Sotavasara.net

Mihinkähän väitteesi neandertalilaisen yksinkertaisuudesta perustuu?
Tuskin mihinkään pätevään aineistoon. Veikkaan silkkaa darvinismia olevan tämän pohjalla.

Ja roomalaisista sen verran, että vaikka heillä oli monia mahtavia strategeja ja taktikoita, n. joka toinen legioonankomentaja tahi legaatti oli täysin epäpätevä siviili. Rooman sodanjohto seurasi vain reittiä gloriaan, henkilökohtaiseen kunniaan, ja poliittiseen valtaan. Toki heidän sotamenestyksensä oli merkittävää ja ennennäkemätöntä, mutta tuskin puhtaasti taktiikaltaan ylivoimaista.
Itse G. J. Caesar myöntää selonteossaan Gallian sodasta epäsuorasti voittaneensa monasti vain kurin ja gallien hajanaisuuden avulla. (tosin Vergincetorix kyllä munasi sotansa täysin omaa huolimattomuuttaan ja ylimielisyyttään)

Sori jos kuulostan siltä kuin haastaisin riitaa, mutta halusin vain pyrkiä oikomaan näitä väitteitä. (Joo-o, ja WD:n taso on laskenut tasaisesti takaisin ostoslistan tasolle, se on fakta.)

Yksinkertaisuuden perustan ihan tuohon juuri äsken näkemääni dokumenttiin. Heidän taktiikat eivät olleet monimutkaisia verrattuna esimerkiksi Hannibalin (Karthago, ei Rooma. ) taktikointiin verrattuna, mutta erittäin tehokkaita. Toki se on vain minun mielipiteeni, joka on muutaman historiallisesti tarkan dokumentin, sekä historian kirjojen ja parin tietosanakirjan vaikutuksesta muovautunut.

Roomalaiset toki käyttivät ennen kaikkea kuria, ja vihollisen hajanaisuutta. Mutta oli heillä päteviäkin komentajia, vai voitko väittää vastaan?

Teidän onneksenne WD ei ole ainut paikka mistä olen taktiikoita oppinut, vaan kokemus on aina tärkeämpi.

Roomalaisiin minulla ei ole mitään lisättävää, enkä tästä "WD" aiheesta sano enää mitään.

dead flesh penalty kirjoitti: ...
että vaikka heillä oli monia mahtavia strategeja ja taktikoita, n. joka toinen legioonankomentaja tahi legaatti oli täysin epäpätevä siviili.
...

Nazreg Moonsinger kirjoitti: ...

Roomalaiset toki käyttivät ennen kaikkea kuria, ja vihollisen hajanaisuutta. Mutta oli heillä päteviäkin komentajia, vai voitko väittää vastaan?

Havaitsenko ristiriidan?

Hmm... ainakin mielestäni tämä keskustelu lähenee loppuaan, vai voiko joku jollain kepulikonstilla saada tähän keskusteluun uuden näkökulman?
Mielestäni ainakin alkaa mennä turhan jauhamiseksi

Mistäs tässä puhuttiinkaan?

dead flesh penalty kirjoitti:

dead flesh penalty kirjoitti: ...
että vaikka heillä oli monia mahtavia strategeja ja taktikoita, n. joka toinen legioonankomentaja tahi legaatti oli täysin epäpätevä siviili.
...

Nazreg Moonsinger kirjoitti: ...

Roomalaiset toki käyttivät ennen kaikkea kuria, ja vihollisen hajanaisuutta. Mutta oli heillä päteviäkin komentajia, vai voitko väittää vastaan?

Havaitsenko ristiriidan?

Köh. en kommentoi. Liian väsynyt nähdäkseni norsua kahvikupista.

Kokemus on toki kiva asia, mutta sen taso riippuu ihan ketä vastaan pelaa. Ei se "roolipeleissäkään" (viittaus tietokone mättöihin) anna expaa niistä level 1 Rotista vaan level 125 lohikäärmeestä!

Nyt meni kyllä ihan ohi. Mitä koitit tällä ''roolipeli''-vertauksella sanoa?

(olen itsekkin lievästi väsynyt, tiedä johtuuko siitä..kolme 'lamauttavaa iskua' judotreeneissä puoli tuntia sitten >;P )

edit, äh. tajusin! petskules, ei pitäis väsyneenä kirjotella.

Jatkan. Otan tässä esiin tapauksen Vergincetorix versus Caesar. V oli hyvässä etulyöntiasemassa Gallian luopuessa rooman liittolaisuudesta. Roomalaiset olivat huollon kannalta pahassa tilanteessa, kaukana provinssista. Mitä tekisi yksinkertainen barbaari tässä tilanteessa?
Hyökkäisi oletan.
Sen sijaan V määrää roomalaiset eristettäväksi viljalähteistä, ja käytävän taisteluun vain väijyksistä, ratsuväellä, muonanhankkijoiden kimppuun.
Lopulta ainoa seikka joka saa gallit ryhtymään tuhoisaan ratsuväen hyökkäykseen on kulttuuriperintöön kuuluva taipumus ylpeyteen ja varmuus voitosta (tässä tosin Caesar tekee 'pienen' källin uskottelemalla olevansa vetäytymässä.). Myös germaaneilla (joita kohtaan gallit tunsivat vahvaa alemmuuden tuntoa.) oli osuutensa gallien häviöön. Caesar siis käytti germaanialaisia ratsumiehiä, jotka olivat erikoisen päteviä taistelemaan muuta ratsuväkeä vastaan.
Vergincetorixin ratsuväen hävittyä räkäisesti, roomalaiset saavat huollon toimimaan ja seuraavat Vergincetorixia Alesiaan, joka lopulta antautuu toivottujen apujoukkojen vähyyden ja kykenemättömyyden (piirityksessä) takia.

Vergincetorix kämmäsi vain antaessaan ratsuväkensä hyökätä roomalaisten perään, muuten hän hoiti sodan varsin mallikkaasti, varsinkin pystyessään komentamaan monia heimokuntia yhden lipun alla.

Monet roomalaiset kenraalit onnistuivat tuhoamaan kokonaisia armeijoita tuhoon tuomituilla sotaretkillä. (Senaatin hyökkäys hannibalia vastaan Maximuksen diktaattorikauden loputtua Cannaessa, Parthian retki, ja jossain määrin Varuksen häviö Teutobergin metsässä. jne. näitä riittää. Joskus jopa legioonat ovat ottaneet komennon haltuun havaittuaan komentajan vievän heitä epäedulliseen asemaan.)