Imperiumin talous
Lähetetty: To 07.02.2013 00:21
Avaan oman läystäkkeen tätä varten, ettei Bionics-tredi mene enempää raiteiltaan.
Pörrössä sanotaan suoraan, että Imperiumilla ei ole virallista valuuttaa, vaan Administratum kerää verot tai jakaa avustuksia tavaramäärän mukaan. Kun aivoni ovat tottuneet vaihdantatalouteen perustuvan galaksinlaajuisen suunnitelmatalouden aiheuttamasta nyrjähdyksestä...
OK. Planeetoilla on useimmiten kylläkin itsellään käytössä jokin paikallinen valuutta. Miten sitten, jos vapaakauppias haluaa ostaa ja myydä muiden planeettojen tavaroita? Ainako vain neuvotellaan vaihtokaupasta "kolme omenaa kahteen päärynään" kuin luonnonkansojen parissa konsanaan? Väitän, että jokin "epävirallinen" valuutta on oltava, jolla aurinkokuntien välinen kaupankäynti sujuu.
Hypoteesi 1: kulta. Kultaa on käytetty koristautumiseen ja vaihdannan välineenä jo ennen kuin metallien louhiminen ja työstäminen varsinaisesti keksittiin. Se on kemiallisesti erittäin stabiili, ei liukene, ei hapetu, on painavaa joten menee pienen tilaan (etenkin avaruusmatkailussa tai kuljetettaessa ylipäänsä hyödyllinen ominaisuus). Sitä voi muokata varsin alhaisissa lämpötiloissa muihin metalleihin verrattuna, sen pystyy venyttämään äärimmäisen ohueksi kerrokseksi varsin primitiiviselläkin teknologialla jolloin sillä voi päällystää vähemmän jalosta metallista tehtyjä esineitä, ja ennen kaikkea se näyttää blingiltä. Imperiumi käyttää sitä kaikkeen mahdolliseen. Jos pitäisi arvata, mikä voisi olla hyödyke josta saa hyvän hinnan missä aurinkokunnassa tahansa ilman, että tarvitsee miettiä, mitä tuotteita vaihdetaan mihin tuotteisiin, niin veikkaisin aika paljon kullan puolesta. Plus vapaakauppiaat arvostavat, että kulta kelvannee Imperiumin ulkopuolellakin: rappiolla olevat eldarit kyllä ymmärtävät kauneuden päälle, örkkien sotapomotkin tykkäävät blingistä, ja niin pois päin.
Hypoteesi 2: Mechanicuksen valuutta. Sain idean BattleTechistä. Siinä universumissahan (otetaan tarkasteluun suht' staattinen Perimyssotien aika) keskushallintoa ei edes ole muinaisen Tähtiliiton hajottua; viisi Perimysvaltaa sekä jokainen vähänkin stabiilimpi reunavaltio on laskenut liikkeelle oman valuuttansa. Kuitenkin, jokaisessa näistä toimii puoliuskonnollinen ComStar joka on monopolisoinut teknologisen kehityksen ja ennen kaikkea tähtienvälisen viestiliikenteen itselleen. Yksi C-Bill ostaa sekunnin verran kaistanleveyttä ComStarilta. ComStar itse määrittelee, montako paikallista rahaa se veloittaa yhdestä C-Billistä, riippuen siitä mistä päin tuulee, missä asennossa tähdet ovat, ja mitä hallitusta ComStar haluaa erityisesti kyykyttää, joten kaikki rajat ylittävä kaupankäynti, palkkasotilaiden palkkaaminen, mustan pörssin kauppa, jne. hoituu C-Billeillä. 40K-imperiumiin sovellettuna, Mechanicuksen pajat ovat kaikkialla siellä missä Imperiumikin ja muiden valmistamat kojeet ovat kerettiläisyyttä. Omia paja- ja sorvimaailmojaan lukuunottamatta heillä ei kuitenkaan (ilmeisesti) ole verotusoikeutta. Sen sijaan, jos Mechanicus määrittelee, että yhdellä Mechanicus-taalerilla saa tietyn määrän hyödykkeitä heiltä, sitä voi käyttää vaihdantaan kaikissa Imperiumin maailmoissa. Toki tämän ostovoima sitten heittelehtisi hupaisasti: läpeensä teknistyneessä kennomaailmassa yksi Mechanicus-taaleri on taskurahaa, barbaarisella planeetalla sillä ostaa prinsessan ja puoli valtakuntaa. Tätä voi soveltaa vapaasti muihinkin monopolisoituihin aloihin: Adeptus Astra Telepathicalla saattaa olla (jo erittäin paljon C-Billiä) muistuttava oma taalerinsa, jolla saa yhden sekunnin puheaikaa astrotelepaatilta. Jälleen kerran, arvo heittelehtinee sen mukaan, miten paljon meedioita on käytettävissä, miten usein tähtienvälisiä aluksia planeetalla vierailee, tai miten tärkeää tahi hankalaa yhteydenpito muuanne on.
Hypoteesi 3: laskennallinen tuotannontekijä. Jokaisen tekemä työ kirjataan; riippuen vaativuudesta tai koulutustasosta siitä saa tietyn määrän "laskennallisia tuotannontekijöitä", josta saa vastineeksi paikallista rahaa. Kaartilaisiin sovellettuna voitaisiin esimerkiksi määritellä, että alokkaan työ vastaa kouluttamatonta sekatyömiestä, sotamies koulutettua ammattimiestä, aliupseeristo toimihenkilöä, upseeristo keskijohtoa, esikuntaupseeristo ja alusten päällystö yritysjohtoa. Vaikka oltaisiin oltu Imperiumin ulkopuolella sotimassa, niin takaisin sivistyksen pariin saavuttaessa lasketaan kunkin tekemä työ, ja maksetaan tämä työ planeetan paikallisena valuuttana, paikallisen hintatason mukaan määriteltynä. Tällä on tietysti se hyvä puoli, että kaartilaiset eivät voi käyttää tätä luvattomaan kauppaan xenosten kanssa, plus se, ettei mukana tarvitse kuljettaa kultaa, plus se, että yksikön saapuminen planeetalle ei välittömästi romahduta paikallista talousjärjestelmää mikäli näiden "valuutan" ostovoima olisi liian iso planeetan teknologia- tms. tasoon verrattuna. Kaarti hyötyisi myös siitä, että mitä viheliäisempi loppusijoituspaikka yksiköllä on, sitä surkeampi kotiutettaessa saatu rahamäärä olisi, jolloin kaartilainen varmaankin jäisi mieluummin "vapaaehtoisesti" palvelukseen velvollisuutensa jo täytettyäänkin.
Hypoteesi 4: yhdistelmä kaikkia edellä mainittuja.
Pörrössä sanotaan suoraan, että Imperiumilla ei ole virallista valuuttaa, vaan Administratum kerää verot tai jakaa avustuksia tavaramäärän mukaan. Kun aivoni ovat tottuneet vaihdantatalouteen perustuvan galaksinlaajuisen suunnitelmatalouden aiheuttamasta nyrjähdyksestä...
OK. Planeetoilla on useimmiten kylläkin itsellään käytössä jokin paikallinen valuutta. Miten sitten, jos vapaakauppias haluaa ostaa ja myydä muiden planeettojen tavaroita? Ainako vain neuvotellaan vaihtokaupasta "kolme omenaa kahteen päärynään" kuin luonnonkansojen parissa konsanaan? Väitän, että jokin "epävirallinen" valuutta on oltava, jolla aurinkokuntien välinen kaupankäynti sujuu.
Hypoteesi 1: kulta. Kultaa on käytetty koristautumiseen ja vaihdannan välineenä jo ennen kuin metallien louhiminen ja työstäminen varsinaisesti keksittiin. Se on kemiallisesti erittäin stabiili, ei liukene, ei hapetu, on painavaa joten menee pienen tilaan (etenkin avaruusmatkailussa tai kuljetettaessa ylipäänsä hyödyllinen ominaisuus). Sitä voi muokata varsin alhaisissa lämpötiloissa muihin metalleihin verrattuna, sen pystyy venyttämään äärimmäisen ohueksi kerrokseksi varsin primitiiviselläkin teknologialla jolloin sillä voi päällystää vähemmän jalosta metallista tehtyjä esineitä, ja ennen kaikkea se näyttää blingiltä. Imperiumi käyttää sitä kaikkeen mahdolliseen. Jos pitäisi arvata, mikä voisi olla hyödyke josta saa hyvän hinnan missä aurinkokunnassa tahansa ilman, että tarvitsee miettiä, mitä tuotteita vaihdetaan mihin tuotteisiin, niin veikkaisin aika paljon kullan puolesta. Plus vapaakauppiaat arvostavat, että kulta kelvannee Imperiumin ulkopuolellakin: rappiolla olevat eldarit kyllä ymmärtävät kauneuden päälle, örkkien sotapomotkin tykkäävät blingistä, ja niin pois päin.
Hypoteesi 2: Mechanicuksen valuutta. Sain idean BattleTechistä. Siinä universumissahan (otetaan tarkasteluun suht' staattinen Perimyssotien aika) keskushallintoa ei edes ole muinaisen Tähtiliiton hajottua; viisi Perimysvaltaa sekä jokainen vähänkin stabiilimpi reunavaltio on laskenut liikkeelle oman valuuttansa. Kuitenkin, jokaisessa näistä toimii puoliuskonnollinen ComStar joka on monopolisoinut teknologisen kehityksen ja ennen kaikkea tähtienvälisen viestiliikenteen itselleen. Yksi C-Bill ostaa sekunnin verran kaistanleveyttä ComStarilta. ComStar itse määrittelee, montako paikallista rahaa se veloittaa yhdestä C-Billistä, riippuen siitä mistä päin tuulee, missä asennossa tähdet ovat, ja mitä hallitusta ComStar haluaa erityisesti kyykyttää, joten kaikki rajat ylittävä kaupankäynti, palkkasotilaiden palkkaaminen, mustan pörssin kauppa, jne. hoituu C-Billeillä. 40K-imperiumiin sovellettuna, Mechanicuksen pajat ovat kaikkialla siellä missä Imperiumikin ja muiden valmistamat kojeet ovat kerettiläisyyttä. Omia paja- ja sorvimaailmojaan lukuunottamatta heillä ei kuitenkaan (ilmeisesti) ole verotusoikeutta. Sen sijaan, jos Mechanicus määrittelee, että yhdellä Mechanicus-taalerilla saa tietyn määrän hyödykkeitä heiltä, sitä voi käyttää vaihdantaan kaikissa Imperiumin maailmoissa. Toki tämän ostovoima sitten heittelehtisi hupaisasti: läpeensä teknistyneessä kennomaailmassa yksi Mechanicus-taaleri on taskurahaa, barbaarisella planeetalla sillä ostaa prinsessan ja puoli valtakuntaa. Tätä voi soveltaa vapaasti muihinkin monopolisoituihin aloihin: Adeptus Astra Telepathicalla saattaa olla (jo erittäin paljon C-Billiä) muistuttava oma taalerinsa, jolla saa yhden sekunnin puheaikaa astrotelepaatilta. Jälleen kerran, arvo heittelehtinee sen mukaan, miten paljon meedioita on käytettävissä, miten usein tähtienvälisiä aluksia planeetalla vierailee, tai miten tärkeää tahi hankalaa yhteydenpito muuanne on.
Hypoteesi 3: laskennallinen tuotannontekijä. Jokaisen tekemä työ kirjataan; riippuen vaativuudesta tai koulutustasosta siitä saa tietyn määrän "laskennallisia tuotannontekijöitä", josta saa vastineeksi paikallista rahaa. Kaartilaisiin sovellettuna voitaisiin esimerkiksi määritellä, että alokkaan työ vastaa kouluttamatonta sekatyömiestä, sotamies koulutettua ammattimiestä, aliupseeristo toimihenkilöä, upseeristo keskijohtoa, esikuntaupseeristo ja alusten päällystö yritysjohtoa. Vaikka oltaisiin oltu Imperiumin ulkopuolella sotimassa, niin takaisin sivistyksen pariin saavuttaessa lasketaan kunkin tekemä työ, ja maksetaan tämä työ planeetan paikallisena valuuttana, paikallisen hintatason mukaan määriteltynä. Tällä on tietysti se hyvä puoli, että kaartilaiset eivät voi käyttää tätä luvattomaan kauppaan xenosten kanssa, plus se, ettei mukana tarvitse kuljettaa kultaa, plus se, että yksikön saapuminen planeetalle ei välittömästi romahduta paikallista talousjärjestelmää mikäli näiden "valuutan" ostovoima olisi liian iso planeetan teknologia- tms. tasoon verrattuna. Kaarti hyötyisi myös siitä, että mitä viheliäisempi loppusijoituspaikka yksiköllä on, sitä surkeampi kotiutettaessa saatu rahamäärä olisi, jolloin kaartilainen varmaankin jäisi mieluummin "vapaaehtoisesti" palvelukseen velvollisuutensa jo täytettyäänkin.
Hypoteesi 4: yhdistelmä kaikkia edellä mainittuja.