkkä monoliitti tai lantikka/terminaattoriryhmä- aika vaikiaa vihollisen siitä mitään irti saada. Sauron on kuolematon joo, mutta se muodostuu ongelmaksi vain niin pienissä peleissä ettei sen pelaaminen niissä ole millään muotoa järkevää.

500 pistettä on ihan tyypillinen peli Lotrin mittapuulla, ja isommissa peleissähän on kaikkea muutakin kivaa mukana. No okei, kai sen saa kaadettua, mutta keskiarvollisestikin voit laskea ja todeta, että pirun vaikeaa se on.

Itse pelailen tätä kaverin kanssa WH40K:n ohella eikä se ollenkaan hassumpaa. Pelin säännöt on just sopivan helpot ja yksinkertaiset, mutta silti toimivat. Mielipidekysymyshän tämä on, että pelaako vai eikö pelata. Kullakin makunsa... Se miksi itse tästä innostuin, menee elokuvan piikkiin. Katsoin ne, innostuin aiheesta enemmän ja halusin toteuttaa omat mielessä käyneet taistelut. Monet pelit on tullut pelattua, monet niistä otettua turpaan, mutta silti, olen siihen koukussa. Sillä pelit ovat olleet niin tapahtuma rikkaita, ettei peliä voi lopettaa.

Sauron ei ole sen kummoisempi vastus kuin mikä tahansa näistä figuista, nopistahan se on kiinni. Säännöt, figujen taidot yms. kiva vain jakaa mahdollisuuksia puolin ja toisin. Miksi tappaa Sauron? No onhan se kiva leveillä kaverille pelin jälkeen, kuinka suuri ja mahtava Sauron kaatui. =)

Avartakaa mieltänne ja elkää olko niin ennakkoluuloisia pelin suhteen ilman henk. kohtaista kokemusta!

LotRin parhaita puolia on sen hyvin avoin ja yksinkertainen sääntösysteemi. Itse ihastuin sääntöihin nopeasti jo ensimmäisen testipelin jälkeen, ongelmana oli vain maailma (Keskimaa on liian dokumentoitu omiin viritelmiin) ja sankarikeskeisyys. Ongelmat ratkesivat helposti Legends of the Old Westillä, pelillä joka käyttää Lotrin sääntömekaniikkaa sijoittuen pulp/historialliseen villiin länteen. Aivan loistava peli hyvällä systeemillä, suosittelen kaikille kokeilemaan.

Rejector kirjoitti:LotRin parhaita puolia on sen hyvin avoin ja yksinkertainen sääntösysteemi. Itse ihastuin sääntöihin nopeasti jo ensimmäisen testipelin jälkeen, ongelmana oli vain maailma (Keskimaa on liian dokumentoitu omiin viritelmiin) ja sankarikeskeisyys. Ongelmat ratkesivat helposti Legends of the Old Westillä, pelillä joka käyttää Lotrin sääntömekaniikkaa sijoittuen pulp/historialliseen villiin länteen. Aivan loistava peli hyvällä systeemillä, suosittelen kaikille kokeilemaan.

Kuinka pulp muuten noin ihan mielenkiinnosta? Mikä on maksimaalisen pulpin taso, johon LotOW taipuu ilman house ruleja?

Minusta tässä on kysymys aika lailla siitä, että LotR ja keskimaa on todella vanha juttu, ja LotR SBG on ihan uusi juttu. Kyseessä on jäljitelmä. Miniatyyripeli, joka jäljittelee jo olemassa olevaa fantasiamaailmaa. Tähän peliin mitään uutta ei voida keksiä, koska maailma on jo kirjoitettu ja alkuperäinen kirjailija kuuden jalan syvyydessä.

Haen siis takaa sitä, että lotri on pidettävä sellaisena kuin se alun perin oli. Elokuvat ovat kyllä hyviä, mutta kun ne on nähty, niin mitään uutta elokuvamateriaalia ei voida kirjan sisällöstä enää vääntää.

Warhammerissa ja Warhammer nelkyttonnisessa maailma "elää" koko ajan ja uutta keksitään jatkuvasti. Lisäksi näillä miniatyyripeleillä on täysin oma maailmansa joka ei perustu mihinkään olemassa olevaan fantasia-/scifimaailmaan.

Hammerheart kirjoitti:

Rejector kirjoitti:LotRin parhaita puolia on sen hyvin avoin ja yksinkertainen sääntösysteemi. Itse ihastuin sääntöihin nopeasti jo ensimmäisen testipelin jälkeen, ongelmana oli vain maailma (Keskimaa on liian dokumentoitu omiin viritelmiin) ja sankarikeskeisyys. Ongelmat ratkesivat helposti Legends of the Old Westillä, pelillä joka käyttää Lotrin sääntömekaniikkaa sijoittuen pulp/historialliseen villiin länteen. Aivan loistava peli hyvällä systeemillä, suosittelen kaikille kokeilemaan.

Kuinka pulp muuten noin ihan mielenkiinnosta? Mikä on maksimaalisen pulpin taso, johon LotOW taipuu ilman house ruleja?

Aika pulp, Lotrin Might pointsit on korvattu Famella, jotka toimivat samalla lailla. Lisäksi sankarit saavat kehittyessään erittäin tyylikkäitä taitoja, joilla on enemmän tekemistä leffojen kuin historian kanssa. Esim. Fearsome Reputation vaatii viholliselta rohkeustestiä voidakseen ampua legendaarista pyssymiestä ja kaikennäköiset Trick Shooter ja Fast Draw taidot ovat melko itsestäänselviä.

Slaughter Master kirjoitti:Warhammerissa ja Warhammer nelkyttonnisessa maailma "elää" koko ajan ja uutta keksitään jatkuvasti. Lisäksi näillä miniatyyripeleillä on täysin oma maailmansa joka ei perustu mihinkään olemassa olevaan fantasia-/scifimaailmaan.

En nyt tiedä onko se uusien juttujen keksiminen mitenkään tärkeää. Maailman erilaisuus taas on hyvinkin relevanttia, sormusten herra on valmis tarina, kun taas hammerin maailmat ovat hyvin avoimia, 40kn puolellakin mainitaan usein että kokonaisia aurinkokuntia välillä häviää sinne warppimyrskyjen taakse, eikä koko universumista ole kuvattu kun pieni osanen. Näin jokainen saa keksiä omia juttujaan sinne ilman että tulee semmoinen fiilis että taustatarinaa raiskataan tunnistamattomaksi.

Mitä uusiin keksintöihin tulee, minä olisin sangen tyytyväinen jos parasta fluffia ikinä tuottanut globaalikampanja (storm of chaos) ja kaiken maailman tuulesta temmatut rodut (piikkieldarit, mongoliogret) eivät ikinä olisi tulleet ulos niitä ideoineen GW-palkollisen mielestä. Mieluummin ei kehitystä ollenkaan kuin silkkaa peliäpilaavaa tauhkaa, kiitos.

syynä saattaa olla juuri se "huume juttu" että esim. minä olen pelannut warhammeria 6 vuotiaasta asti (eli 6 vuotta) ja olen aloitanut eldarit jo kolmesti ja urkuhait jo kahdesti.Kyllä se johtuu vaan siitä että kun on 6000p lizardmen armeija tai vastaava ei viitsi tuhlata rahaa muihin ukkoihin vaan jää koukkuun omaan armeijaan ja oppii maalaamaan sen. Kyllä aloittaisin mieluusti LOTR:in jos olisi rahaa mutta olen vielä pieni pieni lapsukainen. :)

Lotrin aloitushan EI ole kallista. Ostat vaikka alkuun 2 boxia perusmassaa jonka jälkeen jonkun kivan heron. Näin minä sen tein. sitten kun on hetken pelaillut niillä perus massoilla voi hankkia cavalrya sun muuta kivaa. Ja kuten ollaan jo taidettu mainita Lotr on hyvin skenaario painoitteinen. Enkä usko että siitä teidän sauronista nyt niin paljoa haittaa ole!

Niin, ja ne Sauronit yms. voi jättää kotia muutenkin.

Haddock kirjoitti: En nyt tiedä onko se uusien juttujen keksiminen mitenkään tärkeää. Maailman erilaisuus taas on hyvinkin relevanttia, sormusten herra on valmis tarina, kun taas hammerin maailmat ovat hyvin avoimia, 40kn puolellakin mainitaan usein että kokonaisia aurinkokuntia välillä häviää sinne warppimyrskyjen taakse, eikä koko universumista ole kuvattu kun pieni osanen. Näin jokainen saa keksiä omia juttujaan sinne ilman että tulee semmoinen fiilis että taustatarinaa raiskataan tunnistamattomaksi.

Montako kertaa olet lukenut sen TSH-kirjan kannesta kanteen? Missä vaiheessa rupesi maistumaan puulta? Taisit varmaan jo toisen lukukerran jälkeen muistaa ulkoa kun näit pari lausetta ja pam, luettu. Mikäs siinä on niin jännittävää kun maailma ei kehity, muutu tai kasva. Se on se mikä on eikä siitä muutu. Eli ihan saakuli tylsä pidemmän päälle.
Tämän takia myös tämä koko lotr-figupeli tuntuu niin turhalta ja puhtaalta rahastukselta, että huhhuh. Toisin kuin esim. 40K:ssa. Taustatarinaa saa kehittää itse ja se raiskaus on ihan kirjoittajasta itsestään kiinni. Tietysti toivottavaa olisi, että taustatarinaa väkertävä henkilö ei rupea tekemään ääliömäisyyksiä, kuten kirjoittamaan horus heresyä uusiksi. Ja myös, että on tutustunut jo kaikkeen olemassa olevaan taustatarinaan, jota sitten riittääkin. Eli ei ole myöskään naismariineita olemassa.
En minä pelin taustamaailmaa syytä siitä, että joku menee kirjoittaa naismariineista. Mutta syytän pelin taustamaailmaa siitä, että en voi kirjoittaa mitään taustatarinaa.

Kyllä minä tykkään olla luova ja kehitellä omia tarinoita, en halua olla semmoinen juntti-tavis joka tarvii helpot säännöt ja valmiin taustatarinan jonka jokainen tietää.

Mitä taas tulee skirmishiin ja esitettyyn pointtiin, että kuilujen yli voi hypätä. Voijee, Mordheim anyone? En sano sitten taasen niin tarkkaa sääntöjen toimivuudesta, koska itse en kuulu pelaajakuntaan joka nussii joka reikää, vaikka designer's intent on selkeästi mielessä. Mutta kuitenkin, tässäkin skirmish-pelissä on taas kymmenen kertaa enemmän vapautta luovuudelle. Tämän takia erityisesti rakastan FB- ja 40K-maailmoja. Ne ovat mielenkiintoisia, ne kehittyvät, niihin voi itse kehittää epävirallista tavaraa. Muutkin saavat tehdä niin ja on taas mielenkiintoisia tarinoita joita lukea. Maailmat uudistuvat, pysyvät mielenkiintoisina. Eihän ajatus siitä, että syö loppuelämänsä ajan aina kaurapuuroa aamiaiseksi ole varmaan mieltä ylentävää, mutta kun kerran oppii tavalle, niin eihän sitä enää sitten ajattele ollenkaan.