LORD OF THE RINGS Warhammer: miksi ei niin suosittu?

[halko]

Ja mistä te kaikki olette saaneet päähänsä että GW ei keksi LOTRiin mitään uutta? Itse en ainakaan THS kirjoista löytänyt Vault Warden tiimejä, The Shadow Lordia, Dalamyria jne.

Kyllä siihen LOTRiin uutta keksitään.

[Haddock]

Montako kertaa olet lukenut sen TSH-kirjan kannesta kanteen?

Kerran.

Missä vaiheessa rupesi maistumaan puulta?

Muistaakseni suunnilleen siinä kohdassa kun höpitit olivat poistumassa höpittilästä, ihmettelivät ympärilläolevia aataminaikaisia puita ja sähelsivät Tom Bombadilin kanssa. Aika alussa, siis.

Taisit varmaan jo toisen lukukerran jälkeen muistaa ulkoa kun näit pari lausetta ja pam, luettu.

Toisen? Hah, toista kertaa tuskin tulee. Mieluummin luen vaikka Robert Jordanin tiiliskivet uusiksi. Jos pyssyllä uhataan, siis.

Mikäs siinä on niin jännittävää kun maailma ei kehity, muutu tai kasva. Se on se mikä on eikä siitä muutu. Eli ihan saakuli tylsä pidemmän päälle.

Kuten osaksi lainaamassasi viestissäni sanoin, sormusten herra ja 40k ovat vähän eri asioita. Sormusten herra on suunniteltu kirjallisuudeksi, 40k taas suht vapaaksi universumiksi jonne voi itse keksiä kaikennäköistä innostavaa. 40kn ei välttämättä tarvitse kehittyä mihinkään, kun pelaajat itse keksivät uutta juttua sinne. Tosin näin turneepelaamisen ja "tasapainon" aikakautena tämä harrastuspuoli on vähän ruvennut unohtumaan ja väistymään tappiinsa asti viritettyjen listojen, tiukan WYSIWYGin ja sääntönillittämisen tieltä.

Olen siltikin edelleen sitä mieltä että 40k:n on parempi olla ilman esim. rotua, jonka idea on ottaa eldarit tötterökypärineen sun muineen, täyttää joka paikka piikeillä ja viimeistellä koko homma dark elffeiltä revityillä puolialastomilla sekopäillä, orjuuttamisella ja sen semmoisella ja tyrkätä tästä syntynyt paska markkinoille uutena rotuna. Nimenäkin on omaperäisesti dark eldar. Tämmöistäkö kehitystä, muutosta ja kasvamistako oikeasti haetaan?

Olen kuitenkin aika pitkälti samalla linjalla kuin sinäkin, vaikken GWn uusimmista höpötyksistä erityisemmin välitäkään. Terminator oli ihan hyvä leffa, mutten silti halua mokomia robotteja samalle kentälle 40k-rotujen kanssa. Huvittavaa kyllä, olen itseasiassa tykännyt niistä yllämainituista sormusten herran GW-keksinnöistä, vaikken itse pelistä olekaan kiinnostunut ja muiden pääpelien uutuusrodut ottavat pahasti aivoon.

[The Captain]

Montako kertaa olet lukenut sen TSH-kirjan kannesta kanteen? Missä vaiheessa rupesi maistumaan puulta? Taisit varmaan jo toisen lukukerran jälkeen muistaa ulkoa kun näit pari lausetta ja pam, luettu. Mikäs siinä on niin jännittävää kun maailma ei kehity, muutu tai kasva. Se on se mikä on eikä siitä muutu. Eli ihan saakuli tylsä pidemmän päälle.

Miksi näin? Keski-Maassa on kyllä yhden ihmisiän verran tutkittavaa ja ihasteltavaa, jos siihen haluaa paneutua. Kyllä, sen tarina ja historia on kerrottu käytännössä alusta loppuun noin makrotasolla, mutta mihin sen pitäisi kehittyä, muuttua tai kasvaa? Miksi tarinoita ei voi kertoa olemassaolevan rinnalla menemättä niiden päälle? Ei Tolkienkaan kertonut koko Keski-Maan historian kaikkien ihmisten elämänkaarta alusta loppuun - vain ne kaikkein eeppisimmät.

Toisin kuin esim. 40K:ssa. Taustatarinaa saa kehittää itse ja se raiskaus on ihan kirjoittajasta itsestään kiinni.

Tottahan Keski-Maahankin saa kirjoittaa omaa taustatarinaa. Noin vuosikymmenen verran Keski-Maassa roolipelanneena (eri pelisysteemeillä) voin sanoa, että uusien seikkailujen keksiminen rikkomatta yhtäkään Tolkienin "kanonista" yksityiskohtaa on täysin mahdollista. Ei niihin omiin tarinoihin kannata sotkea mahtisormuksia, viisaita velhoja ja maanpaossa eläviä kuninkaita. Keski-Maassa on kuitenkin kokonainen maailma, jossa voi seikkailla. Eräs ystäväni esitti kerran hyvän vertauksen Eddingsistä ja Tolkienista: jos joku Eddingsin hahmoista olisi päättänyt kääntyä tien sivuun seikkailunsa aikana, se olisi pudonnut maailman reunalta tyhjyyteen. Jos joku Tolkienin hahmoista olisi poikennut tieltä, se olisi voinut jatkaa seikkailuaan loputtomiin.

Tietysti toivottavaa olisi, että taustatarinaa väkertävä henkilö ei rupea tekemään ääliömäisyyksiä, kuten kirjoittamaan horus heresyä uusiksi.

...minkä Black Library ja Sabertooth sitten tekivätkin jo oma-aloitteisesti. Miksi fan fictionin pitäisi olla vähemmän ääliömäistä? Käytännössä kaikki fan fiction sijoittuu "rinnakkaistodellisuuteen", eikä alkuperäisen maailman kaanonista poikkeamista voida pitää suorastaan syntinä.

Ja myös, että on tutustunut jo kaikkeen olemassa olevaan taustatarinaan, jota sitten riittääkin. Eli ei ole myöskään naismariineita olemassa.
En minä pelin taustamaailmaa syytä siitä, että joku menee kirjoittaa naismariineista. Mutta syytän pelin taustamaailmaa siitä, että en voi kirjoittaa mitään taustatarinaa.

Minä syytän sinua siitä, jos et voi kirjoittaa mitään taustatarinaa. Minä olen voinut kirjoittaa taustatarinan naismarinesta, eikä GW:n mustapukuisia miehiä ole vieläkään ovellani näkynyt. Olen nähnyt varsin hyvin kirjoitetun homoeroottisen fan fiction -tarinan Haldirista ja Celebornista. Entä tiesitkö, että Haradissa eli ylimysveljekset nimeltä Udai ja Qusai, jotka yrittivät nousta kapinaan gondorilaisia sortajia vastaan?

Sinun taustatarinastasi ei tule kaanonia 40K-universumissa, vaikka jokainen yksityiskohta viimeistä piirtoa myöten vastaisi olemassaolevaa kaanonia, joten minusta ei ole myöskään mitään syytä kahlita itseään noudattamaan jotain tiettyjä ulkopuolelta saneltuja rajoja. Tarinansisäinen uskottavuus on tärkeintä, ja jos sen saa toimimaan, stoorista tulee hyvä, vaikka se ei kaikkia pyhiä kirjoituksia noudattaisikaan.

Tämän takia erityisesti rakastan FB- ja 40K-maailmoja. Ne ovat mielenkiintoisia, ne kehittyvät,

*köh* Storm of Chaos *köh*
Selaapa läpi muutama tuoreimmista armybookeista - kuinka paljon mainintaa niissä on Storm of Chaokseen ja kuinka FB-maailma on sen seurauksena kehittynyt?

40K-puolelta taas sitten on "kehitystä" nähty sen verran, että 20 vuoden aikana on keksitty kaksi uutta rotua, Eldarit ovat jakautuneet kahdeksi armeijaksi ja muutama rotu on poistettu kuvioista sivulauseessa. Nykyfluffin mukaanhan Squatteja ei ole koskaan ollutkaan, koska niiden tuhosta ei ole olemassa yhtäkään kanonista fluffipätkää. Onko se kehitystä, jos koko universumi voidaan editoida uusiksi kaupallisista syistä? Jos nyt julkaisen tuolla tarinapuolella miettimäni novellin, joka kertoo Squateista, tulevatko ihmiset heti huutelemaan minulle, että "nuija, ei 40K-maailmassa ole kääpiöitä"? Epäilen suuresti. Tätä tarkoitan sillä tarinansisäisellä uskottavuudella - jos jossain aika-avaruuden rinnakkaistodellisuudessa olisi mahdollista, että 40K-universumiin olisi kehittynyt raskaan painovoiman vaikutuksesta lyhyitä ja vantteria abhumaneita, joiden kulttuurissa harrikat ovat siistejä ja vanhuksia kunnioitetaan, tarina voi toimia 40K-universumissa, vaikka se olisikin "virallisen" fluffin vastaista. Aivan samalla tavoin voin kertoa Udain ja Qusain seikkailuista eteläisessä Keski-Maassa.

Keski-Maa on loppuun asti mietitty universumi, toisin kuin GW:n universumi. Se ei tarkoita samaa kuin paikalleen jähmettynyt. Keski-Maahan uuden kirjoittaminen on vaikeaa siksi, että se tuntuu enemmän jonkun toisen työhön puuttumiselta kuin vasurilla vetäistyn Warhammer-maailman taustatarinan muokkaaminen. GW:n universumi ei ole kehittyvä ja dynaaminen, se on vain reikäinen. Jos oma luovuus tarvitsee blancon alustan, niin silloin GW-universumi on tietysti helpompi lähtökohta, mutta ei samalla pidä väittää mahdottomaksi käyttää pohjana jotain jo olemassa olevaa.