Sotavasara.net

Palmus kirjoitti:Älä nyt hyvä mies tukehdu kerettiläisiin ajatuksiis, ettäkö oikein suippokorvien puolelle loikkaisit mitähäh?

Ah, kuinka pohjoisen barbaarien sisälukutaitoa onkaan aina niin ihastuttavaa seurata...

Näh, ei oikeastaan - niiden päitä on vielä hauskempi halkoa hartioilta. Melkein yhtä hauskaa kuin polttaa suippoja korvia roviolla. Korvien omistajat voi hirttää jälkeenpäin.

Rune kirjoitti:Näh, ei oikeastaan - niiden päitä on vielä hauskempi halkoa hartioilta. Melkein yhtä hauskaa kuin polttaa suippoja korvia roviolla. Korvien omistajat voi hirttää jälkeenpäin.

Tää tietysti siinä tapauksessa että haltioitten käynnin jälkeen alemmista roduista on jäljellä yhtään ketään sitomaan niitä hamppuköysiä ; )

I Ride in a Dragon kirjoitti:Teemu "Peetueiosaamunnickiä" Salo vs. Jere "Palmus" Jukka.
High Elves vs. Warriors of Chaos
Voitto suurhaltioille pistein 9-0 (3 Lippua, Marat, Hellcannon, Ritarit ja Chosenit, BSB)
Kampanjapisteet haltioille 9-1.

Sellasta. Kaaosarmeija kävi kovaa päälle mutta aliarvioi dragonibussien lyömätehon, ja ritarit, Hellcannon ja Chosen-laatta kahden heron kanssa kaatuivat yhdistyneen ratsurynnäkön alle samalla kun haltioiden lukuisat häirintäyksiköt estivät vastapuolen minkäänlaisen mielekkään liikkumisen. Noppa pyöri puolin ja toisin, Kaaoksen lordivelho sai tuplakutoset kahden nopan Dispeliin Vaul's Unmakingia vastaan, ja selvisi seuraavat kolme vuoroa pelastuneen 3+ wardin ansiosta, mutta toisaalta ei myöhemmässä vaiheessa onnistunut läpimenneellä Infernal Gatewaylla tekemään prinssiyksikköön minkäänlaista mielekästä damagea (eka Gate oli 8 S2 hittiä, toinen 10 S5 hittiä joka jo tekikin jotain). Prinssi ja prinssit kävivät kolauttelemassa lähiksessä myös lordia, Warshrineä ja toisia Warrioreita, mutta pirulaiset pääsivät lopulta kaikki pakoon.

Kaaosarmeija tappoi onnistuneesti kuitenkin liki kaikki haltioiden liikkuvat yksiköt (Ellyrianit, kotkat, Swordmasterit ja pari prinssiä kummastakin yksiköstä) mutta piste-erotus kallistui siltikin lopussa suippokorvaisten maailmanparantajien eduksi. Kiitoksia Jerelle pelistä ja onnea jatkoon, ja toivottavasti kokemus suurhaltioista ei jättänyt traumoja.

Miten tämä on mahdollista?

Samapa se, palautit joka tapauksessa uskoni noihin. Tuo ainakin motivoi maalaamaan loppuun sen Ostiumista poisjääneen päheän Haikkarikokoonpanon.

Lord Mikke kirjoitti:Miten tämä on mahdollista?

Samapa se, palautit joka tapauksessa uskoni noihin. Tuo ainakin motivoi maalaamaan loppuun sen Ostiumista poisjääneen päheän Haikkarikokoonpanon.

Lähtökohtaisesti jo pelkkä matchup oli noille tosi otollinen; reilusti hitaampaa jalkaväkeä jonka ainut ampuva osa oli Hellcannon. Ei se nyt kuitenkaan hirvittävästi vaadi että niinkin hyvän movement phasen omaavalla armeijalla kuin suurhaltioilla saa aikaan haluamansa chargepaikat, ja hitit re-rollaavat WS6 S5 iskut koskevat, kun niitä tulee täydestä yksiköstä 19 + lordi ja BSB. Chosenit kuitenkin on vaan T4 4+ saveisisia modeleita ilman että taulukosta heitetään se töhöwardi :)

Egoistisesti tahtoisin tietysti sanoa että skillit on vaan villit, mutta tän väitteen paikkaansapitävyyden jätän varmaan muiden päätettäväksi ; )

I Ride in a Dragon kirjoitti: Egoistisesti tahtoisin tietysti sanoa että skillit on vaan villit, mutta tän väitteen paikkaansapitävyyden jätän varmaan muiden päätettäväksi ; )

Bring it.

Rune kirjoitti:

I Ride in a Dragon kirjoitti: Egoistisesti tahtoisin tietysti sanoa että skillit on vaan villit, mutta tän väitteen paikkaansapitävyyden jätän varmaan muiden päätettäväksi ; )

Bring it.

Seuraavalla roundilla ilomielin.

Kakkosrundi
Peetu vs. Joonas
Grandbeloksen uljaat soturit vs. Epäkuolleiden mädänneet legioonat
VPt: 10 - 6
TPt: 7 - 3

Ensimmäinen peli uusia epäkuolleita vastaan. Kiivaan ja aina vain tiukkenevan matsin huippu olikin antikliimaksinen kun vampyyrien murhaava tappokone otti tykistä päähän nelosvuorolla, aavevaunut ja vampiiri yhtälailla mokasivat wardinsa ja ottivat kukin juuri tarvittavan määrän woundeja tuhoutuakseen. Kerkesi se tuhon masiina räjäyttää runsaat 20 greatswordia chargekierroksellaan, mutta olihan se aika nolo loppu (tai ainakin käännöskohta) muuten niin huisin tiukalle ja jännittävälle pelille.

Dawn Attack murjaisi siis puolet armeijastani vasempaan laitaan, ja täältähän toinen tykki tai blasteri eivät päässeet tekemään käytännössä mitään koko pelin aikana. Samalta laidalta aloittaneet demigriipit ja kenraaligriffoni taas ajoivat Vergheistit vaihtamaan linjastoa ja pääsivät koukkaamaan sopivasti tuhoamaan zombiet ja ahdistamaan toisia luurankoja. Nämä luurangot minun vasemmallani eivät tainneet ottaa askeltakaan eteenpäin koko pelin aikana (päinvastoin peruuttivat), ja kaksi villisti huutaen päin kirmaavaa militiamiestä piteli luurankoja asemissa loppuun asti. Demigriipit eivät sitten kerenneetkään muuta kuin niistämään ne yhdet zombiet. Kenraaligriippi taasen kävi stomppaamassa kokonaista kolmea yksikköä pelin aikana.

Magia jylläsi hirvittävällä tenholla aina Suureen Antikliimaksiin asti, ja Periapt on aivan hyytävä laitos. Ja poistivat ruojat Emporelta oman versionsa! Ei ole reilua tämä, ei ole vallan! Onneksi valtavista noppamääristä huolimatta vampyyrien suurinta hupia näytti olevan lisäzombien kohottelu. Paljoa eivät zombiet lopulta lisämodeleista koostuneet kun molemmat yksiköt lahosivat yhden vuoron chargeihin (parikymmentä kuollutta zombieta, häviö parilla kymmenellä ja loput raadot kenoon), mutta epäkuolleiden muut yksiköt olivatkin jo puolet ongelmallisempia.

Terrorgheist otti ensimmäisellä vuorolla reilun loikan aivan tankin eteen ja kiljaisi sisään 5 haavaa. "Nice one, mate!" ajatteli mestari-insinööri yrittäessään epätoivoisesti saada kattilan painetta tasaantumaan. Kerran juuri oikealla hetkellä se onnistuikin, ja kylkicharge vampyyrilordittaren aavevaunuihin olisi varmaankin pelastanut greatswordit kaamealta kohtaloltaan, mutta 3d6 heitolla näyttää olevan mahdotonta saada aikaiseksi 10". 7" ei nimittäin riittänyt. Siihen kuolivat siis greatswordit. Lopussa tankki kävi vielä törmäämässä valtavaan black knight junaan joka oli koukannut (useampaakin kiertotietä, edessä ollut keihäsboksi kun tuntui pyörittelevän niitä useammankin vuoron mielensä mukaan) oikealta laidalta sivustaani, eikä lopulta kuollutkaan. Karmean vaikea on sitä saada enää nykyisellään tuhottua, vaan ei peltimörmylänikään juuri vahinkoa saanut aikaan. Pahaa mieltä lähinnä. Hieno vehje.

Terrorgheist tippui siis lopulta ritarien kylkichargeen joka saatiin sopivasti asetettujen lepakoiden kautta. Pikkuserkut olivatkin pettureita. Muutoin ei sellaista manichargelinjaa voitane selittää. Vaikka pahasti näyttikin siltä että suurlepakko selviäisikin kun kaverit yrittivät apuun, oli talo juuri sopivasti kaikin puolin tiellä eivätkä apujoukot tahtoneet mahtua mukaan. Kylki ja lippu ovatkin lopulta juuri sopiva määrä kiinteää resoa tuhoamaan isoja epäkuolleita lepakoita. Karmeasta tappotehostaan huolimatta ei Terrorgheistkään vaikuta kovin kestävältä.

Hieno peli oli tämä, ja täynnä jännitystä ja vaarallisia tilanteita, sekä tuhoamista ja räjähdyksiä puolin ja toisin. Aina kun jalkaboksiin päästiin kiinni, niin se räjähti kyllä kappaleiksi vuorossa tai pahimmillaan parissa. Oikeisiin paikkoihin pääseminen taisikin olla molemmille pelaajille se suurin haaste pelissä. Samalla tuli väistellä vihollisen ansoja, eikä kumpikaan liian typerästi tainnutkaan pelata. Itse tein muutaman virheen jotka olisivat voineet kostautua (ja maksoivatkin Greatsword-yksikköni), mutta onneksi se satumainen tykinkuula sattui pelastamaan kaiken. Oli se sitten oikeutettua, eli ei.

Kiitos paljon Joonakselle pelistä! Hyvältä tuntuu armeija, ja vampyyrikirja on todella miellyttävä kokonaisuus ja sopivan haastava ja intuitiivinen pelata vastaan. :) Tackar! Hyvät matsit, ja Dawn Attack on sitä samaa huttua kuin aina ennenkin. Toimii!

-Peetu

ps. Pitäisikös teidän muidenkin pelata taas näin rokin jälkeen niitä pelejä? :)

Moi.

I still hate you, you know... x_x

Sör-Skaven kirjoitti:Moi.

I still hate you, you know... x_x

Cry baby... :)

Anyways, who's next?!

//kiillottaa höyrytankkia ja syöttää griffonaatille raejuustoa

Mitenkäs tää nyt jumittaa, olisi kiva jo päästä vampyyreja tai kääkkiä kyykyttämään :C

Palmus kirjoitti:Mitenkäs tää nyt jumittaa, olisi kiva jo päästä vampyyreja tai kääkkiä kyykyttämään :C

Kääpiöt nahistelisi ihan mielellään mutta se onnistuisi seuraavan kerran vasta elokuun puolessa välissä.

Joo, ja eipä kai tässä, eihän meitä aktiivisesti näytä olevankaan kuin me viisi. :) Että eiköhän laiteta seuraavia matseja vaan tulille.

KIERROS 3

Skenaario: Meeting Engagement
Perustelu: Lisää objektiiviskenatestailua

Parit:

Peetu vs. Teemu
Jere vs. Joonas
Aleksi vs. Seba jos saa sen Seban ihan pelaamaankin kun on kerta luvannut

Tämmöstä. :) Pelaillaan tässä taas se hetki että saadaan nämä pelit pois alta, ja katsotaan sitten vielä kierros Blood and Glorya tai Battlelinea jos keretään.

Onko Peetu suurempaa merkitystä koska pelataan? Itselle oisi parhain ajankohta ensi viikon alusta, tää viikko menee vähän muuttoapuna ja Masiinakamppanjaa suunnitellessa...

I Ride in a Dragon kirjoitti:Onko Peetu suurempaa merkitystä koska pelataan? Itselle oisi parhain ajankohta ensi viikon alusta, tää viikko menee vähän muuttoapuna ja Masiinakamppanjaa suunnitellessa...

Ensi viikko kuulostaa just hyvältä. :) En itekään tällä viikolla oikein pygeile.

Kierros III
Peetu vs. Teemu
Grandbelos vs. Haltiat
Tulos: 2-8

Heidå!

Olipas härski peli. Teemu on ihan yhtä lailla pelaaja pelaaja kuin mitä minä. Se nyt jo tiedetään, ja meillä on tapana pelata tätä peliä aika pitkälti samoin mentaliteetein, sekä yhtenevin ottein. Tämän takia Teemun kanssa sotiminen on jotenkin aina sujuvaa. Näin kävi tänäänkin, ja aivan odotetusti pelikin oli aina ratkaisevalle vuorolle asti todella tiukan oloinen, ja molemmat tuntuivat kyllä tietävän (sopivan ironisesti ja asiaan kuuluvan huumorin värittämänä) mitä tekivät - tai, ainakin mitä yrittivät tehdä.

Pelihän alkoi depoillessa ja aloin tuttuun tapaan hermoilla jo heti alkuun kun en näyttänyt saavan mitään tolkkua siitä mihin tontut depoisivat. Tajusin äkkiä että kas, vastustajallahan on nopeasti liikkuvaa höttöä niin helvetisti etten ikinä voisi reagoida vastustajan depoihin. Parempi siis vain ottaa toinen flankki ja lähteä etenemään. Kasasin siis vasemmalle ratusväen ja kaiken nopean, ja Teemu asetti tätä vastaan oman ritarijyränsä ja velhopatteristonsa.

Vanguardit jäivät tekemättä, mutta oma oikea laitani oli siitä huolimatta kaiken nopean roippeen edessä helisemässä. Yksinäinen Helblaster ei paljoa tekisi Ellyrianeja, kotkaa, scouteja ja swordmastereita vastaan - eikä oikeastaan tehnytkään, kun ampui huti scouteista ja tarkkaakin tarkemmat kolme nuolta läpäisivät piiput ja saivat nuudelimassalla koneen räjähtämään. So much for that. Loppulaita pitäisikin käyttää siihen että haltiat hidastuisivat. Kiire tuli vasemmalla.

Ja tulikin. Dragonprincet saapuivat juuri vittumaisesti metsän keskelle etteivät pysäyttäjädetuni ehtineet estämään näiden chargeja laitaa terrorisoivaan Griffonkenraaliini. Eteen piti siis työntää kymmenen ritaria. Tankki eteni tiukasti etiäpäin, mutta kalkkunaa jos mitä muuta eksyi siihen tielle. Näytti kuitenkin etteivät tontut tahtoneet taistella ja kaikki muut chargeni saivat diverttaajat viimein pois tieltä, ja tankki sääntöjä luettuamme pääsi kuitenkin talon lähelle valmiina työntymään joko keihäsmiehiin tai ties minne.

Viimeiset järkevät vaiheet tuntuivat olevan se kun väistin ritareista overrunnanneiden dargonprinsessojen tieltä kaikella ja juoksin niiden ohi ottamaan kaikenlaisella muulla kopin kaikesta muusta. Tämän jälkeen hassuttelu alkoikin.

Ensin griffonkenraali chargesi ellyrianeihin, joiden takana 12 tuuman päässä odottivat pienemmät dargonprincet. Ajattelin selviäväni näitä vastaan jopa chargessa, jos saisin näihin Miasman. Tämänhän siis sainkin, mutta irkutin siinä samalla ja tuhosin puolet keihäsmiesyksiköstäni. Eipä siinä, griffon tappoi kyllä ellyrianit ja overrunnasi sitten sen 12". Tömps. Hupihan ei päättynyt tähän: challengessa dargonprinsessa tuikkasi miinuksistaan huolimatta kanaan kaksi haavaa (...), itse tein sen odotetun yhden, juoksin ja räjähdin. Aha.

Sitten itse taas ammuin kymmenen dargonprinceä pois tykeillä juuri ennenkuin ne kuolisivat haltioiden yhteischargeihin. Jäi sinne vielä se lippu ja yksi random kamu olemaan. Tämän jälkeen feilasin nelisen paniikkitestiä putkeen, varmat taistelut kääntyivätkin ihme väännöiksi kun apujoukot katosivatkin rintamalinjojen taa ja unohdin dispelloida viime vuorolla greatswordeihin heitetyn grillin. Wuppivitunduu.

But wait, there's more! Sitten tapoin yksinäisen kenraalin greatswordeilla, ja sen sijaan että kääntyisin tappamaan yksiköstään irronnutta BSB:tä tankkitaistelun lähellä, overrunnasinkin tyypeilläni vaikka minulla olisi ollut seuraava vuoro. Voisi vähän keskittyä vaikka hävisikin - olin siis juuri hävinnyt 4B vuorolla (muistaakseni?) juuri ennen tätä. Chargesin 5A vuorolla selvästi pitkälle jäävän archer boksin demigriipeillä, jotka - kappas - fleeasivat ja hidastuin hirveästi. Onni onnettomuudessa, pääsin siitä kuitenkin metsän läpi (unohdin muuten heittää dangerous terrainit) tankkia grindanneiden keihäiden kylkeen, mutta kotkan läpi overrunnaavat greatswordit eivät tietenkään päässeet mukaan karkeloihin 3" overrunillaan (5 tai 6 olisi riittänyt), ja kuoleman omat keihäsmiehet re-rollasivat breikkiinsä tuplaykköset. Voi perkele.

Eiköhän siinä olisi ollut karmeimmat kämmit mitä tein. Peli meni sinne nelosvuorolle hyvin, ja näytti siltä että voisin ehkä voittaakin kun haltiasankarit irtosivat yksistään haastamaan yksiköitäni (jotka voittivat/olisivat voittaneet heidät pääasiassa puhtaan reson voimin hirveästä haltiain tappotehosta huolimatta), mutta sitten tapahtui jotain juttuja jotka räjäyttivät pääni ja en osannut seuraavaan kriittiseen vuoroon keskittyä yhtään. Se siis siitä, en saanut väännettyä tappiota vähän pienemmäksi.

Päheä peli se kyllä oli, ja ihan oikeutettu voitto kyllä oikeaan osoitteeseen. Tonttuja kuitenkin kuoli kovasti ja hyvä meininki oli jatkuvasti päällä - niinkuin minun osaltani kaikissa näissä liigapeleissä. :) Kovia ovat tontut, mutta väärissä combateissa (ja ampumista vastaan) kaatuvat hekin.

Kiitos Teemulle! Oli tosi kivaa!

Lisäksi itse tykkään Blood and Glorysta skenana jotenkin ihan ylitsevuotavan paljon. Nämä meidän armeijamme olivat jotenkin niin kuin tehty tekemään siitä melko mielenkiintoisen skenaarion.

Pitääpä avata matsia täältäkin puolelta, vaikka ihan vain selventääkseni paria kohtaa minkä arvelinkin jääneen mietityttämään - jälkiselvittelyt ja pohdinnat kun eivät koskaan huononna ketään pelaajana!

Näin alkuun, nyt kun kampanja alkaa lähestyä loppuaan ja pitää Masiinan lisäksi alkaa pikkuhiljaa tuijottaa mahdollisimman kovaa Ostium-tulosta kohti (jos tällä kertaa ei tuhottaisi chancejaan millään läppädragonmageilla ja maalauspisteiden puutteella) pari mietettä listasta joita on avattu Keski-Suomalaisten kanssa jo jonkin verran:

--Haltia-armeijan vahvuus 450/40- lippukeskeisissä kompeissa on laadukas movement phase. Kun hötön menettämisestä ei tarvi piitata, armeijaan on helppo lastata herkkua mistä muut faktiot pystyvät vaan uneksimaan - en ihan piakkoin keksi mitään mitä tahtoisin ottaa kentälle enemmän kuin 4 yksikköä M9 fast cavarlya / flying single modelia hintaan 300pts. Kiitoskuittaus.
--Spearmenit ja toiset Archerit pitäisi ottaa ulos kokonaan ja vaihtaa tilalle iso kasa Lothern Seaguardia + jalkahero istumaan yksikköön kartun kanssa. Tällä hetkellä keihäät on jousirajoituksen takia vaan turha täyte kun Archereita ei saa lisää - Shadow Warriorit (jotka auttamatta on aika kilipäisiä), keihäät ja toiset Archerit poistamalla tilalle saisi 24x Seaguardia ja heeroksen istumaan yksikköön kiinni. Ois se myös visuaalisesti karkki.
--Pelaan mieluummin jäätävää magiapuolustusta kuin jäätävää magiaa. Päädyin kahteen lvl 2 velhoon matalacastisilla loreilla yhden ison lvl4:n sijaan siksi, että tämänhetkinen configuraatio neutralisoi aika tehokkaasti vastustajan auringot yms. kakkeet - varsinkin kun kompeissa on määriteltynä neljän nopan castiraja.

Itse pelistä:

Aloitin tosiaan Vanguardien tietoisella ulosjättämisellä - 18" liikkeen takia tuntui turhalta lähteä juoksentelemaan hitaasti tulevaa M4 infrantya päin, kun sillä ei olisi saavutettu mitään muuta kuin ylimääräisiä raatoja ykkösvuorolla. Hellblasterin kajauttaminen odotettua nopeammin auttoi etenemistä toisella laidalla kuitenkin aika paljon, ja ihmiskunnan rippeiden valuttua prinssien eteen toinen laita olikin käytännössä kokonaan kevyen pippuroinnin ja nopeiden yksiköiden armoilla.

Griffonkenraalin tapaus oli kyllä vähän pulsu - alkuperäinen idea oli syöttää sille ellyriaanit ja prinssit (chargessa iskien kalkkunaan muutama haava) ja sen jälkeen ampua griffoni alas S3 nuolilla, jonka jälkeen kenraali olisi haljennut resossa about kaikkeen mihinkä se olisi käynyt käsiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt ja kana tuli 12" pitkän overrunin kautta tuplakutosilla kiinni suoraan prinsseihin, joihin oli samalla vuorolla irkutettu Miasma, ainut spelli joka siinä tilanteessa kiinnosti yhtään mitään. Koska mahdollisuudet sille että jousimiehet olisivat vuorossa hajottaneet kanan olivat minimaaliset olin jo henkisesti valmistautunut syöttämään sille kaikkea ja kaiken omasta kenraalistani alkaen. Tätä ei kuitenkaan tarvittu kun Prinssichampion suivaantui ja hakkasi griffonimiehen karkuun. Erikokoiset initiativet ovat vaan monster & riderilla challengessa uskomattoman huono juttu, ja kenraali ajettiin maahan hurrausten säestämänä.

Pari mokausta sattui puolin ja toisin: Peetu halusi parissa tilanteessa tehdä overruneja ja chargeja tilanteissa jossa reformit ja kävelyt olisivat olleet kannattavampia, ja itse annoin jo Swordmastereita vastaan holdanneille jalkaväelle lisämahdollisuudeen hyvään fleeaukseen kun Ellyriaanit halusivat mukaan (tilanne ratkesi kuitenkin itsestään kun aivan yksikössä kiinni olleet Ellyriaanit ottivat ne chargen jälkeen helposti kiinni). Tämän lisäksi typertelin ei-stubborn kenraalini menemään, kun jälkiviisautena olisi ollut parempaa syöttää Greatswordeille vaan Dragonprinssejen rippeet (tai sitten tuoda sekä BSB että kenraali kiinni yksikköön ja antaa BSB:n huutaa haasteita ja kenraalin tankata).

Keihäsmiesten tuplaykköset lopussa olivat kyllä kauniit, mutta valitettavan turhat - tässä vaiheessa se ei olisi vaikuttanut mihinkään muuhun kuin siihen että BSB olisi juossut pois taistelun läheltä ja pitänyt itsellään turvassa tarvittavan viimeisen Fortituden (tässä tilanteessa tärkein heitto oli Greatswordien overrun - jos se olisi onnistunut niin Keihäsmiesten tuplaykkösillä olisi ollut oikeasti väliä, kun mahdollisuus vuoron lisäistumiseen olisi ollut mahdollisesti ratkaiseva BSB:n kuoltua).

Loistava peli kuitenkin, ja virheistään aina oppii (ainakin yritän : D ). Peetun kanssa oli yhtä nautinnollista pelata kuin aina ennenkin, ja peli oli tahtojen taiston lisäksi myös viihdyttävää ja aaltoilevaa nopanheittoja (tuplakutosia sateli tiukkoihin tilanteisiin vähän kummaltakin puolelta tasaisin väliajoin).

IRIADedit: Vähemmän vakavasti sanottuna ja paljon enemmän peniskalistelua sisältävänä: 17/20 pistettä on ihan tyydyttävä saalis suippokorvaisen herrarodun ylivertaisuuden varmistamiseksi : 1 Koska opitte ja käännytte oikealle tielle?

IRIADedit: Vähemmän vakavasti sanottuna ja paljon enemmän peniskalistelua sisältävänä: 17/20 pistettä on ihan tyydyttävä saalis suippokorvaisen herrarodun ylivertaisuuden varmistamiseksi : 1 Koska opitte ja käännytte oikealle tielle?

Sitten kun tankki kuolee.

HAH!!

//touchédance


As a sidenote, minuahan ei siis sylettänyt uudessa empirekirjassa mikään niin paljoa kuin se, että griffonin Iniativea laskettiin vitosesta neloseen. Pitäisi melkein etsiä jostain jokin kikka tai combo millä koko modelille saisi ASFin tai kenraalin iniä saisi tippumaan neloseen. Seiskaedikassa griffonin suurin etu kaikkea kohtaan oli se, että se pystyisi pitämään puolensa vastustajan challengeita vastaan - asia mitä harva monsterilla ratsastava sankari pystyisi tekemään sen takia ettei eri Ini-vaiheessa voi potkia enää kuolleita hevosia. No, mutta sitten pitää pelata taas vielä varovaisemmin, ja combochargettaa aina ettei vihollischamppe pääse huutelemaan pakkochallengeja. Sitten voidaan stompatakin.

Juu, ne overrunit olivat sen epätoivon aallon tyvenessä tehtyjä ääliöratkaisuja äärimmillään. :D Siinä vaiheessa peliä alkoi jo tapahtua niin paljon ja rutiini oli kadoksissa että aivot löivät lukkoon, älykkyyteni heitti kärrynpyörää ja sisäinen minäni teki kuperkeikkoja Happy Place! (tm) nimisellä kukkakedolla nauraen vallattomasti. Sitten palasin todellisuuteen ja tajusin pari sekuntia mokien jälkeen, että mitä helevettiä sitä oli taas tullut tehtyä. Aika perus. :) Ja näitä tilanteita sattui useampi kuin pari. "Joo, teen tälleen. Nopat pyörivät jo... NO WAIT!!" Priceless.

Joo, mie tykkään henkilökohtaisesti siitä että vanhat (ja joillain armeijoilla uudet) taktiikat joutuvat palaamaan meidän skenaarioiden myötä. Se, että höttöyksiköitä kannattaa pelata jo armeijalla kuin armeijalla, lisää peleihin liikkuvia osia ja muuttujia, ja pelaajan taidot palaavat taas hieman. Toivottavasti ensi turnauksessa nähdään kaaospelaajillakin taas marauder horsemaneja ja muutakin kevyttä ratsuväkeä - ja ehkä tähän vastauksena niitä jousiampujia, joita kukaan ei ole pelannut sitten kasiedikan alun ja pitaleivän taskun.

Rune kirjoitti:

IRIADedit: Vähemmän vakavasti sanottuna ja paljon enemmän peniskalistelua sisältävänä: 17/20 pistettä on ihan tyydyttävä saalis suippokorvaisen herrarodun ylivertaisuuden varmistamiseksi : 1 Koska opitte ja käännytte oikealle tielle?

Sitten kun tankki kuolee.

HAH!!

//touchédance

Ensi kerralla...

Joo, mie tykkään henkilökohtaisesti siitä että vanhat (ja joillain armeijoilla uudet) taktiikat joutuvat palaamaan meidän skenaarioiden myötä. Se, että höttöyksiköitä kannattaa pelata jo armeijalla kuin armeijalla, lisää peleihin liikkuvia osia ja muuttujia, ja pelaajan taidot palaavat taas hieman. Toivottavasti ensi turnauksessa nähdään kaaospelaajillakin taas marauder horsemaneja ja muutakin kevyttä ratsuväkeä - ja ehkä tähän vastauksena niitä jousiampujia, joita kukaan ei ole pelannut sitten kasiedikan alun ja pitaleivän taskun.

+1

Ensi Ostiumlistassani tulee olemaan Silver Helm- jyrä ja meleehero joka ei ole BSB tai kotkalla. Siistiä kun komppipaketti antaa jonkinlaista tukea myös niille vähän töhöimmille valinnoille (vaikka oonkin sitä mieltä että random mättösankarit yksiköissä ovat oikea tapa pelata tätä peliä).

Damn, huomasin vasta nyt että pelattiin Jeren kanssa skenu väärin... En huomannu kiireessäni katsoa ostium komppeja joissa oli toi objektiivi juttu...
Pelattiin sit se silleen normaalisti et lippuja sekä sankareita laitettiin matalaksi.
Loppu tuloksena oli voitto VC:lle pistein 11-6.
Tympee pelihän se oli vaikka aluksi ahdistikin nuo kaameat kaamoksen joukot.

No voi herraisä, ei näin voi käydä. Päätin sitten kokeilla että onnistuisko multa luettavan raportin kirjottaminen, ja sainkin sitten jotain kaksi sivua tehtyä. Mutta sillä hiton hetkellä kun alan kopioida koneelta tekstiä nettiin, niin masiina pimahtaa ja sammuu. Sinne meni, kiva kun vielä muistaisin kaiken mitä tapahtui.

Ärh.