Warhammer Fantasy Battles -pelin palsta, jossa on tarkoitus keskustella kaikista niistä aiheista, jotka eivät sovellu muihin otsikoihin. Kysymyksiinkin vastataan, mutta käytä kuitenkin ensin hakua.
Locques vs. Maximus Deathbringer Molemmat hevoset lähtivät laukkaamaan samaan aikaan ja miehet myös kohtasivat areenan keskustassa samaan aikaan. Aseet kalahtivat, valtava kirves ja pitkä, kaunis miekka. Kipinät löivät ja aseet nousivat jälleen. Uusi kipinäsuihku lähti Maximuksen haarniskasta, sen kestäessä vaivoin. Despootin kirves löi hevoselta pään irti ja pakotti Locquesin maahan. Maximus hyppäsi itse perässä tietäen, että hänen olisi nyt helpompi satuttaa ihmistä. Aseet kalahtelivat nopeatempoisessa lähitaistelussa. Khornen suojatin kirves löysi nopeasti tien Locquesin haarniskan läpi, irroittaen toisen käden. Tuskasta huutaen Locques nousi vielä pystyyn ja löi mahtavan lyönnin, joka hajoitti Maximuksen rintapanssarin saaden tämän vuotamaan vakavasti verta. Kaaoksen palvelija hyppäsi Locquesin kimppuun karjuen sekä huutaen ja raateli tämän muodottomaksi pelkillä kynsillään ja hampaillaan. Ottelu oli ohi.
Maximus vahvistui omasta verestään ja jatkoi täysissä woundeissa kierrokselle 2.
Auts. Nojaa, reilupeli. Mikäs kuoleman tappaisi?
Huomaa nyt että sun olis parempi voittaa tää turnee. Jää mulleki jotain kunniaa.
Haahaa, Maximukseni on mahtava . Ajatella, että aluksi pelkäsin tuota brettilordia. Cordius lupaan kyllä, että Maxumus jatkaa voitokasta kulkuaan killing blown kanssa
Olisi sietänytkin pelätä. Syytän huonoa noppatuuria. Virtue of Idealin kanssa Brettilordin statline on Tufnessia lukuunottamatta pelottava.
Nyt rikon kaavaa ja kirjoitan fluffipätkän hävinneelle hahmolle.
Loqcues oli miettinyt tätä vaihtoehtoa, ennen ottelua, ja juuri kun hevoset syöksyivät laukkaan. Pitkän matkan pää saattoi olla juuri tässä.
Hänelle oli siunattu pitkä elämä, ja hän oli halunnut aina päättää päivänsä kunniakkaassa taistelussa. Suku ei ollut jäänyt kaipaamaan häntä, hänen ajatuksensa olivat heille liikaa. Eikä hänkään kaivannut ketään, ainoastaan rauhaa. Nuostessaan kuolleen hevosen alta ja torjuessaan kiireellä ensimmäiset lyönnit hän tunsi kuoleman läheisyyden liiankin hyvin. Kahden iskun sarja ylhäältä ja sivulta sai hänet pois tasapainosta, ja seuraava isku upposi ohi syntymämiekan terän suoraan olkapäähän repien käden irti. Tuska oli terävä, kun hän tarttui viimeisillä voimillaan miekkaan ja iski sen verenhimoisen vihollisensa panssariin. Syntymämiekan kiilto sammui hänen oman elämänsä kanssa samaan aikaan.
Ai niin. Viiksivallu, kirjoittelepa tästä lähtien nickini oikein. Se on Coridus.
Mechanized Salamanders Tau Ravenwing Iron Warriors
Eli siis eiköhän pienestä örkistäni tule Kaaospojan käsittelyssä hienonhienoa muhennosta. Varsinkin kun jäi vain kaksi haavaa hiiden kanssa mitellessä. Enpä tosin odottanut selviäväni edes siitä. No ehkä Maksanpilkkojani kerkeää tuikata haavan tai pari ennen kuolemaansa.
Viimeksi muokannut blurred, Pe 20.01.2006 22:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
...and hell came with him...
"The ability to quote is a serviceable substitute for wit." - William Somerset Maugham
Nonni. Nyt tuli sitten vastaan Aelania vihaava gootti. S8 on aika ikävä asia, mutta mustimmankin gootin sydän lämpenee kyllä Aelanin säihkyvään hymyyn. Muussa tapauksessa täytyy luottaa wardiin...
Aelan heilautti miekkaansa kaaressa tehden samalla pienoisen piruetin ja piston leikaten ilmaa ja kuviteltua vihollista. Haltia vei miekkansa huotraan ja lysähti istumaan majatalon mukavimpaan keinutuoliin, takan edustalle ja pyyhki hikeä otsaltaan, tuntien harjoittelun jäljiltä.
Hänen vastaansa asettuisi seuraavalla kierroksella, musta haltia, joka vihasi häntä. Vuosia sitten Aelan olisi tuntenut ehkä jopa sääliä tätä langennutta serkkuaan kohtaan kohtaan. Ei enää, ei sen jälkeen, mitä pimentonoita oli tehnyt hänen vaimolleen. Nyt hän vihasi tuota rotua yhtä paljon, kuin nämä hänen kansaansa.
Jos musta haltia asettuisi hänen tielleen, hänen etsiessä lääkettä vaimonsa tautiin, hän surmaisi tämän mieluusti, tuntematta sen kummempaa tuskaa tämän tappamisesta...ja jos ei tappaisi, hän ainakin kuolisi yrittäessään. Hän kohtaisi vaimonsa taas kuolemassa. Rypyt nousivat Aelanin otsalle. Loppujen lopuksi, oliko hän yhtään parempi, kuin tuo musta haltia?
Eyes that fire and sword have seen
And horror in the halls of stone
Look at last on meadows green
And trees and hills they long have known.
Korshlarr seisoi yksin kuuluttajankopin edessä vielä kauan senkin jälkeen, kun oli saanut tietää tulevan vastustajansa. Lisää örkkejä. Hän tunsi hienoista kiintymystä tätä rotua kohtaan; he olivat lähes yhtä verenhimoisia kuin hän.
Äkkiä hänen rautainen kuiskiva ystävänsä varoitti häntä, ja kääntyessään ympäri hän näki joukon maahisia, jotka olivat näköjään tappoaikeissa. Luultavasti vedonlyöjiä, jotka olivat päättäneet voittaa vetonsa. Luultavasti örkin puolesta.
Liikkuen epäinhimillisen nopeasti hän syöksyi keskelle maahislaumaa, murskaten pieniä pelkurimaisia olentoja paljain käsin kuin kärpäsiä.
Äkkiä hän törmäsi elävään seinään ja nostaessaan katseensa hän näki valtavan mustörkin, joka katsoi häntä uhkaavasti arpisen naamansa keskeltä. Voisiko olla... Ei, tämä ei ollut hänen tuleva vastustajansa. Hän melkein hymyili tuntiessaan nyrkin jysähtävän kasvoihinsa. Reilu peli saattoi sittenkin olla olemassa.
Onneton örkki vain ei tiennyt, mihin oli törmännyt. Nostaessaan kaksimetrisen panssaroidun hahmon maasta kevyesti kuin pikkulapsen se ärisi ja nauroi jotain lyödyn näköiselle Nurglen esitaistelijalle. Tämä mutisi jotain Kaaoksen kielellä itsekseen.
Juuri kun se valmistautui iskemään Korshlarrin päähän puolimetrisen puukkonsa, se löysi rautaisen nyrkin keskeltä rintakehäänsä. Ällistyneenä se pudotti uhrunsa, joka lakeutui vakaasti jaloilleen. Pyöreä reikä örkin rinnassa pulppusi hengityksen tahdissa. Se putosi polvilleen, tajuamatta ollenkaan tapahtunutta.
Vino hymy vääristi Korshlarrin kasvoja, kun hän mäjäytti örkin pään nestemäiseen muotoon nyrkillään. Tänään hän oli siis saanut yhden vaivan arvoisen uhrin. Melkein. Toivottavasti seuraava olisi parempi.
Nyrkki visvaa tippuen hän lähti etsimään uutta uhria ajankulukseen. Koriseva hekotus seurasi häntä kaikkialle.
Veli Puukko päätti aloittaa valmistautumisen tuleviin koitoksiin, ja pilkottuaan tarpeeksi halkoja kestämään parin päivän saunomisen ajan, siirtyi saunan puolelle varaten aimo annoksen sahtia mukaansa. Siellä hän viettäisi aikansa kisan alkuun asti; saunonta on ehdottomasti paras tapa karaistua.
Seuratessaan ensimmäisen lohkon otteluita Veli oli ohimennen kuullut, että areenalla oli ilmeisesti toinenkin kisaaja hänen pohjoisesta kotimaastaan. Toisaalta Veli toivoi, että saisi seuraa saunamaratonilleen, ainoa tehokkaampi keino valmistautua, kuin yksin saunominen, oli kunnon löylynheittokisa. Mutta toisaalta hänen ei pitäisi kehittää tuttavuuksia muiden sotureiden kanssa, koska he saattaisivat joutua vastakkain ja hän olisi pelottomampi soturi jos pitäisi haastajansa kasvottomina, eikä opettelisi tuntemaan ketään. Mutta siltikin, seuraa olisi mukava saada. Vaikka ei sillä, hän oli tarpeeksi vahva pärjätäkseen yksin - Kaukaisessa Pohjoisessa luonto karsi heikot, ja jokaisen oli opittava selviämään omillaan.
Me ei olla kotipoikia
Kysykää vaikka meidän äideiltä
Kivyyrch kaiveli likaisia kynnenalusiaan ja mutisi itsekseen. Ihminen? Mitä mielenkiintoista hän voisi ihmisen ruumiista irroittaa? Tylsät hampaat, huonot kynnet, ei häntää, pehmeät jalat, surkeat aistit. Noh, saisipa siitä sentään maittavan aterian, jos ei muuta.
Rottamiehen suuhun levisi ihanainen saunapalvin maku, hänen ajatellessaan Kaukapohjalaispaistia lillumassa omassa rasvassaan. Koristeena aromaattisia koivunlehtiä ja mämmikokkareita. Mmmm...
Maha kurnien hän loikki ympäri harjoitusareenaa, yrittäen unohtaa kalvavan nälkänsä. "Pian, rakkaani", hän kuiskasi vatsalleen, "pian..."
Heicin kuultua että hänen seuraava vastustajansa on suuri ja haiseva örkki hän hymähti iloisesti. Örkit ovat hitaita häneen verrattuna helppoa riistaa jos omaavat vain kaamean hajun ja maagiset maalit. Häntä kohtaan tuli muuan vedonlyöjä örkki joka aikoi helpottaa hieman vedon voittamista ja yritti viiltää Heicin uutta haavaa, mutta nopealla viikatteen liikkeellä örkin pää löytyi toiselta puolelta huonetta veren iloisesti valuen ja kaikkien lähellä olevien kauhuissaan katsoen. Kukaan ei pysty estämään Heicciä, pohjolan suurta ja pelättyä noutajaa!
Taas hieman jälessä huomasin seuraavan vastustajani (saisi laittaa kaikki tiedot ensimmäiseen viestiin). Örkki ei pelota koska Heicci pääsee ensimmäiseksi huitomaan ja hatred antaa ah niin ihania re-rolleja. Tuossa muutaman testipelin pelasin ja örkki menetti melkeinpä aina 1w aina kun oli Heicin vuoro ja Heicci menetti 0-1w. Kyllä se Heicci pitäisi päästä jatkoon .
Kurash katsoi arenaa iloisin mielin ja samalla muistaen kuinka heikkoja ovat olleet hävijäjät.Parin tunnin päästä nähtiin Kurash kahden nais örkkin kanssa menevän oman huoneeseen.
Viimeksi muokannut Rotten sound, La 21.01.2006 14:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Rotten sound kirjoitti:Kurash katsoi arenaa iloisin mielin ja samalla muistaen kuinka heikkoja ovat olleet hävijäjät.Parin tunnin päästä nähtiin Kurash kahden nais örkkin kanssa menevän oman huoneeseen.[img][/img]
OOO! Ja minä kun luulin, että noita naisörkkejä löytyi vain Warpedhammerin Valten's Christmasisita... (Musta örkki ilotyttö)
Miten sydämesi kutsuu,
niin liki rintaa pimeys on,
miten kuuma veren laulu
kaulallasi on.
Elfram vs. Fragdum Areenan yleisö aloitti valtavan taputuksen ja kannustuksen Elframin ja Fragdumin saapuessa areenalle. Hyvin nukutun yön jälkeen veren vuodattamista jaksaisi taas katsoa. Isokokoinen villiörkki pidätteli hermojaan haluten päästä mitä pikimmiten tyynen haltian kimppuun. He asettuivat paikoilleen areenan laitoihin. Konginsoittaja, harvinaisen iso puolituinen, ehti vain nostaa keppinsä ilmaan, kun örkki jo ryntäsi kohti Elframia. Hurjan huudon saattelemana hän saavutti haltian, joka pyöräytti pari kertaa asettaan hämäykseksi. Terä leikkasi villiörkin paljasta ihoa saaden veren vuotamaan. Fragdum karjaisi ja kiskaisi kirveensä kohti haltian päätä. Kuului kilahdus ja kypärä lensi haltian päästä. Elfram ei vahingoittunut riimujensa takia ja kävi uuteen hyökkäykseen. Hän otti vauhtia, pyöräytti aseensa alakautta ylös ja seivästi örkin rinnan keveän hypyn päätteksi. Fragdum kaatui koristen ja haltia kiskaisi verisen aseensa kuvioidusta ihosta. Taputusten saattelemana Elfram käveli areenalta osallistujien alueelle.
Elfram jatkaa haavoitta.
Karl Würstmunster vs. Nuourgul Molemmat raskaasti varustautuneet ritarit ryntäsivät laukkaan vetäen miekkansa huotristaan. Aseet väistelivät toisiaan ratsujen kohdatessa. Nuourgulin miekka sivalsi Karlin puolustuksen ohi suoraan vamppyyrin rintaan. Ase välähti ja ylättynyt Bretonnian loordi lensi satulastaan. Hänen päällään valui verta, jonka hän kuitenkin nopeasti tajusi punaviiniksi. Nopeasti hänen hevosensa, Encore, huomasi tapahtuneen ja kaarsi paikalle heti kun tämän isäntä oli väistänyt ohi laukanneen epäkuolleen iskut. Vaivalloisesti hän pääsi yksin takaisin satulaansa kaikissa varusteissaan, mutta heti Bretonnian edustaja myös kannusti hevosensa kohti Karlia. Miekka leikkasi haarniskaa kuin voita, ja Karl löi jälleen ohi Nuourgulin väistäessä taaksepäin. Paluuiskulla bretti löi epäkuolleen rangan poikki tämän lysähtäessä aamukasteen peittämään kylmään maahan. Taistelu oli nopeasti ohi ja Nuourgul oli tyytyväinen, ansaitusti.
Nuourgul paranee haavan ja ratsastaa vahingoittumattomana jatkoon.
Jesus Modes vs. Scratch Assitch Vamppyyri ratsasti areenan toiseenpäähän pienen haisevan rotan hiippaillessa toiseen. Kongi kumahti ja Jesus laski peitsensä. Maa tärisi hänen kuolleen ratsunsa laukatessa kohti teräänsä liikuttelevaa rottaa. Scrratch yritti väistää Jesuksen peistä mahdollisimman myöhään, ettei vamppyyri ehtisi osua tätä. Jesus kuitenkin aavisti tämän ja työnsi peitsensä rotan lävitse keskeltä vatsaa. Hevosen jo laukatessa ohi kaatui Scratch yrittäen kuitenkin vielä nousta pystyyn valtavissa tuskissa. Hän pääsi juuri ja juuri jaloilleen nähdäkseen vain kimaltelevan terän laskevan kohdallansa. Veri lensi pitkänä kaarena monta jalkaa rotan taakse huikean iskun leikatessa Scratchin pään kahteen osaan. Jesus käänsi ratsunsa areenalta välittämättä yleisöstä, joka oli saanut haluamaansa viihdettä.
Jesus jatkoon ilman haavoja.
Rudolf vs. Evonghor Leetcrusher Hieman erinlaisen taistelun toivossa yleisö kiinnostui tavallista enemmän taisteluparista, pienestä tatuoidusta kääpiöstä ja suuresta, rumasta ogresta. Hurrauksen saattelemana molemmat astuivat kehään ja kongi kumahti. Rudolf kohtasi ogren keskellä areenaa ja löi valtavasti pyörien mitä ihmeellisimmillä koreografioilla iskuja kohti hidasliikkeistä ogrea. Evonghorin ihoon ilmestyi erinlaisia ja erikokoisia lihashaavoja, pahimpana reiden aukaissut sivallus. Tästä välittämättä Ogre nosti hitaasti valtavan nuijansa ja löi sen uskomattomalla voimalla päin kääpiötä. Isku ei osunut kunnolla, mutta se kaatoi ja raapi Slayerin verille. Sitkeästi nousi jälleen Rudolf pystyyn. Hän hyppäsi ketterän näköisesti kohti Evonghorin päätä ja antoi aseensa heilua kahdeksikkoa. Veri lensi ja ogre yritti vielä saada kädellään kääpiön naamaltaan, mutta käsi tipahti maahan kääpiön edes katsomatta sinne päin. Naama ja rintakehä auki silvottuna kaatui Evonghor vaimeasti kumahtaen. Hurja kuolonhuuto jäi kaikumaan areenan seinissä ja kääpiö iski vielä kirveensä ogren rintakehään voiton merkiksi. Puuskuttaen, avohaavojaan pidellen lähti Rudolf areenalta.
Slayeri jatkoon yhden haavan kärsineenä (3-2+1).
Bombur vs. Lord Kurash Kaksi tummanvihreää örkkiä murisivat toisilleen vihaisesti. Kongin kumahdettua kannusti Bombur possunsa laukkaan ja laski keihäänsä eteen. Kurash juoksi vastaan ja heilutti päänsä päällä nuijaansa. Yhteentörmäys olisi ollut hurja, mutta Kurash väisti vasemmalle ja keihäs syöksyi ohi. Samalla vauhdilla kiskaisi örkki vielä nuijansa kohti Bomburia, kaataen tämän ratsunsa selästä. Isku oli kolahtanut Bomburin murjottuun leukaan ja vääntänyt sen sijoiltaan. Hurjan karjaisun saattelemana hän kävi Kurashin päälle ja tökki keihäällänsä kohti tämän lähes suojaamattomia käsiä. Nuija vastasi tähän ja löi voimakkaita iskuja puolelta toiselle. Tätä yksinkertaisten aseiden monimutkaisia kuvioita käsittänyt taistelu jatkui monta minuuttia. Hiekka pöllysi ja molemmat yrittivät turhaan vahingoittaa toisiaan. Veri valui vuolaana Bomburin naamasta ja hän alkoi väsyä ensimmäisenä. Kurash pitkitti tahallaan taistelua ja Bombur huomasi sen. Hurja hyppy ilmaan keihäs päänsä päällä hän kävi viimeiseen yritykseensä. Yleisö nousi seisomaan. Kuului karjaisu ja Bombur kaatui maahan oman keihäänsä lävistämänä. Kurashin nopea reaktio hyppyyn riitti pelastumiseen ja vielä keihään vikkelään ohjaamiseen toisen Mustaörkin vatsan alle. Taistelu päättyi yllättävän nopeasti.
Mustaörkki jatkoon haavoitta. Siis Kurash.
Durnik vs. Gharaz Yleisö oli odottanut jo pitkään tätä, hitaan kääpiön ja nopean haltian kohtaamista. He loivat toisilleen loistavan kontrastin ja aseiden kalahdellessa kuului yleisöstä tukahtuneita kohahduksia. Haltian ase pyörti ilmaan kauniisti puolenkuun muotoisen kuvion leikaten kääpiön panssarin, joka välähti sinistä valoa. Veri valui kääpiön parralle ja panssarille, mutta tästä välittämättä Durnik iski yksinkertaisia, voimakkaita lyöntejä haltiaa kohden. Haltia yritti väistellä, mutta kirves pyörähti taitavasti haltiaan rintaan. Gharaz oli juuri hyppäämässä taaksepäin, eikä kuolettava isku siksi tappanut. Pimentohaltia lensi ilmassa pari metriä ja nousi pystyyn vaivoin. Hän hyppäsi vihan ympäröimänä kääpiön kimppuun. Valtava ase heilui vasemmalta oikealle ja takaisin. Kääpiö suojasi iskut ja sai lyötyä takaisinkin. Haltia huusi tuntemattomia kirosanoja ja laski aseensa heikkouden vallatessa ruumiinsa. Durnik valmistautui tappamaan haltian. Gharaz laskeutui polvilleen täristen. Kirves välähti. Ja heti perään miekka. Kääpiö lensi maahan miekka selästä paistaen. Gharaz nousi vaivoin pystyyn ja sai yleisön hurjaan huutomekkalaan. Haltia oli väistänyt iskun ja nostanut salamannopeasti aseensa. Yllätetyn kääpiön puolesta vetoa lyöneet alkoivat heittämään kaikkea käteen sattuvaa kehään, ja areenalta Gharazia kyyditsevät lääkintähiidet saivat väistellä putoilevia puukkoja, kiviä ja gnoblareita.
?? Mikähän minun nopillani on? Gharaz haavan kärsineenä jatkoon.
Ugham Gurps vs. Francis von Retter Mutatoitunut ja selvästi kärsinyt Petomies löntysti areenalle laahaten perässään isoa kirvestään Francisin astellessa ylväästi toisesta portista heiluttaen miekkansa tuppea vyötäröllään. Molemmat asettuivat vastakkain ja yleisö vaikeni hekeksi. Kongi kumahti. Kannustusten saattelemaan molemmat taistelijat hyökkäsivät toistensa kimppuun. Francis nosti tupesta itsensä Runefangin ja löi sen samalla vauhdilla kohti petomiehen kolmatta kättä. Kilpeä kannatellut käsi tipahti vihreää verta vuotaen maahan. Entistä suurempaan vauhkoon joutunut Ugham löi takaisin Francisin vastaliikkeen aiheuttaessa kipinäsateen. Uusi isku oli voimakkaampi ja se kaatoikin Francisin. Kättään pidellen ihminen kävi vastahyökkäykseen. Kipinät sinkoilivat. Vihreä lima lensi ilmassa ja miekka lävisti Ughamin vatsan. Tuska petomiehen sisällä lisääntyi ja hän huomasi voimiensa ehtyvän. Polvistuessaan hän tajusi, että luovutus ei olisi mahdollista. Olisi saatava vielä viimeinen mahdollisuus, mahdollisuus kostaa ihmiselle. Francis vei miekkansa varmasti oikealle sivustalleen ja pyöräytti vasemmalle, kohti Ughamin päätä. Petomies nosti katseensa ja valmistautui viimeiseen yritykseensä. Hän nosti aseensa ja nosti sen päänsä päälle. Teräs kalahti ja yleisö nousi seisomaan. Ugham kaatui päättömänä ihmisen pyöräyttäessä kuuluisan aseensa tuppeen. Taputukset olivat vaimeat, mutta kelpasivat Francisille. Hänhän oli elossa.
Francis paranee haavansa ja menee jatkoon.
Janus Q'Celden vs. Befaistos Kaksi synkkää hahmoa ilmestyivät areenalle yleisön huomaamatta. Toisen musta, pitkä kaapu esti hänen kasvojensa näkymisen, mutta toisen kasvot paistoivat tummanharmaan asusteen keskeltä. Yleisö käänsi katseensa areenalle ihmeissään kongin kumahtaessa. Miekat jo kalisivat ja kauniit kuviot jättivät ilmaan raitoja. Aseet pyörivät toistensa ympäri, sekä löivät uudestaan ja uudestaan saamatta mitään tulosta aikaan. Mustat ja Vihreät viivat risteilivät ilmassa. Kuviot vakinaistuivat ja yleisö alkoi jännittyä, kohta olisi tapahduttava jotain. Belfaistosin miekka kaarsi ilman kautta parilla lenkillä, ja löysi tiensä Janusin haarniskan alle ensimmäisenä. Musta veri valui hiekalle. Vastaliikkeenä iski Janus nopean, sivaltavan iskun, joka olisi kunnolla osuessaan tappanut kenet hyvänsä. Nyt ilmaan pöllähti vain harmaanvihreitä lehtiä, jotka tuulen mukana leijalivat katsomoon. Taas alkoi miekkojen tanssi, eikä nopeasta konfliktista ollut enää tietoakaan. Hiekka pöllysi nopeasti käyvien haltioiden jalkojen alla ja aseet löivät välillä pari varovaista kipinää. Yhtäkkiä potkaisi Janus, pimeähaltia, jalallaan Befaistosin kylkeen. Metsähaltia kaatui, eikä ehtinyt nousta ennen terän välähdystä. Veri kaarsi taivaalle, ja tuo kaunis, surullinen olento oli poissa ennen kui yleisö ehti kunnolla tajuamaan.
Janus jatkoon. Kärsi haavan, parani sen.
Viimeksi muokannut Aco, Pe 27.01.2006 15:29. Yhteensä muokattu 6 kertaa.
Elfram istui ottelijoiden tiloissa areenan alla. Hän kuunteli hiljaisuudessa miekkansa kuiskauksia, joihin hän oli jo vuosien aikana tottunut. Elfram pyyhkäisi miekkaansa verestä kankaan palalla. Miekkan ääni oli voimistunut sen jutua vihollisen verta. Pyyhkittyään koristellun miekkansa Elfram työnsi sen takaisin tuppeen ja kuiskaukset hiljenivät. ”Kyllä ystäväiseni. Pääset vielä leikkaamaan elävään lihaan.” Kuin vastaukseksi äänet voimistuivat, ja sitten taans hiljentyivät. Seuraavaksi Elfram nosti kypäränsä. Siihen oli syntynyt pieni lommo kirotun Örkin iskusta. Elfram kiitti kuitenkin onneaan, ettei hän ollut saanut mitään vammoja iskusta. Hän pyyhkäisi hieman pölyjä kypärän päältä ja laittoi sen takaisin päähänsä. Hän tiesi että vielä hänelle saattaisi tulla käymään samalla lailla kuin häntä vastaan tulleelle örkille. Eikä hän tuntenut surua sen takia. Se palauttakoon hänen kunniansa. Kuitenkin hänen täytyisi vielä alkaa valmistautumaan seuraaviin otteluihin.
No osasin testipelejen takia odottaa jotain tällaista. Arvelen että tulevissa otteluissa saattaa tulla enempi pataan, mutta saihan Elfram pistettyä taas yhden Örkin lihoiksi.
Nuourgul oli tyytyväinen miekkansa tehoon, jonka hän oli saanut voittamaltaan vampyyriltä matkojensa aikana, se leikkasin haarniskaa kuin kuuma veitsi voita. Lyhyen taistelun jälkeen hän ei ollut kovinkaan uupunut, joten hän lähti lepäämään, ja siemailemaan lähdevettä (Raitis mies kun on).
Jippii. ajattelin vastuksen olevan paha KB:nsä kanssa, mutta niitä ei tainnut juurikaan tulla.
WAAAAGGHGGHHHHH!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Lord Kurash tekee kaikista mustaa makkaraa!!!!!!!
*Taistelun uuvuttamana kurash lähti juomaan areenan baariim, jossa hän otti kehut kahdelta goblinilta vastaan, ennen kun harjotteli örkkien lempilajia"Goblinin heitto".*
ACO kuoliko vastustaja ennen kun kerkesin ottaa GW käteen?
Viimeksi muokannut Rotten sound, Ti 24.01.2006 17:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Petomiehen romahtaessa maahan täytti Francisin lievä omahyväisyyden tunne. Se oli paljon helpompaa kuin mitä hän aluksi oletti. Jos loputkin ottelijoista ovat tällaisia ressukoita, niin hän löisi heidät maahan vaikka ilman miekkaansa! Tulkoot päälle vaikka kaksi kerrallaan!
Liiallisen itsekehun päätti kuitenkin kyljessä vihlova kipu. Täysin haavoittumatta ei hänkään ollut taistelusta selvinnyt. Lievästi nilkuttaen hän suuntasi poispäin areenalta yleisön taputtaessa vaimeasti ..
. Ajatella, että aluksi pelkäsin tuota brettilordia. Cordius lupaan kyllä, että Maxumus jatkaa voitokasta kulkuaan killing blown kanssa
