Sotavasara.net

"Comme un cheveau sur la soupe."

Sitä sanoo itselleen tämän harrastuksen olevan enää vain taiteellinen niin kynän ja pensselin edessä, mutta mistähän syystä en oikein koskaan ole osannut siihen uskoa? Pelipöydällä kuitenkin vietetään paljon enemmän aikaa kuin missään muualla kun uudestaan ja uudestaan lähdetään pelaamaan tätä peliä aivan liian heikoilla lähtökohdilla. Siinä missä toisilla on hyvä lista, itse tulen huonolla ja siinä missä toisella on maalattu armeija, itsellä on vastassa sieltä sun täältä maalattuja nappuloita. Noppajumalat olkoot armollisia sotureilleni.

Tänä vuonna mie tein itselleni uudenvuodenlupauksen kun katselin räjähdyksiä Jazz-kadulla yhdessä tovereitteni. Yksi niistä oli olla ostamatta yhtään fikua ennen kuin kaikki on maalattu ja toinen olisi vihdoin jo viimein alkaa tekemään tuosta iänikuisesta lupauksessa edes teoreettisesti mahdolliseksi toteuttaa. Nykyisellä muovin ja metallin määrällä vaaditaan joku 8th:kin huonompi edikka aikaiseksi, että tämä mies saadaan hautaamaan sotakirves lopullisesti, että armeijan monipuolisuutta tai vajaita sellaisia ei kasvatettaisi laisinkaan.

Helpottaakseni lupausteni toteuttamista ja osittain myös Sotun maalauskisan innoittamana, päätin lähteä taas jakamaan koko Suomen kansalle mitä ihmettä tässä taloudessa tapahtuukaan, maalauspöydän ääressä. Aina omista ikuisuusprojekteistani niiden kustannuksia vähentäviin palkkamaalauksiin. Projekteja on paljon, mutta se ei välttämättä ole huono asia. Ei ainakaan tylsistä maalatessaan sitä 100:tta slavea vaan voi loikkia mielensä mukaan projektista toiseen.

Ikuisuusprojekti #1 - Kääpiöt

Mie muistan kun olin vielä pieni ja hintelä ja tyhmä ja sillee kaikkee muuta mitä nykyään en ole. Ostin itselleni oikein virallisia nappuloita läjäpäin käytettynä huokeaan hintaan niillä rahoilla, mitä nyt sattui lompakossa olemaan. Mutta koska kääpiöillä pelaaminen ei ole mistään kivoimmasta päästä yhden suuren vaiheen puutteen vuoksi, niillä pelaaminen väheni vähenemistään kunnes lopulta päätin myydä kaikki nappulat. GW:n hinnannousut myös ajoivat armeijan laajentamisen nykyistä isommaksi sellaisiin summiin, että morjes. Tää napanöyhtäpartaukko ei maksa sellaisia summia. Armeijan sain tuolloin puoliksi maaleihin.

Sitten jostain ilmestyi vaihtoehtovalmistaja Mantic ja tämä mies koukuttui täysin. Haltiat näyttivät siistiltä alkuunsa, mutta kääpiöihin mie tykästyin paljon enemmän. Maelstorm kun vielä oli pystyssä, tunsin vastuttamattomaksi olla hankkimatta haltuuni uudestaan näitä partasuita, joilla on törkeen ruma parta. En ole koskaan ollut minkään tuommoisen parran fani. Mie olen enemmän Suursmurffiparta-fani kuin mitä hevimiehet kantaa.

Puolitoista vuotta ns. bataljoonaostoksen jälkeen maaleissa on:
10 Crossbows
14 Hammerers
El edit: Huomasinpas nyt kuvia laittaessa, että kilpiä maalatessa oli laiskottanut. Vähän kesken...




Koska olen tyhmä ja laiska kuten kaikki muutkin Sotulaiset, en tuntenut tarpeelliseksi vielä toistaiseksi alkaa omia joukkojani suuremmin korostamaan. Otan mieluummin kaksi maalattua yksikköä kuin yhden valmiiksi maalatun yksikön. Näin uskottelen saavani nopeammin armeijani maaleihin. Basetus on perseestä enkä sitä harrasta kuin pakosta tai vahvan lääkityksen alaisena. Olen kärsivällinen ja vien tarvikkeet joskus Ropeconiin ja annan Terminator Sergantin tehdä sen kun odottaa BFG:hen seuraa. Voin ruokkia sut sitten Peitsa kun oot homman saanut kondikseen.

Ikuisuusprojekti #2 - High Elves

Toisin kuin kääpiöt, Helffejä en olekkaan omistanut kertaakaan aikaisemmin. Joskus vaihoin vähän örkkejäni niihin kun uskoin korkeakorvien menevän kaupaksi helpommin, mutta siihen aikaan ei paljoa nappaillut pelata mokomilla. Se tuntui armeijatasolla niin... heikolta ja sellaiselta, ei siistiltä. Ainakin fikujensa puolesta Helffit ovat minun mielestäni jo kahdella eri vuosituhannella olleet rumin armeija mitä Fabassa on virallisten nappuloiden puolesta. Nyt tosin vuosien varrella huomasin Lotrin puolella olevan kauniita sotilaita ja Manticin omien ollessa lähinnä vain keihäitä ja jousia, päätin lähteä oneposelinjalle.

Päätöstä kaduttiin vasta kun GW nosti hintoja ja puolitti Lotriboksit. Mutta toisaaltaan, onko 20:stä Miekkamestarista, keihäästä ja jousesta 100e paljon? Ei minusta loppujen lopuksi. En muista enää Nikkiä, mutta kiitos random Sotulainen, joka myit minulle nämä hyvään hintaan. Ostokset eivät ole menneet vain pölyä keräämään.

8 Jousipyssyjä
8 Keihähaltiaa
8 Miekkamestaria





Ikuisuusprojekti #3 - Kaaos

Kun löysin Lotrit, muistan katsoneeni niiden nappuloita pitkään. En vielä ymmärtänyt silloin miten ihmeessä onnistuukaan tilaus Boosteppiin ja sitten kun siinä onnistuin, rahat menivät ihan johonkin muuhun kuin kaaokseeni. Niin hienoina pitämäni nappulat odottivat kiltisti kaikessa rauhassa sivussa ja nyt vuosi sitten otin itsestäni kiinni ja Porin pelikaupan avauduttua pistin tilauksen. Tämä prinssi korruptoituu nopeasti pikimustaksi, mutta koska Elika on minun hyvä ystäväni ja vietin todella paljon hänen kanssaan aikaa, jäi nappulat toviksi sprueihinsa kiinni.

Nyt tosin kun tuumin lähestyvää Ropeconia (miten ihmeessä se on jo noin pian?), on pohdinnan alla minkä armeijan sinne tuonkaan. Lotriörkkejäni olen siellä ulkoiluttanut ja Delffit piessyt rohkeasti ja viimeksi otin rohkeasti pataan rotillani Morriganin kaaokselta Jupun cheerleedaamassa vieressäni ilman paitaa. Therefore johtopäätös kaaoksen lujuuteen ja onpas niitä nyt tullut palkkamaalattuakin kesän jälkeen varmaan jotain 2000p pisteen edestä. Ehkä ensi kerralla pistän kuvia niistä aikaansaannoksistani. Mutta mutta, kaaos kovasti kutkuttaisi ja kalliiden pistehintojensa puolesta armeijani jäisi pieneksi lukumääränsä puolesta.

Todennäköisesti kevään aikana kaaos tulee siis olemaan projekteistani se koviten kulutetuin muiden jäädessä taka-alalle tro powerin edessä.

Kaaos is coming! Are you ready Morrigan for vengeance?



Jos jotakuta kiinnostaa, niin kuvassa on Maukkoja, Warruja, Horsemenejä ja velho.

Hauskaa kaaoksessani on ehdottomasti se, että he saavat todella paljon hirviöitä. Mistään sikatyhmästä Chimerasta en puhu nyt vaan joistain coolemmista kuten Tähtipelaajista (jättiläinen) jne. Seuraavia nappuloita tulen hyväksi käyttämään törkeästi ögrearmeijastani, joiden perään myös pari vuotta kerkesin kuolaamaan. Siinä missä Kaaokseni valmistuu, valmistuu salakavalasti myös ögreni.

Ikuisuusprojekti #3.5 - Ögre/kaaos

6 Ironguts / Chaos Ogres


Lähikuva melkein valmiiksi maalatusta dudesta.

Se on muuten jännää, että mie joskus omistin Fabaogreja. Ostin ne, pelasin kerran ja myin pois kun kaveri ne halusi itselleen. Musta alkaa tuntua siltä, että sen lisäksi, että minun on pakko omistaa jokainen Faba-armeija, minun on ihan välttämättömästi omistettava ne kahteen kertaan jossain elämäni vaiheessa.

Privater Pressin nappulat ovat muuten ihan sikakalliita. Onneksi on olemassa aina käytetyt nappulat ja jälleen kerran, Sotulainen, jonka nimeä en muista, kiitoksia rölleistäsi. Baset vaihan kun jaksan ja Termis basettaa kesällä.

Laitahan äijä hei kuvat imagetägien väliin, ei noita photobucketlinkkejä kukaan jaksa availla.

Aamen. Klikkaa sitä Direct-kohtaa siinä oikealla niin saat linkin kuvaan helposti.

Jaah, onko ne imagit niin käytännöllisiä? Onhan se mukavaa, että työt näkyvät suoraan ilman linkkien availua, mutta itseäni häiritsee aina sivun lataamisen odottaminen ja scrollauksessa ylöspäin pomppimisen kun yritän katsoa viimeisintä viestiä kun edellisten viestien kuvia ladattiin sopivasti lisää.

Ogret on eniten mieleen. Vihreä vähän mietityttää mutta esim. panssari on hienosti tehty ja tykkään sävystä.

Mutta miten noin paljon pyöreitä beissejä - eikö tässä kuitenkin ole fabasta kysymys?

El Capitan kirjoitti:Jaah, onko ne imagit niin käytännöllisiä? Onhan se mukavaa, että työt näkyvät suoraan ilman linkkien availua, mutta itseäni häiritsee aina sivun lataamisen odottaminen ja scrollauksessa ylöspäin pomppimisen kun yritän katsoa viimeisintä viestiä kun edellisten viestien kuvia ladattiin sopivasti lisää.

Ihmettelen kyllä hyvin vahvasti jos yksittäisten photobucketlinkkien availu on mielestäsi käytännöllisempää ja nopeampaa kuin imagetägeillä varustetun ketjun selaaminen.
Olisikohan siinä tapauksessa aika päivittää se nettiliittymä? Niitä saa nykyään aika edullisesti.

Mitä itse figuihin tulee, niin melko perus hyvää pelipöytäjälkeähän sieltä on tulossa. Ogrejen panssarit näyttävät tällähetkellä aika hyvältä, muuten en oikeen tiedä mitä muuta noista kommentoisi kun näyttävät olevan niin pahasti wip.
Suosittelen myös panostamaan hieman tuohon kuvauspuoleen, jos valaistuksen kanssa on suuria ongelmia ja kuvaat digipokkarilla niin voit koittaa heijastaa salamaa jonkin paperiarkin avulla tai pehmentää sitä jollain vaalealla kankaalla. Näin kuvista tulee valoisampia, mutta ei puhki palaneita.

Kharon kirjoitti:Ogret on eniten mieleen. Vihreä vähän mietityttää mutta esim. panssari on hienosti tehty ja tykkään sävystä.

Jooh, vihreä mietityttää minuakin. Lähdin vaan maalaamaan niitä siitä keskitasosta ja Scorpion greenillä yritän joitain korostuksia saada aikaiseksi. Tai niin ainakin purkissa lukee, mutta jos minun mielipiteeni haluaa, niin nuo kaikki layerit ovat pelkkää vettä. Toistaiseksi on vielä hakusessa hieman nämä vaaleat värit vaikka niitä tykkäänkin maalata, on siistin lopputuloksen paljon helpompi saada aikaiseksi tummilla väreillä. Kyllä se vihreä sitten joskus näyttää hyvältä, joskus.

Panssarista itsekin tykkään ja mietinnässä on sen suhteen kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisenä kävi mielessä free handaily ja joidenkin kuvioiden tekeminen, puutteellisilla taidoilla tietenkin. Toinen olisi sitten tylsä Kommando Khaki drybrush. Päättämättömyyden vuoksi ovat vielä toistaiseksi tuon näköisiä. Kai mää joskus haluan free handitkin oppia, niin ensiksi karseiden taidonnäytösten jälkeen teen armeijan viimeiseen ukkoon kelvollisen suorituksen.

Kharon kirjoitti:Mutta miten noin paljon pyöreitä beissejä - eikö tässä kuitenkin ole fabasta kysymys?

Fabasta on kysymys ja en voi mitään muuta sanoa kuin saman kuin basetuksenkin kohdalla. Jotkut aina sanovat maalaamisen olevan itselleen se kaikista pahin alue tämän harrastuksen parissa, mutta itselle se on aina ollut liiman käsitteleminen. Palasten liimaaminen kokonaiseksi ukkeliksi tai ihan mikä muu liimaus tahansa on jotain, mitä en voi sietää ja etenkin silloin, jos joudun käyttämään metalliliimaa. Sitä on aina tein mitä tahansa ja liimasin kuinka vähän tahansa ihan kaikkialla. En tiedä mitä tapahtuu, mutta olen ilmeisesti luonnonlahjakkuus laittaman sormiini enemmän liimaa kuin nappeihini.

Koska tuossa on kuutta ratsumiestä lukuunottamatta kaikki Helffini toistaiseksi, en ole tuntenut tarvetta liimaamaan sormiani vielä toistaiseksi. Sen voin tehdä myöhemminkin. Ogrejen kohdalla puolestaan minulla ei ole baseja, joille ne siirtää. Ovat tosin tilauksessa kun liigaan ilmoittauduin kyseisellä armeijalla.

Mihinkähän mahtoi Halffiksen viesti lähteä, mutta herralle tiedoksi, että mie etein tuota aihetta. Niin Sotun omalla kuin Googlenkin haulla. En löytänyt, jonka vuoksi jouduin tekemään uuden aiheen kun en millään jaksa lähteä selailemaan miljoonaa sivua sen yhden ketjun takia. En hävennyt silloin enkä häpeä edelleenkään tuolla laatikossa olevia tekeleitäni. Ne ovat hienoja ja jossain vaiheessa toivonmukaan tämänkin ketjun kanssa otetaan taas eri materiaalit käyttöön. Mutta mutta, uutta kivaa on taas päässyt tulemaan tässä talossa. Väriä on joukot saavuttu ja Kaaos on kohdannut ensimmäisen tenkkapoonsa.

Ikuisuusprojekti #3 - Kaaos

Yksikön kokonaisilmeen suhteen vielä vaatimaton yleisilme, mutta tästä se lähtee. Tämän jälkeen sitten seuraavia kerroksia maalatessa siitä saadaankin valmiin näköinen yksikkö. Yhtä kerkesin kuitenkin yrittämään saamaan edustuskuntoon ja osviitaksi, miltä näiden pitäisi näyttää.



Mutta mikähän ihme ja kumma siinä onkaan, että kun maalaan jolle kulle toiselle nappuloita, niistä saan kauniita. Mutta sitten kun ne omat tulee siihen nokan alle ihmeteltäviksi, niin sitten jäljeksi tulee tämän näköistä? Hassua myös, nyt kun katselen sitä parasta kuvaa, jonka sain otetuksi, ehkä voisi vähän lisää panostaa sitten jatkossa siihen kuvauspuoleenkin. Ei sillä, että tässä kaverissa olisi paljoa katsottavaa, mutta on siinä kyllä enemmän kuin kuva antaa ymmärtää. Pahoitteluni.

Oli kuitenkin kyseessä tuo siniseni tai valkoiseni, jotain voisi tehdä yleisilmeen kohentamiseksi. Toistaiseksi minua myös hävettää puheeni niin Porin maaperällä kuin yleisestikin siitä, milloin nappula on maalattu. Siinä missä joku on sitä mieltä, että kolme maalia riittää maalaamiseen, itse pääsen vasta alkuun. Kaiholla otin projekti 4:n, rottani, laatikostaan, ja ihastelin niiden 9:n maalin sotilaita laskematta laisinkaan high light sun muita toisen kerroksen maaleja. Siinä on maalattu nappula. Tämä, pyh, kahden maalin nappula, on häpeätahra kokoelmissani. Jotain voisi keksiä sen piristämiseksi kyllä...



Maukoille kuuluu myös hyvää. Tuossa eilen kun olin tyttöystävälleni henkilökohtaisena kuljettana 60km päähän nypläyskurssille, niin sain hyvin kulutetuksi 3h maalaamalla käyttökelvottomiksi muuttuneita sotilaitani. Kauniit nappulat nuo Easterlingit ovat kyllä ja vaikka mitä shaissea ovatkin, haluan ne nostaa pöydelle. Vielä jokunen uupuu, mutta toistaiseksi ovat vähän jäässä ennen kuin keksin mitä teen tuon sinisen kanssa. Keksinnöistä kun nyt puhutaan...



Valkoinen on hieno, koska se on kirkas ja huppelispuppelis poni ihaa jee jee akustinen kitarasoolo kaikilla on kivaa meininki on se minun juttuni, millä haluan armeijani tulevan maalatuksi. Musta tosin on vain... yllättävän hyvän näköinen tuon nykyisen sinisen kanssa. Ruskea kävi ensimmäisenä mielessä, mutta se on mukana niin monessa muussakin armeijassani, että tästä porukasta toivoisin tekeväni niin ruskettoman, onko tuo edes sana?, kuin mahdollista. Kun valkoinen unohtui Poriin, niin katseltuani sen oman aikani tuota mustaa, mieleeni tulee kyllä kummasti kaikkien huppujen ja huivien maalaaminen takaisin mustaksi.

Maalaaminen on hankalaa. Kokoaminenkin myös. Miten tuo yhden marauderin kilpi meni väärin päin!? Mutta mutta, Kaaos alkaa olemaan toistaiseksi hyvässä kuosissa. Heppamarat ja 8 maukkaa vielä maalaamatta ja sitten on koko kokoelma sankaria lukuunottamatta valmis. Therefore, armeijaa saan laajentaa.

Ärsyttää kuitenkin nuo mutkat tuossa tielläni. Kai mää otan hermolomaa hieman jonkun toisen projektin kanssa nyt. Jos mie ne Dragon Prinseni seuraavaksi maalaisin. Hmm... niillä ei ole mitään basea. Oi voi minua pientä poloista... Mä haluun halin!

Hei, ihan tyhmää. Mie kun kuvittelin päivittäväni tätä kellon tarkasti aina samoihin aikoihin sama päivänä. No höh, tyhmät kiireet ajoivat sen tähän päivään.

Täällä päässä maailmaa onkin tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kahden viikon aikana. Kaaos edelleen istuu kyhjöttää maalauspöydän kauimmaisessa nurkasta pois maalien luota kun sanomapaperin luokse on nostettu äijä toisensa jälkeen haltiaa jos jonkun moista. En muista tarkalleen oikein, koska aloitinkaan ikuisuusprojekti 2:ni valmiiksi viemistä, mutta ei siitä pitkää aikaa kyllä ole. Uskaltaisin jopa sanoa, että tuossa vuodenvaihteessa niitä ensimmäisen kerran aloin maalailemaan kunnolla yhtä satunnaista väriä silloin tällöin lukuunottamatta. Porin jengille olenkin jo rehvastellut mega-epic päivityksestä ja nyt se on koko kansan nähtävissä.

Ikuisuusprojekti #2 - High Elves


Joskus kun Boostep vielä tarjosi hienon valikoiman miniatyyrejä, tuli tehtyä kimppatilaus kavereiden kanssa puljuun ja seuraavat nappulat tulivat maalattua jokseenkin nopeasti. Sinänsä harvinaista minulle, tai ihan kelle vaan, ostaa nappula ja maalata se melkein välittömästi sen jälkeen. Pitkään ovat kuitenkin olleet jossain laatikoiden pohjalla ja nyt he pääsevät ansaitusti johtamaan uljaita haltioiden suurta sotajoukkiota jonain kauniina päivänä kun päätän taas jälleen kerran hammeroida. Viime kerrasta on kaksi kuuta, niin varmaan sitten huhtikuussa näemme mitä noppa jumalat pitävät aikaansaannoksistani.

Kaksi wannabe sankaria vieressä osoittamaan miten mie diggaan eri valmistajien skaaloista. Nuohan sopivat aivan mainiosti toistensa kanssa yhteen. Hih hih. Kukaan ei näe yksikön sisältä. Luojalle kiitos en ole perfektionisti.


Oliko tämä oikeasti se minun paras kuvani? Hui kauhia. Shadow Warrioreita ja oma henkilökohtainen suosikkini tulevassa armeijassani. En tiedä miksi, mutta joskus näitä katsoessani päätin suoraan ken onkaan hienoin modeli tulevassa armeijassani. Ei näitä ole voittanutta. Ostettu vuonna 2010. Tarpeeksi pölyä keränneinä ovat hyvä nostaa maalauspöydälle viimeinkin. Vielä tosin mokomia olisi jäljellä...


Joskus taanoin pohdin miten saisinkaan armeijastani paljon siistimmän ja tulin päätöksiin eri armeijoiden yhdistämisestä keskenään. Muistan joskus jossain turnauksessa, sovitaan vaikkapa Ostiumissa, oli pakollisena pieni taustatarina jokaiselle armeijalle ja luovuus armeijan kokoonpanossa oli enemmän kuin sallittua. Muistan nähneeni erään sankarin, joka toi Empiren pöydälle, mutta pöydälle nousi muutama luurankoyksikkö, jotka olivat fluffissa uskollisia keisarille ja tahtoivat palvella häntä kuolemankin jälkeen. Tai jotain siihen suuntaan.

Ajatus tälläisestä leikistä oli minusta erittäin kiehtova ja ajatus kirjoittaa parempaa fluffia omalle armeijalle vielä kutkuttavampaa. Jos jotain on jäänyt jäljelle kuolevasta harrastuksesta, areenoinnista, se on kynän teroittaminen. En ehkä heti suoraan uskalla lähteä yhtä rajuun fluffileikkiin kuin luurangot Empiren seassa, mutta kun halvalla lähti silloin joskus täältä random sotulaiselta vuonna 2010, päätin piristää yksiköitäni muutamalla ihmisellä. Kuvasta jäi uupumaan 5 jousipyssyä, mihinkähän ihmeeseen ovat päässeet putoamaan?


Katso yllä oleva teksti.


Vaikka Corella voitetaankin kaikki pelit, koska niitä saa lukumäärällisesti eniten, on hyvä olla jotain erikoisempaakin kentällä. Kopoti kop kop, entiset Tyranid Warriorini muuttivat olomuotoaan kun Raaka-Arskan kanssa vaihdoimme luoja ties kuinka kauan sitten Conissa nappuloita päittäin. Viimeinkin sain ne maaleihin ja ylipäätänsä tein niillä jotain. Onko minun Warrioreistani ollut yhtä suurta iloa ja hyötyä?

En tykkää maalata heppoja. Jos maalaan hepan ensin, on vielä ukko maalattavana ja sama toisinpäin. Argh. Ei tykkäse.


Siinä onkin sitten koko haltiaperhe.

30 Keihästä
27 Jousipyssyä
12 Swordmasters
6 Dragon Princeä
5 Shadow Warrioria
Noble & Maagi

Kaikki tämä johonkin abautti rallaa kahden kuun sisään. Suurin osa kuitenkin kahden viikon sisään. Hyvä minä.


Hyvä minä tosiaankin. Jäljellä olevaa kasaa Helffejäni katsoessani jotenkin tekee mieli ottaa pois tuo "ikuisuusprojekti" kohta. Kun katsoo armeijakokonaisuutta tästä uupuu kuitenkin vielä paljon. Puuttuu 10 Ellyriania, haluaisin kahdet vaunut ja röpöttimet. Myös toinen yksikkö keihäitä ja joku eliittijengi olisi kiva. Jotenka tämän pienen pienen joukkion jälkeen olisi vielä n. 50 jalkaväkeä, 10 ratsastajaa ja 4 sotakonetta maalattavana. Sitten, minulla on koossa ja maalattuna monipuolinen ja suurilukuinen High Elf armeija.

Vau. Uskomatonta. Tahdon kiittää saavutuksestani MacGyveriä. Sarjaa, jonka ensimmäinen ja kenties maailman parhain kausi kaikista sarjoista, pyöri jokaisella maalauksen hetkellä. Hieno sarja.

Ensi kerralla lisää saavutuksia joskin vähemmän. Työt ja sukulointi vie yllättävän paljon aikaa maalauspöydältä. Lupaan myös yrittää kovemmin kuvien suhteen.

Hohoo! Vielä on sunnuntaita jonkun aikaa jäljellä. Hienoa. Tällä kertaa ei ole ihan niin mega epic päivitys vaan vähän pienokaisempi. Pitkät päivät ja loppuviikon sairastelu vei vähän miestä johonkin muuhun suuntaan kuin maalauspöydän äärelle.

On puhdasta utopiaa ajatella voivansa pitää kokonaisen vuoden ajan lupausta yllä, joka kieltää ostamasta lisää miniatyyrejä peleihin, joita ei pelaa. Tämä on kuitenkin harrastus, jossa visuaalinen ilme on todella voimakas ja vahva, jonka vuoksi uuden haaliminen on edellytys. Päivästä päivään sängystä kun ylös nousee ja näkee ne samat nappulat siinä pöydälle, silmähän mielestä puhumattakaan turtuu ja tylsistyy siihen jokapäiväiseen puurtamiseen mitä näiden kanssa saa harrastaa. Vaikka niitä kuinka maalaa, niin lada on aina lada vaikka kuinka sen punaiseksi värjäisi. Siispä mieleni teki vähän pienentää lompakkoani ja ostinpas uusia fikuja.

En ole koskaan suuremmin välittänyt 40k:sta sillä näen sen hyvin tylsänä pelinä. Kaikki liikkuvat saman verran, kaikilla on identtiset statit ja kaikki pelaavat marineeja. Aina kun olen pelaamaan ryhtynyt, on jotenkin pääsääntönä ollut hajoittaa jokaisella vuorolla vähintään yksi tankki, jotta voittoon olisi edes siedettävät mahdollisuudet. Kilpavarustelu erikoisaseiden kanssa on kuin suoraan Worms Armageddonin pilapätkästä, joka on vähän leim minusta. Samaan tapaan Fabassa nykyään S3, jonka pitäisi olla se pelin vakio strena, ei tee yhtään mitään, 40k:ssa boltterilla ei tee yhtään mitään.

Turnauksiakin kun katselee, niin siellä on nähty jos jonkin moista Nidzillaa ja omaksi kauhukseni joskus todistin Ropeconissa Necron armeijaa, jossa kaikki olivat juuri ilmeistyneissä Croisanteissa odottamassa 2:s vuoroa. Jei, hieno peli. Koska uudestaan?

Haloarmeijani on maailmalla kuulu ja Halffikselle useaan otteeseen henkilökohtaisesti todistettuna yksinkertaisesti maailman upein koskaan tehty armeija, mutta sen rinnalle olisi kuitenkin jotain muutakin kivaa saada. Se on vaan vähän leim kun voi vain sillä samalla listalla uudestaan ja uudestaan pelata. Kaikki yllä oleva roska on kuitenkin sitä ääripäätä, jonka kanssa en tule sopimaan toista peliä ja ainakin täällä Porin alueella pelaajakunta on mukavaa. Miksikäs siis ei voisi miettiä jotain jengiä tähänkin peliin, jota en pelaa kuin pelin pari vuodessa? Sitä paitti, tässä pelissä saan rakentaa kaikkea mielikuvituksellista ja siistiä.

Kovasti katselin miten hyvä Battleforce taulla on kun saa kaikkea kivaa, mutta kun täällä päässä liikkui kivasti kasaamattomia DV:n palasia, niin ei ollut tälle miehelle vaikea arvata minkä armeijan ottaakaan koottavakseen. Tämä poika on stereotyyppinen 40k-pelaaja ja marinoi.

Ikuisuusprojekti #4 - Dark Angles

Ensin hieman WIP-kuvia, koska haluan ja voin. Vielä en lunasta lupaustani kuvien panostukseen vaan tyynen rauhallisesti napsasin kännykälläni kuvat. Kun tuumasin miten nämä lähden maalailemaan, niin heti ensimmäisenä mieleen välähti sama resepti mitä käytin viimeisimmässä palkkamaalauksessani. Sotun maalauskisassakin nähdyt Trollit olivat kauniita ihonsa väriltään ja olen erittäin ylpeä aikaansaannoksestani, mieleni teki tehdä sama kyseiselle armeijalle. Vaikka nimessä onkin Dark, niin se on pelintekijän tekemä typo. Jos sen oikein lukee ja googlaa tarpeeksi kauan, voi löytää todisteita, että Gw:n alunperin olisi pitänyt nimittää miehiä Bright Angles.



Mikä näissä WIP-kuvissa on hauskaa ainakin minusta, että oma tajuntani ei kykene pysymään aina kasassa kun maalailen. Jokaisen ukon jälkeen pitää vähän kyseenalaistaa itseään, että mitä ihmettä onkaan tekemässä parhaillaan. Tällä kertaa tosin en ollut ainoa, joka epäröi lopputuloksen kohdalla vaan myös tyttöystävän veli tuli katsomaan, että mitäs ihmeellisiä viritelmiä täällä harrastetaan. Luotto maalausjumaliin ja hienoon lopputulokseen on kuitenkin korkea. Sutiin vain lähintä nestettä ja ukko käteen. Kyllä siitä hyvä tulee ennemmin tai myöhemmin. Omasta mielestäni alkavat näyttämään jo joltain.



Yksi asia mikä minua on aina inhottanut 40k:ssa myös on värimaailma. Jos vertaa Fabaan, niin siellä minun pitää maalata vaatteet, iho ja ase. 3 asiaa kun puolestaan 40k:ssa on vain haarniska ja siinä se homma sitten käytännössä olikin. Kovasti teki mieli lähteä jotenkin tuomaan tuohon haarniskaan eri sävyjä mukaan ja tuumasin onnistuvani siinä sekä washien ja sekoitusten kanssa. Olkoot se sitten kulumaa, mutaa tai muuta soraa tai sitten jokin naamiointiväri, tämä maalausresepti oli paljon vaikeampaa tehdä näihin sileäpintaisiin sankareihin.

Eräs toverini joskus totesi, että ei ole lainkaan hullumpi vaihtaa joskus sävyä viitassa yksikön keskellä. Jos jokin viitta olisi erivärinen naapurinsa kanssa, yksikköä ei olisi niin tylsä katsella takaa. Nuo sanat päässä pyörien, tuumin, että mitähän mie seuraavaksi keksisinkään ennen lopullista sivallusta. Washin kanssa voisin viedä haarniskan väriä vähän minne tahansa ennen kuin tuon sen kirkkaimman vihreän peliin mukaan. Kokoelmista löytyi punainen ja muistin miten siistiltä se näyttikään kun kokeilin sitä yhden trollin jalkaan.



Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen ja ei tuo minusta laisinkaan hullummalta näytä. Smoothit blendit eivät ole vielä erikoisalaani, mutta kyllä se sitten sen 100+ nappulan jälkeen varmaan alkaa paremmin onnistumaan. Ehkä vähän huonosti tuo kirkkaan vihreä sopii tuon punertavan alusen kanssa, että en ihan jokaiseen nappulaan tule käyttämään kyseistä washia. Joihinkin sankareihin sitä voi kuitenkin käyttää, niin saadaan sitä vaihtelevuutta siihen yksikköön.



Vähän mietityttää nyt, että pitäisiköhän tuohon haarniskaan lisätä vielä jotain? Devlani ei haluaisi jokaista ukkoa huuhdella, mutta joku vihreä voisi olla ihan näppärä. Tai sitten ei, emmää taia jaksaa. Mutta ne 9 muuta sankaria jaksan kyllä. Ehkä ensi viikolla, mikäli aikaa tulee olemaan.

Jossain vaiheessa taas rakennellaan sitten. Ihan vain rakentamisen iloksi.

Mitenhän minä tämän näinkin kauas annoin valua ennen kuin jaksoin laittaa mitään siistejä kuvia. Nyt on muutakin näytettävää kuin pelkästään liukuhihnamassaa. On vähän ollut semmoinen jännä kuukausi tämä maaliskuu kun täytti työvuoroilla, niin ei ole ollut paljoa aikaa maalailla saatika sitten laittaa kuvia ja sen semmoisia nettiin.

Baseja ei vieläkään ole tehty, mutta siihen tulee jossain vaiheessa muutos. Olin niin etevä pieni poika, että en ole mitään maalannut baseensa kiinni, niin saan helposti muokatuksi jotain siistiä ja hienoa semmoista siihen alustaan. Tyttöystäväkin juuri sopivasti tarjoutui auttavaksi kädeksi siihen hommaan, että ehkä tässä joku lähikuukausi tehdään viikonlopputalkoot. Sitä päivää odotellessa on tullut tuolta sahalta otettua kaikkea siistiä aina jäkälästä kaarnaan taskuihin. Kai niistä saa jotain koristetta aikaiseksi. Islanninjäkälä ainakin näyttää käheeltä kun ensin kuivaa ja sivelee erikeepper+vesi mömmöllä.

Ikuisuusprojekti #4 - Dark Angels



Tällä kertaa on tullut suuria muutoksia meidän uusimmalle tulokkaallemme, Dark Angeleille, jotka tuli ostettua täkäläiseltä biologisten aseiden, tappavien kissankarvojen suurmestarilta, Petteri Palomäeltä aka Furinjilta. Aikaisemmin maalasin niitä lähinnä silloin kun katsoin, tai pikemminkin yritin kestää, kokonaisen Putous-jakson lävitse tyttöystävän hurratessa Antskulle siinä vieressä, nyt niiden maalaamin vähän hidastui sarjan loputtua.

Telkkarin katsomisen ohella näitä lähinnä katsottiin kun odotin koulun jälkeen junaa. Jotenkin se tunti ja vartin pituinen odotus on pitänyt käyttää hyödyksi. Hyödyksihän se käytettiinkin.



Sanoin joskus aikaisemmin, että 40k-nappulat olisi todella tylsä maalata. Sitä ne muuten olivatkin. Haarniskan jälkeen ei noissa ollut enää paljoa mitään jäljellä. Sinällään ihan kiva, että nappulat tulevat nopeasti maaleihin yhden värin jälkeen, mutta tuo haarniskan maalaaminen oli niin uuvuttavaa puuhaa kun niin monta eri vaihetta sisälsivät.



Minä paljon mieluummin katsoisin sellaisia töitä, joissa se työmäärä jakautuisi paljon paremmin eri osiin. Nyt näistä kun sai sen yhden värin kunnolliseksi, niin mitä sitä enää mitään alkaa maalailemaan. Olen todella iloinen siitä, että olen tyytyväinen lopputulokseen. Vaikka aluksi näyttikin todella pahalta, että jokaisesta haarniskasta tulee vähän erisävyinen kuin viereistä, ei sekään minua oikeastaan haittaa.



Kuka sitä nyt mistään kloonisotilaista pitäisi ja olkoot sitten toiset vähän kulahtaneiden, likaisempien tai muuten vain prässättyneidempien, onko tuo edes suomenkielinen sana?, haanriskoiden omistajia. Se minua vain harmittaa, että näitä on valmiina 8:n. Yksi lisää pitäisi olla ja melkein onkin, mutta yksittäinen asesprue jäi spreijaamatta ja siten vähän orpon oloinen jantteri jäi pääsemättä vielä ryhmäkuvaan.

Nämä mariinit saavat liikkua armeijassani ilman heavy asetta, koska pitää mahtua Chapter Masterin kanssa Rhinoon. Jos siis jaksan sellaisen joskus ostaa eli rakentaa itse. 29e tankista vähän sillee kallista puuhaa minun kaltaiselleni ihmiselle, että jos ei käytettynä niin sitten itse tehtynä. Olkootkin maailman rumin väsäys, oma ylpeyteni ei anna koskaan anteeksi, että jättäisin scratchbuildin tekemättä.



Terminaattorit olivatkin sitten ihan toista maata. Näissä oli kaikkia siistejä juttuja aina köysistä höyheniin. Näihin sai väriä vähän paremmin tuotua esiin ja olen paljon tyytyväisempi näiden ulkoasuun kuin mitä perusmariineihin.



Haanriskoissakin kokeilin säästää aikaa ja jätin punaisen washin laittamatta ennen kirkkainta vihreää. Siinä missä perusmarsuissa se vähän epäonnistui ja kyseinen yksilö törröttää aika selvästi keskellä kämmentä kun vähän tarkemmin katselee, näissä se onnistui paljon paremmin. Muutaman vuoden päästä varmaankin unohdan, että vähän erilaisempia reseptejä tuli näissä pojissa käytettyä.



Seuraavana onkin sitten vuorssa varmaankin kaksi Land Speederiä. Lahjoituksesta kiitos velipojulleni, joka antoi minun armeijaani lisäyksen, joka onkin sitten maailman koolein. Jonain päivänä toivonmukaan ehkä ja kenties mie lähden johonkin turnaukseen ja ulkoilutan maksimimäärän Land Speedereitä. Emmää tii mitä mieltä te olette, mutta omasta mielestäni kyseiset leivänmurut taivaalla ovat maailman kauneimpia väkätyksiä. Dredikin tuli hankittua Rascal91:ltä ja onkin saanut jotain maalipintaa jo yllensä. Kaippa sitten ensi kerralla näemme senkin maalattuna.

Ainoo vika minkä näen niissä kavereisssa on se, että ne ovat ehtaa Gw:n muovia. Nyyh. Itkettää. Mutta kai mää tämän kestän... Kai. Ehkä. Jonain päivänä.