Sotavasara.net

Tom_Gore kirjoitti:Lopettakaas nyt pojat se pelleily ja uskokaa heitä jotka ovat teitä mm. tässä ketjussa neuvoneet. Ikävä olla ilonpilaaja, mutta omien figujen valaminen on sen verran työläs ja kärsivällisyyttä vaativa urakka, että valitettavasti voin melkein vetoa lyödä että sen enempää Antti_94 kuin LaGas:kaan ei oikeasti ole valmis sitä loppuun asti saattamaan.

Mikäli kiinnostaa figujen saaminen normaalia halvemmalla, suosittelen niiden ostamista käytettynä esim. täältä Sotavasarasta. Mikäli nekin ovat liian kalliita, tämä harrastus ei ehkä ole (vielä) teitä varten.

Älä puhu soopaa. Itse olen vasta 13v, mutta silti olen tehnyt jo kokonaisen yhden ukon. Ja sitä ukkoa ei edes ammattilaiset uskalla pilkata: niin hyvin tehty.

I G kirjoitti:Älä puhu soopaa. Itse olen vasta 13v, mutta silti olen tehnyt jo kokonaisen yhden ukon. Ja sitä ukkoa ei edes ammattilaiset uskalla pilkata: niin hyvin tehty.

MItäs jos laittaisit kuvan siitä figusta... Ihan kuin vähän rautaa sanojen taakse.

Itse olen tässä lukenut tuon ketjun lävitse ja pakko kommentoida että joskus hamassa nuoruudessa kun oli rahapulaa niin itsekin koitin täta oikotietä onneen. AIkoinaan vanhan Space Marine pelin Shadow Sword tankkia koitin "lootata" eli valaa uudenvuoden tinasta itselleni uuden kappaleen, kun se 15 markkaa oli mielestäni liika paljon yhdestä tankista. Kipsiin vai oliko kittiin koitin tehdä alkuperäisestä mallin. Eli alkuperäinen talkkiin ja muotti ympärille. kun kaikki oli kuivaa, niin golden unit veks ja uudenvuoden tinaa sisään. Lopputulos oli hämärästi alkuperäisen näköinen, mutta ei todellakaan sellainen mitä olisi kehdannut esitellä. Ja aikaa paloi kokonainen päivä.

Nyt jälkeenpäin ajatellen... silloin tuo idea kuulosti todella hyvältä, mutta uskokaa kun vanhemmat ja kokeneemmat ovat sanoneet - itse valamalla ette kyllä saa iltapäivässä armeijaa kasaan. Se vaatii aikaa, taitoa ja oikeat välineet. Jos alatte laskea tuhraukselle ja vaivalle tuntipalkkaa, niin loppupeleissä figut ovatkin aika halpoja.

Olen minäkin nähnyt jostain random aineesta tehdystä muotista uudenvuodentinalla valettuja ogreja. Eivät hivelleet silmää. Olisihan niitä voinut pöydälle laittaa, mutta niin voi myös laittaa kaljatölkin drop podiksi. Jos ei ole liian suuret standardit, niin voi saada aikaiseksi jotain "sinne päin". Siinä tuleekin sitten ongelmaksi muottien kestävyys, armeijan teko jää haaveeksi. Omilla kunnollisilla muoteilla pystyi tekemään ehkä tusinan verran ukkoja päivässä. Nopeampi tahti pilaa muotit, kun ne kuumuvat liikaa. Huonoista materiaaleista itse tehdyt muotit eivät kestä sitäkään. Todennäköisesti menevät pilalle kerrasta tai kahdesta.

Haluan nähdä, kun joku tekee silmää miellyttäviä figuja uudenvuodentinasta tai vastaavasta. Oikea valumetalli on aika pakollista kelvolliseen jälkeen. Että jos IG:llä oli mestaritason figunsa valamismetallina varta vasten ostettua oikeaa valamismetallia ja kunnon muotit, niin voin uskoa tuloksen olleen hyvä. Muuten veikkaan, että olisi paikka harjoittaa hieman itsekritiikkiä.

Mikke kirjoitti: Haluan nähdä, kun joku tekee silmää miellyttäviä figuja uudenvuodentinasta tai vastaavasta. Oikea valumetalli on aika pakollista kelvolliseen jälkeen. Että jos IG:llä oli mestaritason figunsa valamismetallina varta vasten ostettua oikeaa valamismetallia ja kunnon muotit, niin voin uskoa tuloksen olleen hyvä. Muuten veikkaan, että olisi paikka harjoittaa hieman itsekritiikkiä.

Tuo on jo vähän paksua (siis todella vähän). Tarkoitatko että olisin muka tehnyt jostain uudenvuodentinasta? Olet väärässä jos luulet.

Mikke kirjoitti:Haluan nähdä, kun joku tekee silmää miellyttäviä figuja uudenvuodentinasta tai vastaavasta. Oikea valumetalli on aika pakollista kelvolliseen jälkeen.

Ettei nuoremmille lukijoille jäisi epäselvyyttä asian suhteen, tahdon taas kerran todeta ettei "uudenvuodentinaa" ole oikeasti olemassakaan. Minusta olisi erittäin hyvä idea ryhtyä käyttämään nimeä "uudenvuodenlyijy", koska sitä se on, yli 90 prosenttia sisällöstä. Loppukin lienee enemmän epäpuhtauksia kuin mitään oikeasti valujälkeä parantavaa. Jotenkin erikoista, että nykyisinä lyijyhysterian aikana on mahdollista myydä sitä itseään kuluttajille tinan nimellä, eikä huomattava osa ihmisistä tiedä, mistä ne hevosenkengät on oikeasti tehty. Ehkä tinan valaminen kuulostaa romanttisemmalta kuin lyijysulattamo keskellä olohuonetta. Täyttä tuubaa se on silti ja potentiaalisesti vaarallista silmään sahaamista.

(Uudenvuoden)lyijy ei ole sellaisenaan soveliasta valumetallia. Tinaa (siis aitoa tinaa, Sn) lisäämällä siitä saa kelvollista. Augustin sivuilla on taulukko aiheesta, joka kertoo, millä sekoitussuhteilla voi noin suurinpiirtein saada hyviä tuloksia. Itse olen todennut, että parikymmentä prosenttia tinaa lyijyn seassa riittää yksinkertaisiin valuhommiin. Silloin muotin olisi hyvä olla ennalta lämmitetty ja metallin selvästi kuumempaa kuin tinavalussa. Näillä keinoilla se alkaa jo täyttää teräviä särmiä. Jos melkein tai kokonaan puhdasta lyijyä olevan aineksen lämmittää juuri ja juuri sulamispisteen yli, se tekee hyvin pallomaista jälkeä eikä yksityiskohdista kannata edes haaveilla.

Olen saanut hyvinkin tarkkaa jälkeä tina- ja lyijyharkoista sahattuja kimpaleita sekoittamalla. Se vain vaatii hyvät olosuhteet ja silloinkin susia tulee jonkin verran. Reilummin tinapitoinen valumetalli parannusaineilla varustettuna on huomattavasti helpompaa käyttää, mutta maksaakin sitten helposti 5-10 kertaa enemmän kuin lyijyvoittoinen romumetalliseos.

Valaminen kotikonstein onnistuu, mutta tekniikan hiominen ja muottien työstäminen ottavat aikansa. Se sopii harrastusprojektiksi ja voi olla lopulta ihan palkitsevaakin. Ei kuitenkaan kannata kuvitella saavansa yhdessä viikonlopussa sataa priimalaadun figua/osaa valmiiksi. Säästääkö sillä jotain? Riippuu pitkälti siitä, onko oma aika rahan arvoista ja kuinka paljon tahtoo tehdä. Sitten kun tekniikka on hallussa ja työpaja mukavasti järjestelty, identtisten osien sarjavalaminen on ihan siedettävän nopeaa.

Hartsin kanssa voi päästä helpommalla. Siihen en ole vielä itse ryhtynyt.


Edit: Tämä kaikki sitten koskee vain yksinkertaisia osia, tyyliin ogren kouraan tuleva reisiluu. En ikimaailmassa ryhtyisi yrittämään kaupallisen tason haltioiden valamista kaikkine koristekuvioineen. Se on niin tarkkaa hommaa, ettei aina tahdo onnistua kunnialla edes tuhansien eurojen valukoneita käyttäviltä ammattilaisfirmoilta.

Saako askartelu liikkeistä sitä ¨hyvää, ei uudenvuoden¨ tinaa?

Pyöveli kirjoitti:kun se 15 markkaa oli mielestäni liika paljon yhdestä tankista.

15 markkaa = 2,5 euroa. Sekö susta liikaa?

On olemassa sellainen kuin inflaatio. Raha muuttuu huonommaksi koko ajan. Joskus sai yhden figun 6 markalla, eli yhdellä eurolla. 100 markkaa oli aika paljon rahaa, mutta nykyään 20 euroa ei ole mitään.

Mainittakoot, että Space Marinen Shadowsword on kooltaan tuollainen (joskin malli lienee useaan otteeseen muuttunut): http://uk.games-workshop.com/storefront ... 9060305026

Hintakin on Epic-figuissakin viisinkertaistunut noista ajoista.

Ja sitten vuorossa onnellisen lopun saanut muotti&valu -tarina.

Wanhoina hyvinä aikoina kun rahaa ei ollut, mutta vapaa-aikaa kyllä, niin mitään häpeilemättä kopioitsin itselleni Epic Eldar tankkeja ja lentomoottoripyöriä. Käytin tähän projektiin juurikin täällä esiintulleita tekniikoita & tarvikkeita, eli kipsiä muottimatskuna ja tinaa(*) valuaineena. Valetuista ajoneuvoista tuli kohtuullisen hyviä, mutta eivät ne laadulla alkuperäisten GW-tuotteiden kanssa kilpailleet. Sen verran kelvokkaita ovat kuitenkin että niillä kehtasi taas alkaa pelaamaan kun tuli palattua Epicin pariin pari vuotta sitten.

Lyhykäisesti homma meni näin:
Maitotökkikartongista teipataan laatikko, jonne kaadetaan kipsiä. Odotellaan kunnes kipsi on jämähtänyt niin että se kannattelee mallia. Rasvaillaan mallia vähän, jotta se ei jää kiinni kipsiin. Painetaan malli semijämähtäneeseen kipsiin. Odotellaan kunnes kipsi kuivuu ja otetaan kartonkilaatikko & malli irti.

Tarkistetaan että muotti oli kunnollinen, ja jos oli niin odotellaan että muotinpuolikas kuivuu kunnolla ja jatketaan tekemällä isompi laatikko kartongista. Laatikkoon kaadetaan taas kipsiä. Malli laitetaan takaisin valmiiseen muotinpuolikkaaseen ja rasvailla kokonaisuutta. Odotellaan että uusi kipsi on taas vähän jämähtänyt ja painetaan valmis puolikas kipsin päälle. Ravistellaan laatikkoa vähän, jotta saadaan ilmakuplat mahdollisuuksien mukaan poistumaan. Sitten odotellaan ja jossain kohtaa irrotetaan laatikko muotin ympäriltä & kokeillaan josko muotinpuolikkaat irtoavat toisistaan.

Kunhan muotti on kuivunut niin sopivaan kohtaan kaiverretaan valukanava (sopiva kohta = korkein kohta muotista kun valuainetta kaadetaan muottiin)

Tein varmaankin 8 erilaista muottia, joita tehdessä tuli kourallinen epäonnistuneita muotinpuolikkaita.

Valaminen hoitui kiinnittämällä muotti puupalikoiden avulla ruuvipuristimeen, sulattamalla metalli kaasuliekillä tai hellalla ja kaatamalla metalli muottiin. Yhdellä muotilla sai 5-10 valua ennen kuin se oli liian rapautunut lämmönvaihtelusta. Liian ohut muotti saattoi hajota kuumetessaan nopeasti. Taisin saada kaksi pitkähköä muottia katkemaan lämmön vaikutuksesta, mutta kumpaakin pystyi käyttämään kun viritti ne sopivasti puristimeen.

Disclaimer:Räpelöille tätä ei voi suositella koska kipsimömmällä saa hirveän sotkun ja sula metalli on niin kuumaa että se tekee taatusti pipiä. Lisäksi metallissa oleva lyijy on myrkyllistä & kaasuliekillä/hellalla saa talon palamaan jne. Kokeilin kopioida samalla kaavalla myös muutamia isomman skaalan nappeja, mutta niistä tuli tosi onnettomia. Todennäköisesti nuo pikkueldarit olivat parasta mahdollista kamaa kipsimuoteilla tehtäväksi.

Tuo oli siis menneisyyttä. Hypätäänpä sitten nykypäivään, jolloin Suomestakin saa helposti kunnollisia tuotteita tämäntyyppiseen harrastamiseen. Olen tehnyt vuoden aikana kaksi Epic projektia, joissa on tullut tehtyä kuusi erilaista ajoneuvoa sekä sekalaista sälää ja niistä muotit. Ja onhan noita juttuja tullut muutama valettuakin.

Muotti- ja valuaineet hankin Helsingin hobbypointista. Muotit tein Hobby Time "Silicone moulding paste" -nimisestä tavarasta (sinen+valkoinen stuffi joita sekoitetaan, painetaan kappaleen päälle & 10min kuluttua on valmiina "kumimuotti"). Valuaineena oli Hobby Time "Keramin-Roc" (nesteosa+jauheosa, sekoitettuna kuin kipsiä, mutta kuivuttuaan kestävämpää & voi ottaa tunnissa muotista pois.) Ihan ilmaista tämä hupi ei ole vaan "aloituspakkauksesta" köyhtyy jonkun 35 euroa.

Jos joskus jaksan niin kirjoittelen jutun Epic orc buggyn rakentamisesta, muotinteosta & valamisesta.

(*)tina= tina/lyijy/jotain muuta suhteessa 60/40/tosi vähän. Näin minulle väitettiin kun koitin tarkistaa mitä matsku oli. Oma mielikuvani oli kyllä että se olisi ollut enempi uudenvuodenlyijynkaltaista kamaa...

Antti_94 kirjoitti:Saako askartelu liikkeistä sitä ¨hyvää, ei uudenvuoden¨ tinaa?

Tuskin löytyy mistään Tiimarin tapaisesta puuhastelukaupasta. Hiukan paremmin varustelluista pienoismalliliikkeistä voi löytyäkin, jos pulju myy muotteja sun muuta aiheeseen liittyvää. Silloin luulisi saavan vähintään tilaamalla valmiita valumetalliseoksia. Ne ovat yleensä lyijyttömiä ja luotettavan laadukkaita. Niillä on hyvä tutustua aiheeseen. Ehkä laadukkaammat taidetarvikeliikkeetkin myyvät valumetalleja. Voihan tuota aina kysyä.

Itse haen raakametalleja harkkotavarana paikallisesta romumetallin käsittelyyn erikoistuneesta yrityksestä. Lyijy on puoli-ilmaista (ja edelleen myrkyllistä), tina vähän hintavampaa. Saattaapa noista saada myös antimonia, joka on yleisimpiä parannusmetalleja. Parin figun takia ei kuitenkaan kannata vaivautua alan liikeeseen, koska tyypillinen myyntiyksikkö on sadoista grammoista useampaan kiloon.

Ammattivalmistajilla on sitten ihan omat toimittajansa, jotka tekevät valmiita seoksia tonnikuormina. Tämän mittakaavan tuotantoa ei taida Suomessa juuri esiintyä.

Eikös tuo juottamis tina ole tinaa (aika tyhmä kysymys)? Joten eikö sillä voi valaa?

Jos hyvää valumetallia haet, niin suosittelen tuon Prince Augustin puoleen kääntymistä. Niiltä saa sellaista ainetta, jonka itse olen ainakin havainnut oikein hyväksi. Maksunkin voi suorittaa tilisiirtona, niin ei ole luottokortti pakollinen. Sieltä saa myös muita valamisen kannalta oleellisia tarvikkeita.

Antti_94 kirjoitti:Eikös tuo juottamis tina ole tinaa (aika tyhmä kysymys)? Joten eikö sillä voi valaa?

On ja ei kannata.

Jos nyt välttämättä valuhommia haluat tehdä, niin a) hanki kunnon välineet b) älä yritä pihistellä koska c) säästät tällöin oikeasti enemmän rahaa

Juotostinassa on sisällä juoksutteena hartsia. Siitä ei varmastikaan tule kovin hyviä valuja. Sen lisäksi juotostina on ihan hemmetisti kalliimpaa kuin puhdas tina.

Antti_94:

Jos oikeasti olet valamisesta kiinnostunut, niin unohda halvat uudenvuoden tinat yms korvikkeet ja hanki kunnon välineet ja raaka-aineet. Näitä on jo lueteltu vaikka millä mitalla.

Jos taas yrität kiertää figujen hintoja "tekemällä itse", niin usko jo: ITSE VALAMINEN EI OLE HALVEMPAA JA ITSE HALPISVÄLINEILLÄ JA -MATERIAALEILLA VALAESSA TULEE VAIN RUMIA KÖKKÖJÄ JA RAHAT MENEE HUKKAAN. Isiltä/joulupukilta pyytämään figuja tai sitten töihin esim. mainoksia jakamaan.

Metalliartesaanina ja metallivalua opiskelleena voin sanoa, että et sinä saa niitä ukkoja valettua tiputtelemalla juotostinaa muottiin. Yritä pois, jos mieli tekee, mutta varaudu siihen, että kaikki käyttämäsi materiaali ja aika menee hukkaan. Tämä ei ole oikeasti millään pahalla, vaan kuten täällä ovat monet sanoneet, homma vaan ei pelaa sillä tavalla.

Jos haluat tarkkoja ja siistejä metalliukkoja enemmälti ja halvemmalla, siihen tarvitaan vulganoitu kumimuotti, vahapursotin, valukipsiä, keramiikkauuni, alipainepönttö ja kunnon metallinsulatuspaikka. Alipainevalu on melkolailla ainoa, jolla mallit saadaan jäljennettyä tarkasti viimeisintäkin pinnassanäkyvää, työstövaiheessa siihen jäänyttä sormenjälkeä myöten. Yksittäiskappaleita tehdessä voi unohtaa kumimuotin ja vahanpursottamisen, mutta sillä tavalla ei voi tehdä kahta samanlaista ja jokainen valettava kikkare on ensin muotoiltava alusta alkaen itse vahasta.

Hartsiin tms valamalla lopputulos olisi hyvinkin parempi kotikonstein, mutta valumuotin tekeminen maksaa sitten taas paljon, se ei ole ilmaista. Ellei se haittaa, kokeile pois vaan, valu on ihan kivaa touhua. Simppelimpiä valuja, kuin niitä ukkoja, onkin sitten taas huomattavasti helpompi tehdä. Ei se mahdotonta ole, jos tosissasi sitä haluat, se ei vaan nyt onnistu ihan miten sattuu.

DarkSelenia kirjoitti:Metalliartesaanina ja metallivalua opiskelleena voin sanoa, että et sinä saa niitä ukkoja valettua tiputtelemalla juotostinaa muottiin. Yritä pois, jos mieli tekee, mutta varaudu siihen, että kaikki käyttämäsi materiaali ja aika menee hukkaan.

En aikonutkaan tehdä noin (kerran kokeilin mutta huomasin epäonnistuneen) vaan ajattelin että jos sulattaa sen jossain ja sitten kaataa. Onnistuisiko (edes pikkuisen)?

Antti_94 kirjoitti:

DarkSelenia kirjoitti:Metalliartesaanina ja metallivalua opiskelleena voin sanoa, että et sinä saa niitä ukkoja valettua tiputtelemalla juotostinaa muottiin. Yritä pois, jos mieli tekee, mutta varaudu siihen, että kaikki käyttämäsi materiaali ja aika menee hukkaan.

En aikonutkaan tehdä noin (kerran kokeilin mutta huomasin epäonnistuneen) vaan ajattelin että jos sulattaa sen jossain ja sitten kaataa. Onnistuisiko (edes pikkuisen)?

Kyllä se periaatteessa voisi onnistuakin, kunhan et tee liian kapoisia kohtia, että juoksee joka koloon ja pidät huolen, että muotti kestää riittävästi kuumuutta. Kannattaa myös tehdä hyvät ilmakanavat ((eli sellaiset ylimääräiset reijät 'kaukaisimpiin' kohtiin, mihin voisi jäädä ilmakupla, takaa, että valu juoksee hyvin viimeisimpäänkin sopukkaan. Sitä ne ylimääräiset tapit ja tikut ovat GW:nkin ukoissa)) Ole kuitenkin tosi varovainen kaataessasi, se sula tina on parisataa-asteista.

Mitä ilmakuplat vaikuttaa?

Ne ovat heikkoja kohtia.

Miltäköhän näyttäisi maariini, jolla sitten lopulta olisi pään paikalla sellainen pallo täynnä ilmaa?
Niinpä...