Mitäs tohon UDoWs:sin kommenttiin lisäisi... itse nimittäin siitä yleltä tulleesta trebuchét ohjelmasta tuli semmoinen inspiraatio että tuli hiukka enemmän taustatietoa haettua...
Trebuchét on, kuten nimestäkin voi mielestäni näin maalaisjärjellä päätellä, ranskalainen keksintö alunperin, heittokone jonka rakentamiseen meni suurinpiirtein viikko... Heittovartena käytettiin tunnetusti kovia, mutta taipuisia suuria puunrunkoja, ja männyt olivat tietääkseni kova sana siihen hommaan. Heittovarsien pituutena oli useimmiten 25 - 35 metrinen runko hyväkuntoisesta puusta, jonka paksuun päähän kiinnitettiin roikkupaino, sillä kiinteä paino vaatii koko laitteen liikkumista, toisin sanoen pyöriä alle ettei painon heilahtaminen keikauta koko konetta nurin, ja koska maaperät joilla trebuchétä käytettiin harvoin olivat vaakasuoria kallioita tai asvaltoituja teitä niin voidaan olettaa että käytettiin heilautuspainoja helpomman toteutuksen ja käytännöllisyyden vuoksi.
Kivet joita heitettiin olivat noin 200 - 500 kilon painoisia, hiukan riippuen heittovarren pituudesta ja vastapainosta, ja tarkkuus oli sitä mitä se nyt keskiajan heittolaitteissa oli, elikkä ensimmäisen kiven osumapaikkaa oli melkein mahdotonta arvioida, mutta siitä ensimmäisestä heitosta saikin aika helposti säädettyä kiven osumapaikkaa tarkemmaksi.
Heittoetäisyydet olivat huimia, ja onagereiden tai mangonelien muutamat kymmenet (ehkä jopa sata) metrit kalpenivat 300 - 400 metrin pituisten heittojen rinnalla.
Jos on mahdollisuus päästä käsiksi O&G:n Rock lobba'an niin siinä on ehkä paras warhammeraiheinen esimerkki trebuchén toiminnasta, tosin trebuchén heittokivet olivat eräänlaisessa pussissa joka oli punottu tukevasta hamppuköydestä joka oli toisella päällä kiinni laitteessa ja toinen pää kiinni vain puutapissa (tai vastaavassa) joka mahdollisti sen pään irtoamisen tarpeeksi suuressa keskipakoisvoimassa niin että kivi irtosi "köysipussista" ja lensi siitä, tosin piste jolloin se kivi lähti oli hyvin olennaista kiven lentorataan, sillä jos se lähti liian aikasin saatoi tämä lentää lähes suoraan ylöspäin (ja tulla alas vain muutamaa metriä lähtökohtaansa nähden eteenpäin) niin että koneen tai miehistön vaurioituminen oli vaarana. Jos taas kivi lähti liian myöhään saattoi tämä lentää melkein suoraan päin maata 50 (tai alle) metrin päähän koneesta...
Kaupunkien piirrityksessähän oli pitkä valmistautuminen, eikä sitä voinut kohteelta salata. Piirrityshän huomattiin kun matkalaiset toivat huhuja kaupunkiin vihollisen lähestymisestä, ja jos matkalaisia ei ollut, niin viimeistään sitten kun trebuchéta oltiin jo rakentamassa.
Kun piirritys varmistui ruvettiin kansaa ja talonpoikia siirtämään sisään linnaan turvaan, ja väkeä pestaamaan jousimiehiksi ja taistelijoiksi muureille reservien ja aktiivisessa sotilaspalveluksessa olevien lisäksi.
(oho, lipsahtikin yleisen keskiaikaisen piirrityksen puolelle)
Sanoisin kumminkin että trebuchéstä heitetyn kiven laskeutumiskulma on loivempi kuin esimerkiksi kivenheittimestä heitetyn, ja täten olisi minusta aiheellista ottaa mukaan myös kanuunoista tuttu pomppu siihen kiveen scatterin lisäksi, miten ikinä semmoisen toteuttaisikaan...
Jossain oli alasladattavissa oleva trebuchét simulaattori jossa saattoi leikkiä niillä osien pituuksilla ja painoilla ja sitten näki heiton tuloksen, ja jopa trebuchén ja kiven lennon alkuosion liikeradan.
En tosin motukalla aio sitä linkkiä etsiä, sillä sivustolta toiselle siirtyminen on *Tuskaa* suurella T:llä ja hyvin painotetulla lausumisella...
...katsotaan sitten kun pääsen kotiin että jaksanko vaivautua, kyllä sen googlella löytää parissa minuutissa jos vain vaivautuu...
Taisi tulla aiottua pitempi pousti, mutta enköhän saanut trebuchét käsitteen aika selväksi, tai sitten vain huijaan itseäni...
