Sotavasara.net

Tänään vissiin Kristo ja Teemu pelaavat, odotellaan raporttia. Jos nyt vielä la-su joku innostuu pelailemaan, niin antaa toki palaa. Sen jälkeen siirrytään pudotuspeleihin niillä pisteillä mitä on. Runkosarjaa saa toki pelailla edelleen halutessaan niiltä osin (siis Teemu A vs. Markus) kuin se ei kosketa pudotuspelijoukkueita.

Pelattiin äsken Teemun kanssa ottelu Sissiliskot vastaan Vihreät otukset. Odotettavissa oli raakaa mättöä voimapelaajien kesken. Loppujen lopuksi liskot nuijivat tällä kertaa kovemmin: kaksi kuolemaa, joista apo pelasti toisen. Muistaakseni mustaörkin apo pelasti, mutta blitseri meni manan majoille. Lisäksi yksi mustaörkki menetti panssaria. Örkit puolestaan saivat yhden skinkin pahasti kipuisaksi. Kassut siis 3-1 liskoille. Maalien teko oli todellisen runnomisen takana. Loppujen lopuksi liskot saivat kaksi maalia läpi ja örkit yhden. Eli 2-1 voitto liskoille.

Huomenna on tarkoituspelata vielä norskeja vastaan.

Blizard boyz - Sissiliskot pelattiin. Tulokseksi tuli hieno 1-1-tasapeli, kassut 1-4. Markus saattaa tarinoida pidemmin, mutta sanotaan, että liskoille norskien block-suma aiheutti suurta murhetta. Peli oli tasainen ja kummallakin joukkueella olisi ollut mahdollisuus ratkaista voitto itselleen.

Jos soikean pallon luoja suo, huomenna Kertussa pelaavat allekironnut ja Tomi.

pin

Doddiiih! Sitten saatiin hoidettua toiseksi viimeinen ottelu tässä kaudessa ja Herra Isä tai pikemmin tässä kohtaa Rouva Äiti, mikä ottelu...

Tuossa eilisen puolella, kiitos vaihtuneen päivän, kohtasivat toisensa jo toisiinsa tutustuneet Sissiliskot ja Neitin Lumpeenkukat. Otteluun lähdettiin sen verran suurella, mutta silti niin pienellä erotuksella, että likot nettosivat itselleen "vain" kuuluun viidakkojen raivaajan Helmut Wulfin moottorisahoineen (tässä yhteydessä sapelikynsineen...). Tämän lisäksi liskot nettosivat itselleen yleisön hurmion. Aloitus sentään saatiin kammettua brittien... Siis bretonnien leiriin.

Kuten vain sopivaa, lähdettiin välieriin pienen mellakan myötä ja siinähän rapiasti kuluikin se ensimmäinen vuoro nahistellessa... Pallo saatiin sitten sitä kärkkyneen sir Merrygotin viereen ja etulinjassa alkoi käydä karmea kuhina koristeellisten hihojen heiluessa. Pitkälle siinä ei kuitenkaan oltu pääsemässä kun Merrygotin ojentaessa palloa sir Auberon Quilldrakelle , tämä ei hennonutkaan ottaa sitä, mutta tajusi sentään ojentaa sen Jules Petitille, bretonnien omalle voimamiehelle, että turnoverilta sentään säästyttiin... Jules vain oli jo voimansa tunnossa käynyt tinttaamassa saurusta naamaan, joten bretonnien harmiksi hyökkäys luhistui puolustuskuvion rakentamiseen. Mikä, kun vastassa on sekä voimaa, että ketteryyttä, ei juuri riitä mihinkään... Mies turpeeseen ja pallo irti. Onnekkaat ponnut toivat sen kuitenkin oman leirin suuntaan, joten sitä onnistuttiin vielä kiidättämään sieltä toiseen laitaan, missä sen kantaja, ritari tällä kertaa, saatiin sauruksen muskeleilla kammettua nurin. Vielä kun saurus olikin tarpeeksi fiksu tajutakseen maahan jääneen pallon arvon ja sattui koppaamaan sen syliinsä, näki brettiluotsi jo ekan maalin tulevan ja aivan väärään leiriin. Mutta nopea kinttuinen Jules riensi paikalle ja kampesi väkivalloin pallon napanneen sauruksen nurmeen ja pienen pomputtelun jälkeen jäi pallo sauruksen ja yhden maatiaisen vahdittavaksi lähemmäs saurusten päätyä. Siellä se ei kuitenkaan lepuuttanut kauaa kun sauruksen mukiloivat lähimmät bretonnit maihin ja ripeä kinttuinen natsiskinkki (ss=sidestep) kävi kuoppasemassa pallon käpäliinsä. Tämähän ei sopinut sir Rodolfitolle, joka tuoreena lisäyksenä ritarien uljaaseen joukkoon oli enemmän kuin innokas näyttämään kykynsä ja löikin pallon napanneen skinkin pois loppupelistä. Palloa ei kuitenkaan saatu nostettua maasta sen jäätyä väärälle puolen sauruksia, mutta eivätpä siihen pystyneet paikalle rynnänneet skinkitkään. Palloa yritettiin hakea bretonnivoimin pois, mutta turhaan. Se pysyi tiukasti saurusten kyljessä, jos ei nyt kourissa kun kompastelevat skinkit sekoittivat peliä. Kun sitten tuli tilaisuus itseasiassa nostaa pallo, oli se vieläkin liian liukas ihmisten paljoudesta hermostuneille skinkeille. Lopulta pallo jäikin koko loppu puoliajaksi maahan lojumaan, kun liskojen viimeisellä vuorolla saurus mojautti yhtä yeomaneista niin paljon ovelasti, että molemmat päätyivät k.o. tuvalle makaamaan.

Toiseen puoliaikaan lähdettiinkin sitten hienoisella bretonnien ylivoimalla. Vaikka bretonneilta ensimmäisen puoliajan kuluessa oli lentänyt k.o. tuvalle yeomanin lisäksi sir Auberon Helmutin julkean sapelikynsifoulin myötä, joka näkikin tähden lampsivan pois kentältä, olivat bretonnit vastavuoroisesti poistaneet kaksi saurusta samaan osastoon ja vain toinen heistä sai päänsä selvitettyä tarpeeksi jatkaakseen. Tähän lisättynä Helmut ei-niin-salaisine aseineen ja sir Rodolfiton teloma skinkki, ei saurusten vaihtolaatikosta vain riittänyt enempää väkeä. Tämähän ei ollut yleisön mieleen kun yleisöstä singahti (ja vannon, näitä tulee minulle epäilyttävän paljon) kivi, joka kolkkasi keskelle kenttää asettuneen yeomanin tainnoksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt avaamaan hyökkäystä kun bretonnit urhoollisesti asettuivat vastustamaan lähestyviä skinkkejä. Saurus töyskäistiin siinä sivussa katsomoon ja skinkkien siirtyessä keskemmäs kenttää saurusvahvistuksella, onnistuikin ritarien rynnäköidä skinkkiin kiinni. Tämä säikäytti skinkit pahanpäiväisesti ja he alkoivat rynniä kentän toiseen laitaan. Tänne heitä alettiin pussittamaan puolikkaan bretonnijoukkueen toimesta, samalla kun muutamat muut pitivät sauruksia keskemmällä kenttää. Reunassa oli kuitenkin vielä skinkin mentävä aukko ja liukastakin liukkaampi lisko lähti juoksemaan siitä karkuun ahdistelijoitaan. Mutta liukkaus osui oman niljan alle ja palloa kantanut skinkki tumpsahti nurmeen. Pikainen mukilointi myöhemmin ja yksi skinkkikin oli saatu reunan yli ulos kentältä, pallo oli lentänyt bretonnien puolelle, mistä yksi ritareista kävi koppaamassa sen, ojensi sen toiselle, joka juoksi saurusten päähän ehtineen kolmannen ritarin luokse ja heitti pelivälineen tälle. Yllättäen tilanne oli täysin bretonnien hallussa. Saurukset eivät tykästyneet tilanteesta ollenkaan ja hirveän karjaisun sävyttämänä yksi sauruksista tempaisi bretonnien potkijan vielä seuraavastakin matsista ulos. Pienen mietinnän jälkeen bretonniluotsi päätti kokeilla tähän mennessä varsin epäpätevän lääkärinsä avuja ja jälleen kerran joutui pettyneenä katsomaan kun lääkäri vain pudisteli päätään. Molemmat tulokset lupasivat ensimatsia sairastuvalla. Sauruksilta tämä konsultointi ei kuitenkaan jäänyt huomaamatta, kun toinen sauruksista, virnistäen julmasti tempaisi yhden, onneksi vielä täysin kokemattoman, yeomanin hengettömäksi. Kamalan murjomisen innoittamana skinkki yritti vielä alivoimablokkia karkuun juosseeseen ritariin ja onnistuikin painimaan palloa kantaneen sir Rodolfiton maihin. Tälle ei kuitenkaan tuottanut suuria vaikeuksia nousta ylös, napata pallo ja juosta sen kanssa pelin avausmaaliin. Mutta maalin hinta oli ollut kova. Viimeiseen kolmeen vuoroon lähdettiin vieläkin saurusten alivoimalla, mutta se ei vauhtia pysäyttänyt. Fanit hurrasivat bretonneille näiden yrittäessä asettua puolustamaan, mutta nopeassa tahtiin oli lauma skinkkejä luikahtanut puolustuksen läpi ja asettunut valmiiksi tekemään maalin. Valitettavasti vain saurus, jonka tehtävänä oli pitää skinkkihäkin avoimeen kulmaan jäänyttä sir Auberonia kiinni, ei ollut täysin tehtäviensä tasalla ja sir Auberonin onnistui livahtaa tämän otteesta, astahtaa palloa kantaneen skinkin viereen ja tintata tämä nurmeen. Skinkkien peli ei ollut vielä menetetty, sillä pallo lensi yleisöön, mikä selvästi suosiollisena liskoille, heitti sen yhdelle skinkkihäkin jäsenelle, joka kahden ritarin puristuksessa ei kuitenkaan onnistunut nappamaan palloa. Lopulta se oli sir Auberon joka onnistui nappaamaan pallon pelokkaalta skinkiltä ja väisteltyään tiensä kohti liskojen maalia, hän luonnollisesti tuupertui maahan juuri puolivälin ylitettyään... Skinkkien onnistui vielä napata pallo kouriinsa, mutta sen ojentaminen eteenpäin ehtineelle kaverille ei vain onnistunut bretonnien maatiaisen seisoessa häiritsevänä vieressä ja lyhyen mukiloinnin jälkeen peli päättyi bretonnien voittoon.

Maalit siis osuivat 1-0 bretonnien kunniaksi, mutta cassutkin tulivat 3-1 omaan nahkaan, joista traagisimmat olivat potkijan menetys ensiottelusta ja yeomanin kuolema. Jälkimmäinen onnistuttiin kuitenkin hätäisesti korvaamaan kun kaikki voittorahat ja vielä laarinpohjallisetkin annettiin kassasta pois... Toisaalta sir Auberon ehti levähdettyään miettiä taktiikoitaan torkkutuvalla ja kovana juoksinana ja väistelijänä tunnettu herrasmies päätti kehittää vauhtiaan entistä nopeammaksi. Nopea ja mielipiteitä jakanut neuvonpito luotsin kanssa päätyi kuitenkin lopulta päätelmään, että sir Auberonin olisi parempi käyttää jalkojensa vikkelyyttä skinkeiltä opittuun sivuttaisaskellukseen kuin entistä suurempaan nopeuteen. Katsoo vain mitä poika seuraavan kerran saa, kun hän on jo kahdesti heittänyt lisää vauhtia ja vaikka toinen niistä nyt muutettiinkin tuplan ominaisuudessa joksikin muuksi, oli hänellä ollut tuplat jo aikaisemmastakin kykynoususta...

Cave Mountain Manglers vs Sigevif

Sigevifin inducement 220 000 → Willov Rosebark + B. Baby

Iltahämärässä syttyvät Kertun stadionin suurteholamput valaisevat surkeaa näkyä. Kaatosateen runtelema kenttä on vesilammikoiden peitossa ja sääennusteen mukaan itse semifinaaliottelukin tultaisiin pelaamaan samassa kelissä. Tämä ei kuitenkaan estä ennätyssuurta fanilaumaa saapumasta paikalle.
Huikeat 31 000 innokasta jalkapallon ystävää on tullut paikanpäälle seuraamaan tätä spektaakkelia.
Goblinkatsojien suurta määrää selittänee osaltaan Kaaoskääpiöiden suunnalta tullut kohu-uutinen: joukkueen kapteeniksi on nostettu Hobbo, ennen kuulumatonta mutta näin on. Arvon HobboGobbomme Leaderin taidot on noteerattu johtoportaassa asti.

Sigevifin kaunokaiset voittavat lantin heiton ja päättävät aloittaa hyökkäyksellä. Ikävä kyllä kolikon heitto onkin ainoa asia mikä heiltä onnistuu pitkään aikaan. Jo aloitusvuoro tuottaa kylmää kyytiä kaatosateen lisäksi. Illan suurin ja kaunein, tähtipelaaja Willow Rosebark onnistuu aloitusblokissaan tyrmäämään vain itsensä.Amazonien hyökkäksen tyrehtyessä lähtökuoppiinsa, saa CMM: härkä mainion tilaisuuden rynniä pallon luo kaataen samalla yhden linjaneidon. Vauhti ei aivan riitä pallon nostoyritykseen asti, mutta neliveto saadaan kuitenkin tukevasti parkkeerattua pelivälineen kylkeen. Sateen liukastama kenttä tuottaa taas ikävän yllätyksen Pohjan neidoille epäonnistuneen väistön muodossa. Kaaoksen edustajalla taasen on liimaa vihreissä sormissaan ja pallo nostetaan maasta helposti ja vielä samalla vuorolla tyrmätään yksi Amazonien blitzereistä. Muutama vuoro mennään kuin sirkuksessa konsanaan: gobbo nostaa pallon maasta ja Sigevifin neito kaataan gobbon ja pallo karkaa käsistä, gobbo nostaa pallon maasta ja Sigevifin neito kaataan gobbon ja pallo karkaa käsistä. Kunnes taas A:n tytöt mokaavat dodgen ja gobboduolle tarjoutuu tilaisuus tehdä maali. Palloton Hobgoblin ryntää maalille ja pelivälinettä pitelevä kapteenimme ryntää hänen peräänsä. Sen sijaan, että tekisi itse maalin tämä otus saa solidaarisuuden puuskan, tahi jonkun muun kohtauksen ja tyrkkää palloa maalissa seisovalle lajitoverilleen. Tälläisestä hyvänteosta ei voi mitään hyvää seurata, eli tunari ei tietenkään saa palloa kiinni ja se lipsahtaa yleisön käsiin.
Fanit paiskovat palloa sydämensä kyllyydestä edes takaisin ja loppujen lopuksi se päätyy keskikentän tuntumaan kääpiöiden kenttäpuoliskolle.
Tämä kaikki ja ensimmäinen erä vasta puolivälissä.
Odottamattomasta käänteestä riemastunut Amazoonineito rientää kohti vapaana lojuvaa palloa, mutta viimeinen kurotus on liikaa ja kaunotar kyntää nurmea vähemmän sulosti.
Juuri blokkaamaan oppinut Kaaoksen härkä käyttää kykyään tehokkaasti ja pistää yhden Amazonin sairastuvalle. Samalle kapteeni pääsee pallon luo ja nostaa sen tottuneen varmasti, yli-itsevarmana päättää ruveta haltiamaisiin heittosuoritteisiin ja tumpuloi pallon jalkojensa juureen.
Sitten naisblitzeri tyrmää kääpiön sairastuvalle, mutta eiköhän se luupää toipune seuraavaan peliin.
Amazonit eivät kuitenkaan pääse palloon käsiksi, ja saatuaan häkin rakennettua kääpiöt hivuttautuvat pikkuhiljaa kohti maalia. Viimeisen vuoron koittaessa 2 Sigevifin pelaajista on sairastuvalla ja 4 KO-boksissa. Viiden jäljelle jääneen ohittaminen ja maalin teko luonnistuu jopa kaaoskääpiöiltä. 1 erä 1-0 kävyille.

Toiseen erään molemmat lähtevät täysilukuisina, lieneekö edelleen jatkuva rankkasade auttanut pelaajien virvoittamisessa.

Aloituspotkun jälkeen CMM:n kapteeni saa noukittua jälleen pallon käsiinsä ja häkin muodostaminen alkaa. Tällä kertaa päästään jopa kolmanteen vuoroon ennen kuin tähtipelaaja Willow Rosebark pistetään pihalle. Yksi kääpiöistä oli viime pelin jälkeen saanut Kaaoksen siunauksen ja tämän seurauksena hänelle kasvoi melko mahtava kynsi toiseen käteen, jolla tämä sitten tuikkasi arvon neidon sairastuvalle.
Tässä vaiheessa heitä olikin siellä jo neljä, joten yksinäistä ei Rosebarkilla ollut. Toisen erän päästessä puoleen, päästiin myös puoliväliin kenttää. Sitten CMM:n taktiset kuviot jotenkin sekosivat ja A-pelaajat pääsivät kaatamaan pallopojan. Taas pallo haltuun ja kuten aiemmin sateen liukastama kenttä tekee Amazonille tepposet kun blitziä aikova pelaaja kaatuu väistöyrityksessään.
Nyt päästään jo neljä ruutua yli keskiviivan ja pallo on vieläkin hanskassa.
Sigevifin blitzeri pääsee vielä pallonkantajan viereen, mutta seuraavan blokkisuman jälkeen vain 1 Amazonineito on pystyssä. Vielä yksi epäonnistunut dodge kovan onnen neidoilta ja kääpiöt tekevät viimeisellä omalla vuorollaan maalin.
2-0
Maalia seuranneella aloituksella Amazonit saavat ensimmäisen kerran koko pelissä pallon haltuunsa, tekevät kuitenkin lopuksi vielä näyttävän heiton ja heittäjälle syöttöpiste.
Peli 2-0
Uhriluku 4-1

PS. Rankkasateesta huolimatta, gobbot eivät kertaakaan epäonnistuneet pallon nostossa. Hämmentävää.

Finaalimatsi pelataan jo huomenna maanantaina Luolakääpiöiden kotiareenalla, joten seuraava kausi pääsee sen puolesta vauhtiin heti kun vaan riittävästi pelaajia on mukana kuvioissa.

Alrighty then! Finaali saatiin tosiaan hoidettua pois alta oikein hyvään aikatauluun. Bretonnien kyselyyn vastattiin lähes välittömällä pelipäivällä ja siihen lähdettiin melko tasaisissa tunnelmin. Cavemountain Manglerseillä oli hirveän verinen kausi takana, mutta Lady's Waterlilesit olivat vielä luottavaisin mieli astumassa kentälle. Olihan Manglerit jo kerran selätetty. Joten miksei toistekin?

Yleisöä paikalle raahautui hieman vähemmän kuin Manglerien välierämatsissa, mutta jonkin verran enemmän kuin Waterliliesien väliotteluun, mikä näkyikin bretonnien suurempana osuutena yleisössä. Peliin lähdettiin kauniissa säässä ja bretonnialoituksella, nämä kun olivat saaneet paikalle beibejä virkeyttämään joukkuetta.

Toisaalta beibet olivat myös pieni haittakin, kun uljaiden ritareiden vielä pullistellessa neitokaisille, olivat mankeloijat ehtineet asettuakin liki täydelliseen puolustukseen. Niinhän se kuitenkin menee, että täydellisinkin puolustus, kuin sen mukaan suunnitelmatkin kestävät vain niin kauan kunnes ne kohtaavat viholliskosketuksen. Ja tällä kertaa kosketus tuli vastenta laitaa ylös ja vauhdilla. Toisaalta kääpiöt eivät olekaan mitään, elleivät sitten nopeita. No ainakin kun niille pistää lehmän pepun alle ja kovemmalla blokkiotteella manglaajat asettuivat bullien kanssa lähemmäs palloa, siinä missä suurempi osa kääpiöistä piti huolta, että bretonnit saivat levättyä tarpeeksi nurmella. Hyökkäystä kuitenkin päätettiin jatkaa ja vaikka se maksoikin pallomiehen puolustuksesta, oli kuitenkin pallon kanssa liikenteessä sir Auberon, koko bretonnian vilkas jalkaisin mies (siihen aikaan). Lähdettiin keskemmäs siirtymään ja muutama bretonni ripoteltiin sinne tänne suojaksi puolen ollessa edelleen kiinni kääpiöissä keskilinjalla. Edelleen kintuistaan nopea bully pääsi kuitenkin vielä matkankin päästä viimeisillä voimillaan tinttaamaan sir Auberonia, mutta ei onnistunut kaatamaan tätä. Sieltä sir Auberon riensi takaisin vasempaan laitaan, mihin kääpiöiden alkoi olla jo vaikea päästä perässä. Blokit eivät menneet ihan kohdilleen ja keskikentässä muutenkin sir Ricohard Jules Lillan ja muutaman muun bretonnin voimin olikin onnistunut niputtamaan puolet kääpiöistä täysin keskelle pelikenttää. Alkoi hyvin epäherrasmiesmäinen stallaus. Bretonnit mutisivat voimakkaasti taktiikkaa vastaan, mutta luotsi vaimensi vastaansanomiset peläten miten kävisi jos manglerit päästäisi liian aikaisin hyökkäysvuoroon. Varsinkin kun nämä melkein teloivat yhdeltä maatiaiselta vauhtia pois, tapaus jossa kerrankin bretonnien lääkäri onnistui auttamaan tilannetta (luotsi oli pitänyt varsin jyrkän puhuttelun siitä kuinka lääkärin oli parannettava maatiaisiakin jos luotsi käski). Kääpiöiden maahan takomisella ja näiden vastavuoroisella kapuamisella keskikentältä kohti kentän nurkkaa jatkettiinkin melkein seuraava neljännes matsin mittaa kunnes äkäinen bullcentauri pääsi irtautumaan muusta joukosta kääpiön ja hobbon avulla ja konkreettinen uhka alkoi muodostua pallonkantajalle. Ainakin siihen asti kunnes bretonnit seuraavalla vuorollaan tuuppivat paikalle rynnänneen bullin tämän oman momenttumin avulla ulos kentältä. Jatkettiin vielä pari vuoroa hobbon ja kääpiön kääpiön kanssa pallon kärkkymistä, jossa ohimennen ritarikin lensi lähes samasta kohtaa kuin bully oli lentänyt hetkeä takaperin. Lopulta kuitenkin alkoi näyttää siltä, että toistaiseksi hämmästyttävän hyvin pitänyt puolustus oli heikentymässä ja vihdoin bretonniherrasmiesten annettiin kävellä maaliin. Mitä nyt maalin lopulta teki eri ritari kuin vuoron alussa, mutta silti... Maalin jälkeen alkoikin yllättäen sataa kaatamalla (tiedä toivatko manglerit tämän viime matsistaan...) ja vaikka pallo saatiinkin ylös varsin varmakätisesti hobbon toimesta, ei yhteisymmärystä kuitenkin syntynyt samaan tapaan kun manglereiden luotsi yritti ojentaa pallon ensin break tackleavalle bullille, joka hölmistyneenä vain tyrkkäsi pallon takaisin gobbolle. Sitten se yritettiin heittää etulinjaan ehtineelle blockilliselle bullylle (temppu johon luotsi tarvitsi vähän lisävauhtia hobbolle, jonka hän sai heitolla, jolla pallon syöttökin olisi lähtenyt tarkasti kauempaakin), mutta kun pallon heittämisen hetki tuli, päätyi hobbo heittämään jonkinlaisen temppuheiton, joka päätyi maan kautta hänelle takaisin. "Jonglooraus" ei kuitenkaan ollut hobbon vahvimpia lajeja ja pallo jäi lopulta maahan päättäen ensimmäisen puoliajan.

Toisella puoliajalla yleisö näytti jälleen mieltään bretonnien luotsille (koska tätä siis tapahtuu lähes jatkuvasti...) ja heti puolikkaan aluksi yleisöstä lentänyt kivi tainnutti maahan yhden etulinjaan laitetuista maatiaisista. Tämä antoi pientä varaa kääpiöille tunkeutua naapurin puolelle, mutta pallo jätettiin vielä tuttavallisesti varsin vahvan kääpiöseinän taakse. Joskin seinä oli tosiaan vain seinä bretonnien ja pallon välissä, joten sir Auberon lähti kiertämään sitä laajemman kautta. Valitettavasti tällä kertaa vain väistelyyn muuten erikoistunut ritari ei tullut kurakelillä katsoneeksi likaisia jalkojaan ja tuupahti koko mitaltaan nurmeen, jätteän puolustuksen vähän kuin tehdyksi. Bretonnien huoksaukseksi se riitti kuitenkin vielä pitämään palloilevan hobbon kääpiöiden puolella, vaikka hän olikin kirkkaassa vähemmistössä sen suhteen. Toisaalta vähemmistöä edustivat myös bretonnit, menetettyään yhden juntin jo heti puolikkaan alkuun, mutta nyt vielä menettämällä sir Auberonin kun ilkeämielinen hobbo kävi monottamassa tätä kylkeen, mutta onneksi "vain" niin lujaa, että sir Auberon joutuu vielä huilailemaan kausien välisen tauon, mutta on sen jälkeen taas valmis astumaan kentälle. Menetettyään tähtipelaajansa bretonnit ottivat vähän etäisyyttä kaamoskäppänöihin, mutta pysyivät edelleen lujasti näiden nassun edessä. Kun sitten manglerien hyökkäys lähti leviämään bretonneista katsoen oikeaa laitaa pitkin alas, jäi se sielläkin taas pelkäksi seinäksi. Tällä kertaa se oli sitten sir Merrigotin vuoro näyttä miten homma hoidetaan ja hän tuuppasikin varsin näyttävästi palloa kantaneen hobbon ulos kentältä vähän huilimaan. Se siitä hobbojohdosta... Pallo jäi kuitenkin maahan bullcentaurin viereen. Siitä sitten tapeltiinkin pari vuoroa bullien tuuppiessa bretonneja pois pallon luota ja näiden taas juoksennellessa sen luokse. Kunnes sitten toinen bulleista kyllästyi leikkiin, kuoppasi keskellä kaatosadettä pelivälineen kainaloonsa ja lähti lehmänlaukka kohti maaliviivaa. Hetken hierottuaan epäuskoisena silmiään bretonniluotsi käski sir Ricohardin maatiaisen tuella ammun perään ja tekemään tästä varoittavan esimerkin. Break tacklaava ammu olikin jakaa sir Auberonin "kohtalon", nukkumalla aina seuraavaan kauteen asti, mutta manglerien luotsi katseli peliä ja näki sen siirtyvän vielä jatkoajalle, missä bullyä vielä tarvittaisiin. Oli siis pistettävä apo paikkaamaan Äkkijyrkän kaatumisen kokenut romulehmä kuntoon ja odottamaan vaihtopenkille. Samalla toinen bulleista kunnostautui ja kävi kuoppaamassa yleisön kautta vähän keskemmäs lennähtäneet pelivälineen kainaloonsa ja lampsitti sitä vieläkin lähemmäs maalilinjaa kahden kentällä jäljellä olevan hobbon yrittäessä vahtia vähän selustaa. Ei siis näyttänyt hirveän hyvältä bretonnien etumatkan kannalta ja brettiluotsi melkein karjuikin oikeusmurhaa moisten agilehmien johdosta. Tässä lainkaan tajuamatta, että hänen sanansa saatettiin tulkita eri tavoin jos on tilanteet päällä ja adrenaliini virtaa. Cue in sir Ricohard maatiaisavustuksineen ja lehmän kimpussa oltiin jälleen. Ammu tönäistiin maihin kuin tylsistyneiden maalaispoikien hauskanpidossa ikään, mutta palloa ei saatu kiinni siitä huolimatta, että se tippui aivan sir Ricohardin ja maatiaisen viereen. Paluupostina maahan lyöty ammu löi häntä tuuppineen ritarin nurin ja gobbo riensi pallon kimppuun poimienkin sen näppärästi vieressä seisoneesta maatiaisesta huolimatta. Kolme askelta maaliin ja hobbo ei saanut niistä otettua ensimmäistäkään... Maatiaisen väistäminen osoittautui huomattavasti vaikeammaksi kuin tämän välttely palloa nostaessa. Ja tässä kohtaa sir Ricohardilla kilahti. Hän oli viimeiset vuoronsa juossut kantturan kuin kantturan perässä ja hän oli viettänyt näiden takia nyt paljon enemmän aikaa mudassa kuin yhdenkään herrasmiehen tulisi ja hänen korvissa soi luotsin aikaisemmin karjuma murha (hän ei selvästi bullyn lyönnin jäljiltä kuullut luotsin aivan konkreettista Halleluja-huudahdusta kun hobbo kaatui kahden ruudun päähän maaliviivasta)... Sir Ricohard nousee, hän ottaa härkää kypärästään sojottaviin sarviin, muistaen miten viimekertainen ammu oli saatu vedettyä nurin ja niskoin vielä päälle ja yllättäen kummankin luotsin yllätykseksi pelikentälle pötkähti ammuvainaa. Tässä kohtaa tietenkin miettien, että tapaus oli sinänsä osuva, niin bretonniluotsin kertomuksen pohjalta, että jos bretonnit olisivat voittamassa, he tarvitsisivat jotain juhla-aterian tapaista pöytään ja bullycentaur on nyt teknisesti ottaen yhä suurelta osin härkää... Mutta myös sen kannalta, että Manglerit aloittivat kauden kuolleella bullyllä ja nyt lopettivat sen myös samalla... Kuitenkin lopulta pallon luokse asettui parikin bretonnia maassa makaavien hobbojen kera ja vaikka paikalle rynnännyt kaamoskääpiö saikin maatiaisen kumottua oikein k.o. tuvalle asti pallon päälle, oli se sir Ricohard joka lopulta pallon otti kiinni pompusta. Eli kaamoskääpiöiden peli oli pelattu. Bretonnit yrittivät vielä hyvin epätodennäköistä toista maalia, mutta sir Merrigot ei suostunut koskemaan sir Ricohardin tarjoaamaan palloon herrasmiesmäisen urheilun nimissä... Tai sitten se oli vain niin bullcentaurin veressä...

Maalit jäivät siis kokonaiseen yhteen ratkaisevaan maaliin bretonnien kunniaksi, 1-0. Ja kassuissakin kärsimään pistettin manglerit 3-2, joista molemmista apot pelastivat yhdet sen suuremmilta ongelmilta.

Ohhoh, olipa päätösottelu! Kiitos selostuksesta. Kaikki kunnia Naikkosten vesilililjoille suorituksesta. Kakkosiksi tulleet kääpiötkin pelasivat hienon kauden. Kaksi kuollutta härkää on aika kova juttu... Pronssipeli pelataan perjantaina, ellei Nuffle päätä toisin.

No niin, tänään pelattiin pronssiottelu. Sigevif kohtasi Sissiliskot kauniissa pallottelusäässä. Sissiliskot olivat hankkineet kroxigorivahvistuksen, ja tästä hyvästä tytöt hankkivat taas riveihinsä viime ottelussa käväisseen Paju Ruusunkuoren. Pajun performanssi oli ilmeisesti ollut sen verran viihdyttävä, että tyttöjen aitioon tuli liskofanitkin ylittävä yleisöryntäys. Peli alkoi riehakkaalla tuulella olevien tyttöfanien kivenviskauksella, joka tyrmäsikin palloa lähinnä seisoneen skinkin loppupeliksi. Tästä suuremmin hämääntymättä liskot aloittivat hyökkäyksen. Saurus suoritti retaliaation etulinjassa samantien kolkkaamalla blizerinnan samaten lasareetin puolelle. Pian liskohyökkäys jämähti tyttöjen puolustukseen, joka yritti samalla kiertää puolustuskuvion ympäri ja iskeä pallonkantajaan. Hieman keskiviivan pahemmalla puolella peippailu ja tiiviissä rykelmässä ähistely jatkui pitkään, kun kumpikaan ei saanut tehtyä ratkaisua. Lopulta tytöille avautui hassu paikka, kun blizeri Aurboda lähti iskemään kroxigoria - ja tyrmäsikin tämän pois kentältä! Liskovalmentaja lähetti apteekkarin herättelemään kroxia, että pääsee jatkamaan sentään seuraavalla puoliajalla. Mutta kentällä oli nyt syntynyt aukkoa, ja uhkarohkealla viuhkinalla tytöt olivat pian muodostaneet oikeaoppisen häkin - palloa kantavan skinkin ympärille. Liskot saivat toki raivattua muodostelman suurimmalta osin pois, mutta silti tilanne oli niin ahdistava, että skinkki lähti syöksymään läpi puolustuskuvion. Neljän väistön jälkeen läpisyöksy oli suoritettu, ja skinkit avasivat maalitilin. Tytöille jäi vain vuoro aikaa muksia, mutta siitä otettiinkin ilo irti. Muutama saurus tyrkittiin maahan, ja koska vaihtopenkiltä haluttiin jo kentälle, linjanainen kenkäisi yhtä saurusta leukaan ja sai tästä hyvästä punaisen kortin. Saurus ei kuitenkaan tointunut vielä seuraavaan aloitukseen.

Sitten oli tyttöjen vuoro aloittaa. Potku meni pitkäksi, ja pallo tuli suoraan tyttöjen juoksijalle. Hyökkäys lähti etenemään kohtuullisesti, mutta hyytyi saurusmuuriin. Muutaman vuoron ihmettelyn jälkeen avautui etenemispaikka, ja toisaalta pakkokin oli, koska saurukset olivat jo iskeneet takaa pallonkantajan iholle. Kärkiblizerit viilettivät jo liskojen puolella, mutta juoksija kompasteli lähtöväistössä, ja pallo tipahti herkullisesti vapaaseen paikkaan. Skinkki yritti poimia sen, mutta valmentajan kovasta tahtotilasta huolimatta ei siinä onnistunut. Puoliväliin kenttä mutta laitaan kehkeytyi kauhea pallonpotkintasuma, jossa vuorotellen pelaajia tyrkittiin pelivälineen päälle, mutta ihme kyllä se ei pomppinut laidasta yli. Skinkki pääsi koittamaan toisen kerran poimintaa, muttei onnistunut. Tyttöjä alkoi vähitellen tippua kentältä heräämön puolelle, ja puolustukseksi kääntynyt hyökkäys tuntua epätoivoisemmalta. Lopulta skinkki sai nostettua pallon, ja oli vilauttanut maalilinjan tuntumaan. Vielä epätoivoinen linjanaisen ryntäys skinkin perään, ja liskojen toinen maali oli tehty. Loppuhetket menivätkin tyttöjen hauskuuttaessa faneja takakenttäpalloilulla ja pienellä etulinjarähinöillä. Peli päättyi 0-2 liskojen voittoon, cassut 2-2.