Urban War 2nd edition testipelin jälkimakustelua
Lähetetty: Ma 28.10.2013 14:39
VOIDista ponnistanut Urban War sai aikanaan isoveljekseen Metropolis -pelin (VOIDin sekku?). Sittemmin Urban War -peliä on Metropoliksen kautta saatujen kokemusten kautta säädetty ja tuloksena siitä Urban War 2nd edition.
Urban War on siis sci-fi skirmishpeli, kun taas VOID ja Metropolis päästävät pelaamaan isommalla mittakaavalla.
Pelaajilla on tyypillisesti malleja keskivertopelissä puolen tusinan ja reilun tusinan välillä. Mukaan mahtuu perusmosureita, eliitimpää hiihtäjää, sankareita, motskarimiehiä, kevyttä tykistöä, peltiheikkejä, raketinheittimiä, pakolliset alienit, gladiaattoreita, Batman-wannabe-liitäjiä ja jopa sumopainijoita. Puolen tusinaa armeijavaihtoehtoa antavat kivasti variaatiota sekä joukkojen että pelijulkaisija Urban Mammothin virallisten mallien puolesta. Mallit ovat nyttemmin Metropoliksen kanssa yhteensopivia ja melko kivutta VOIDin mallit istuvat myös Urban Wariin.
Urban War ei ollut ensimmäisessä inkarnaatiossaan niitä helpoimpia pelattavia. Pelaajat nakittavat omat käskynsä kullekin mallille ja mallit aktivoidaan käskyjen mukaisessa järjestyksessä pelaajien vuorottaessa aktivoitavia malleja - ja mahdollisesti keskeyttäen vastuksen aktivaation yrittämällä nyt vaikkapa taivaalta tippuvien murkuloiden väistöä tai sopivasti näkökenttään ilmaantuneen vihun suolaamista. Peliä hidastivat myös moraalisäännöt, jotka laittoivat isommankin miehen itkemään, kun pienet tinasotilaat eivät vaan totelleet niitä annettuja käskyjä.
Urban War 2nd edition on ensimmäisen inkarnaation suoraviivaistettu ja "tuunattu" versio, jossa vaikuttaisi olevan kaksi yhteenkietoutuvaa punaista lankaa. Lanka yksi on selkiyttäminen ja nopeuttaminen, jotka näkyvät mekanismin yksinkertaistumisena, tarvittavien nopanheittojen karsimisena ja yleisenä panostamisena johdonmukaisuuteen. Toisena lankana vaikuttaisi olevan pelin nostaminen selvästi taktisemmaksi kuin aiemmin: pelaajien on nyt mahdollista ennakoida pelikentän tapahtumia huomattavasti aiempaan enemmän ja miettiä pidempiä taktisia kuvioita - jopa strategioita. Nopanheittojen vähentäminen tuo tätä ennakoitavuutta lisää, koska pelistä on hävitetty monia sääntöjä, jotka aiheuttivat epävarmuustekijöitä pelaajien toiminnalle. Näiden kahden langan yhtyminen vie pelin selvästi taktisemmaksi, mutta myös huomattavasti nopeammin eteneväksi - jopa jouheaksi - peliksi. Isonkin pelin pyöräyttäminen ei enää vaadi koko iltaa, mutta silti mekanismi osaa mallintaa monenlaista jännää epäsuorasta tulesta ja liikkeestä suoritettavista hypyistä aina shokkivaikutuksiin. Mallikohtainen käskyjen jako on kyllä vielä ennallaan, mutta käskyjä on jäljellä enää kaksi: "overwatch" ja "snap fire" - ensimmäisellä malli menee reagointimoodiin ja jälkimmäisellä saa suorittaa aktiivisia toimia kuten liike, lähistely ja tulittaminen. Mukavasti pelin parhaimpiin piirteisiin eli liikkeen ja tulittamisen vapaaseen yhdistämiseen ei muutoksia ole tullut.
Hyvää:
-Vapaa mittaus.
-Epäsuorassa tulessa otetaan huomioon ampujan ja kohdepisteen sijainti esteiden takana. Esim. seinän viereen ei ammuta kranaattia seinän toiselta puolelta. Mekanismi tälle on selkeä ja nopea.
-"Overwatch" on toteutettu esimerkillisen jouheasti. Säännöissä muutenkin vaikuttaisi olevan vähän semmoista "please use common sense" -asennetta tarjotun pelaajille.
-Joukkojen tuunaus. Useimpiin malleihin voi tuunata varusteita, nostaa mallin yleistä tasoa (pelissä välillä 0 ja 3 kulkeva erinomaisuuden statti CAL) ja sen semmoista pikku puuhastelua.
-Peliin tehdyt säädöt nopeuttaneet pelaamista. Isokin peli taipuu melko siedettävässä ajassa.
-Valmis mallikirjo kaikille pelin malleille (varmaan kaikkiaan satakunta tai ylikin) kaikkiin armeijoihin.
-Aktivointimekanismi haastaa molemmat osallistumaan pelin tapahtumiin kokoaikaisesti.
Huonoa:
-Erilaisten maastojen käyttäytyminen ei aina ole oikein luontevaa (vrt. Infinity) ja parhampaan tulokseen päässeekin ehkä miettimällä etukäteen, notta minkätyyppiset maastot jätetään suosiolla varastoon.
-Ihmeellistä sekavuutta stattien ja varusteiden kohdalla. Siellä täällä jokin näyttää olevan valmiiksi laskettu statteihin ja sitten taas toisaalla ei. Ja päinvastoin. Ihan tarpeetonta päänvaivaa pelaajille.
-Peli on jo pitkään ollut aika staasissa. Mitään uutta ei ole tapahtunut pelin tai mallikirjon ympärillä hetkeen. Foorumeillakin on hiljaista. Uusia malleja olisi aina kiva hypistellä.
-Pelissä käytetyn d10 -nopan resoluutio loppuu kesken. Mekanismi toimii pitkälti nopanheittoihin tarjoiltavien muuttujien ristipaineessa ja toisinaan pelaajille tarjotaan niin paljon miinuksia, että onnistuminen tapahtuu vain ns. kympillä, joka on pelissä sellainen auto-success. Pelaajat voivat näin haalia tekemisillään ylenmäärinkin miinuksia, kun onnistuminen ei siitä kympistä enää vaikeudu. Ei tämä toisaalta kovin suuri ongelma ole, mutta sitten toisaalta esim. WarZonen d20 hoitaa resoluutio-ongelman ns. ilmaiseksi.
-Ensimmäisen version ja toisen version välillä on hävitetty joitakin erityispiirteitä joiltakin ja seurauksena eri faktioiden joukot ovat pykälän tasapaksuistettuja toisiinsa verrattuna. Epäilemättä peliteknisistä syistä ... tai sitten joukkojen pistearvojen laskennan takana oleva algoritmi ei ole ongelmaton, aiheuttaa tehosuhdevinoutumia ja korjattu poistamalla ilmeiset vinoutuman aiheuttajat sen asemesta, että algoritmia olisi korjattu. Oikean algoritmin löytäminen on nyt joka tapauksessa pistehintoihin perustuvien pelien Graalin malja, joten ratkaisu on ymmärrettävä.
Hyvää tai huonoa?
-Ristiriitaisin mielin en osaa päättää onko pelin lähitaistelussa ensi-iskun antaminen ilman nopanheittoa aina ns. "paremmalle" osapuolelle ihan hyvä ratkaisu. Se kyllä tekee pelistä pirullisen paljon taktisemman, mutta samalla kovat lähistelijät skalpeeraavat heikommat jannut kutakuinkin kainaloitaan hiestämättä.
-Ei taida ihan mutinoitta skaalautua skirmishistä isommaksi. Eipä toisaalta tarvitsekaan.
Urban Mammothin slogan: Evolve or Die on ainakin Urban Warin kohdalla osunut maaliinsa. UW2nd ed on ensimmäistä parempi, nopeampi ja selkeämpi peli. Se on nyt entistä taktisempi ja sitä kautta pelaajan taito pelata korostuu (vrt. vaikka WarMachine, jossa ensikertalainen saa lähes poikkeuksetta käkättimeensä).
Urban War on siis sci-fi skirmishpeli, kun taas VOID ja Metropolis päästävät pelaamaan isommalla mittakaavalla.
Pelaajilla on tyypillisesti malleja keskivertopelissä puolen tusinan ja reilun tusinan välillä. Mukaan mahtuu perusmosureita, eliitimpää hiihtäjää, sankareita, motskarimiehiä, kevyttä tykistöä, peltiheikkejä, raketinheittimiä, pakolliset alienit, gladiaattoreita, Batman-wannabe-liitäjiä ja jopa sumopainijoita. Puolen tusinaa armeijavaihtoehtoa antavat kivasti variaatiota sekä joukkojen että pelijulkaisija Urban Mammothin virallisten mallien puolesta. Mallit ovat nyttemmin Metropoliksen kanssa yhteensopivia ja melko kivutta VOIDin mallit istuvat myös Urban Wariin.
Urban War ei ollut ensimmäisessä inkarnaatiossaan niitä helpoimpia pelattavia. Pelaajat nakittavat omat käskynsä kullekin mallille ja mallit aktivoidaan käskyjen mukaisessa järjestyksessä pelaajien vuorottaessa aktivoitavia malleja - ja mahdollisesti keskeyttäen vastuksen aktivaation yrittämällä nyt vaikkapa taivaalta tippuvien murkuloiden väistöä tai sopivasti näkökenttään ilmaantuneen vihun suolaamista. Peliä hidastivat myös moraalisäännöt, jotka laittoivat isommankin miehen itkemään, kun pienet tinasotilaat eivät vaan totelleet niitä annettuja käskyjä.
Urban War 2nd edition on ensimmäisen inkarnaation suoraviivaistettu ja "tuunattu" versio, jossa vaikuttaisi olevan kaksi yhteenkietoutuvaa punaista lankaa. Lanka yksi on selkiyttäminen ja nopeuttaminen, jotka näkyvät mekanismin yksinkertaistumisena, tarvittavien nopanheittojen karsimisena ja yleisenä panostamisena johdonmukaisuuteen. Toisena lankana vaikuttaisi olevan pelin nostaminen selvästi taktisemmaksi kuin aiemmin: pelaajien on nyt mahdollista ennakoida pelikentän tapahtumia huomattavasti aiempaan enemmän ja miettiä pidempiä taktisia kuvioita - jopa strategioita. Nopanheittojen vähentäminen tuo tätä ennakoitavuutta lisää, koska pelistä on hävitetty monia sääntöjä, jotka aiheuttivat epävarmuustekijöitä pelaajien toiminnalle. Näiden kahden langan yhtyminen vie pelin selvästi taktisemmaksi, mutta myös huomattavasti nopeammin eteneväksi - jopa jouheaksi - peliksi. Isonkin pelin pyöräyttäminen ei enää vaadi koko iltaa, mutta silti mekanismi osaa mallintaa monenlaista jännää epäsuorasta tulesta ja liikkeestä suoritettavista hypyistä aina shokkivaikutuksiin. Mallikohtainen käskyjen jako on kyllä vielä ennallaan, mutta käskyjä on jäljellä enää kaksi: "overwatch" ja "snap fire" - ensimmäisellä malli menee reagointimoodiin ja jälkimmäisellä saa suorittaa aktiivisia toimia kuten liike, lähistely ja tulittaminen. Mukavasti pelin parhaimpiin piirteisiin eli liikkeen ja tulittamisen vapaaseen yhdistämiseen ei muutoksia ole tullut.
Hyvää:
-Vapaa mittaus.
-Epäsuorassa tulessa otetaan huomioon ampujan ja kohdepisteen sijainti esteiden takana. Esim. seinän viereen ei ammuta kranaattia seinän toiselta puolelta. Mekanismi tälle on selkeä ja nopea.
-"Overwatch" on toteutettu esimerkillisen jouheasti. Säännöissä muutenkin vaikuttaisi olevan vähän semmoista "please use common sense" -asennetta tarjotun pelaajille.
-Joukkojen tuunaus. Useimpiin malleihin voi tuunata varusteita, nostaa mallin yleistä tasoa (pelissä välillä 0 ja 3 kulkeva erinomaisuuden statti CAL) ja sen semmoista pikku puuhastelua.
-Peliin tehdyt säädöt nopeuttaneet pelaamista. Isokin peli taipuu melko siedettävässä ajassa.
-Valmis mallikirjo kaikille pelin malleille (varmaan kaikkiaan satakunta tai ylikin) kaikkiin armeijoihin.
-Aktivointimekanismi haastaa molemmat osallistumaan pelin tapahtumiin kokoaikaisesti.
Huonoa:
-Erilaisten maastojen käyttäytyminen ei aina ole oikein luontevaa (vrt. Infinity) ja parhampaan tulokseen päässeekin ehkä miettimällä etukäteen, notta minkätyyppiset maastot jätetään suosiolla varastoon.
-Ihmeellistä sekavuutta stattien ja varusteiden kohdalla. Siellä täällä jokin näyttää olevan valmiiksi laskettu statteihin ja sitten taas toisaalla ei. Ja päinvastoin. Ihan tarpeetonta päänvaivaa pelaajille.
-Peli on jo pitkään ollut aika staasissa. Mitään uutta ei ole tapahtunut pelin tai mallikirjon ympärillä hetkeen. Foorumeillakin on hiljaista. Uusia malleja olisi aina kiva hypistellä.
-Pelissä käytetyn d10 -nopan resoluutio loppuu kesken. Mekanismi toimii pitkälti nopanheittoihin tarjoiltavien muuttujien ristipaineessa ja toisinaan pelaajille tarjotaan niin paljon miinuksia, että onnistuminen tapahtuu vain ns. kympillä, joka on pelissä sellainen auto-success. Pelaajat voivat näin haalia tekemisillään ylenmäärinkin miinuksia, kun onnistuminen ei siitä kympistä enää vaikeudu. Ei tämä toisaalta kovin suuri ongelma ole, mutta sitten toisaalta esim. WarZonen d20 hoitaa resoluutio-ongelman ns. ilmaiseksi.
-Ensimmäisen version ja toisen version välillä on hävitetty joitakin erityispiirteitä joiltakin ja seurauksena eri faktioiden joukot ovat pykälän tasapaksuistettuja toisiinsa verrattuna. Epäilemättä peliteknisistä syistä ... tai sitten joukkojen pistearvojen laskennan takana oleva algoritmi ei ole ongelmaton, aiheuttaa tehosuhdevinoutumia ja korjattu poistamalla ilmeiset vinoutuman aiheuttajat sen asemesta, että algoritmia olisi korjattu. Oikean algoritmin löytäminen on nyt joka tapauksessa pistehintoihin perustuvien pelien Graalin malja, joten ratkaisu on ymmärrettävä.
Hyvää tai huonoa?
-Ristiriitaisin mielin en osaa päättää onko pelin lähitaistelussa ensi-iskun antaminen ilman nopanheittoa aina ns. "paremmalle" osapuolelle ihan hyvä ratkaisu. Se kyllä tekee pelistä pirullisen paljon taktisemman, mutta samalla kovat lähistelijät skalpeeraavat heikommat jannut kutakuinkin kainaloitaan hiestämättä.
-Ei taida ihan mutinoitta skaalautua skirmishistä isommaksi. Eipä toisaalta tarvitsekaan.
Urban Mammothin slogan: Evolve or Die on ainakin Urban Warin kohdalla osunut maaliinsa. UW2nd ed on ensimmäistä parempi, nopeampi ja selkeämpi peli. Se on nyt entistä taktisempi ja sitä kautta pelaajan taito pelata korostuu (vrt. vaikka WarMachine, jossa ensikertalainen saa lähes poikkeuksetta käkättimeensä).