Äf, ei tullut ihan lähipäivinä. Nöyrät pahoittelut.
Ledit, elikkäs valoa säteilevät diodit ovat vänkiä vekottimia, ja ne eroavat tavan hehkulampuista muutamalla oleellisellta tavalla.
Ledit johtavat sähköä vain yhteen suuntaan, ja hajoavat jos sitä yrittää riittävän suurella tenholla käyttää väärin päin. Kaupasta ostetun normiledin jaloista toinen on toista pidempi, ja se (siis se pidempi) halutaan kytkeä jännitelähteen plus-napaan.
Ledit, toisin kuin hehkulamput, vaativat että lähdejännite ylittää tietyn kipurajan ennenkuin ne alkavat johtaa virtaa (lue. palaa). Tätä kipurajaa kutsutaan kynnysjännitteeksi, ja se on eri värisillä ledeillä erilainen:
Punainen 1,6 ... 1,7V
Vihreä 2,1 ... 2,2V
Keltainen 2,0 ... 2,1V
Oranssi 1,75 ... 2,2V
Sininen 3,6 ... 5V
Valkoinen 3,6 ... 5V
Infrapuna 1,2V
Ledit, samoin kuin hehkulamputkin, kestävät vain tietyn määrän lävitseen kulkevaa virtaa. Tämän virran ylityttyä hehkulampun hehkulanka palaa poikki, ja ledille tapahtuu jotain vastaavaa (älkää kysykö mitä), ja se lakkaa toimimasta.
Ledeillä, toisin kuin hehkulampuilla, ei ole juuri ollenkaan sisäistä vastusta, joten kynnysjännitteen ylityttyä ledin läpi kulkeva virta alkaa kasvaa hirmuista tahtia, ja hyvin nopeasti ylittää ledin virrankeston. Tämän takia ledin kanssa tulee kytkeä sarjaan vastus, joka pienentää virran ledin kestämälle alueelle. Normiledeillä on hyvä käyttövirta jossain 10 mA (milliampeeri):n hujakoilla, kun taas kirkkaammilla ledeillä se on suurempi.
Näiden etuvastusten suuruus lasketaan kytkennästä riippuen seuraavilla tavoilla.
Sähkötekniikan peruslakeja on ns. Ohmin laki, joka toimii seuraavasti:
U=RI
U = Piirin jännite
R = Piirin vastus
I = Piirissä kulkeva virta
Jos kytkette vaikkapa yhden punaisen ledin viiden voltin jännitelähteeseen, ja tahdotte tietää, minkä suuruinen vastus rajoittaisi virran tuohon kymmeneen milliampeeriin, laskutoimitus menee tähän tapaan:
U=RI, eli R=U/I
I = 10mA (ledin kestämä virta) = 0,01A
U = Jännitelähteen jännite (5V) - ledin kynnysjännite (1,65V)
R = ???
R = (5V - 1,65V)/0,01A = 3,35V/0,01A = 335Ohm
Eli tahdotte piiriin 335:n Ohmin vastuksen. Justiinsa tuon kokoisia vastuksia tosin ei kai myydä, joten lähin lienee 330 Ohmin verme. Tuo puuttuva 5 ohmia meinaa sitä, että piirin virta kasvaa himpun verran haluttua suuremmaksi, mutta se nyt ei maata kaada.
Sarjaankytkentä:
Useampia ledejä kytkettäessä saattaa olla fiksua kytkeä niitä peräkkäin (sarjaan), sen sijaan että rakentaisi jokaiselle ledille ylläesitellyn kaltaisen piirin. Sarjaan kytkiessä saadaan useampi ledi palamaan vain yhtä etuvastusta käyttämällä, eikä laskutoimitukset ole paljoa sen hankalampia.
Jos oletetaan että käytetään samanlaisia punaisia normiledejä kuin äskenkin, joten kynnysjännite ja virrankesto pysyvät samana. Jännitelähteen jännite voidaan pitää myöskin samana, jolloin ainoa muuttuva tekijä on, että sarjaankytkettyjen ledien kynnysjännitteet ynnätään yhteen piirin kokonaisjännitettä laskiessa. Kytketään huumorimielessä kaksi lediä sarjaan:
U=RI, R=U/I
U = 5V - 1,65 - 1,65 = 1,7V
I = 10mA = 0,01A
R = ???
R = 1,7V/0,01A = 170Ohm
Silviisiin.
Rinnankytkentä:
Kuten yllä kävi ilmitse, sarjaan kytkiessä lähdejännite joutuu tappelemaan ledien kynnysjännitteiden kanssa, ja jos ledejä on useampia sarjassa, pitää huolehtia että lähteen jännite on suurempi kuin ledien yhteenlasketut kynnysjännitteet. Muuten ei piirissä kulje virtaa, eivätkä ledit pala valoa.
Jos oletetaan huumorimielessä, että pikku-ukkoharrastaja äks käyttäisi jännitelähteenään kahta sarjaankytkettyä sormiparistoa, jolloin lähdejännitteeksi saataisiin 3V, ja ko. kansalainen tahtoisi kaksi lediä palamaan. Tällöin sarjaankytkentä ei tule kyseeseen koska ledien yhteenlaskettu kynnysjännite on suurempi kuin tuon lähteen 3V. Tällöin lie tarpeen kytkeä ledit rinnakkain. Oletetaanpa vaikka että nyt on käytössä kaksi erilaista lediä. Yksi punainen (sama kuin yllä) ja toinen oranssi, jonka kynnysjännite on 2V 1,65:n sijaan. Virrankesto on kummallakin sama 10mA.
Nyt vastukset pitää laskea kummallekin ledille erikseen, mutta käytännössä homma toimii ihan samoin kuin ensimmäisessä esimerkissä.
Kytkentä on siis tällainen:
U=RI, R=U/I
Punainen ledi:
I = 10mA = 0,01A
U = 3V - 1,65V
R1 = ???
R1 = (3V - 1,65V)/0,01A = 1,35V/0,01A = 135Ohm
Oranssi ledi:
I = 10mA = 0,01A
U = 3V - 2V
R2 = ???
R2 = (3V - 2V)/0,01A = 1V/0,01A = 100Ohm
Eli punaisen ledin edelle laitetaan 135:n ohmin (käytännössä 120 Ohm), ja oranssin edelle 100:n ohmin vastus.
Sarjaankytkennässä ei tarvitse välittää eri ledien erilaisista kynnysjännitteistä, kunhan vain miinustelee ne oikein lähdejännitteestä. Toisaalta, jos käytössä on esim. superkirkkaita (joiden virrankesto on suurempi) ja tavallisia ledejä, pitää sarjaankytkennässä virta mitoittaa pienikestoisimman ledin mukaan. Käytännössä superkirkkaat kannattaisi kytkeä rinnan oman etuvastuksensa taakse.
Valkyrian kattoledeistä virittelin kaksi rinnankytkettyä kuuden ledin sarjaa, muita ledejä ei ole vielä kytketty, ja voi olla että ne kytketäänkin johonkin mikrokontrolleriin tjsp, jos niitä halutaan saada vilkkumaan tai jotain.

Tuohon tapaan.
Pääkaupunkiseudulla ledejä ja vastuksia myyvät ainakin Partco ja Bebek -nimiset puljut, ja näistä ainakin partco toimittaa postiennakolla tavaraa muuallekin suomeen.
Huudelkaa jos tuli virheitä ja epäloogisuuksia, oikolukeminen on höpsöille.