Sotavasara.net

Hör hör hör

Jospa sitä aktivoituisi täälläkin. Oon ollut noin parisen vuotta vähemmän aktiivisempi figuilun kans, kun on tullut panostettua muihin taidesörssimisiin ja ollut muutenkin lievää motivaation puutetta figuiluun.

Mutta tässäpä tällaista showcase-ghoulin alkua. Maalasin tosiaan ekan figuni, GW ghoulin, vuonna 2006 ja siitä ponnahti aikoinaan semmoinen höpöidea, että maalaisisin aina ghoulin samalla väriteemalla joka viides vuosi. Ihan vaan huvin vuoksi, ja näkeepähän samalla taitojen kehittymisen. Sekä voi masentua, kun tajuaa tulleensa jälleen vanhemmaksi. Tästä tulee siis jatkumoa kyseiselle ghoulilinjalle. Linkkailen vaikka myöhemmin aiempien ghoulien kuvat.

(Saa nyt nähdä, osaanko käyttää tätä Sotun kuvaliitesysteemiä)

Joku saattaa tunnistaakin kaikki osat: Dynaamista dynaamisempi! Taitaa ghouli tietää, että seinän takana on tuoretta lihaa tarjolla. Oon jo tarpeeksi monta kertaa vahingossa napsauttanut showcase-figulta raajan irti, joten nykyään kaikki menee neuroottisella pinnauksella kiinni. Saa ainakin mielenrauhan konvertoidessa. Jalat olivat alunperin hiipimisasennossa, joten niitä piti leikellä, että näyttävät juoksevilta. Eli toiseen polveen lovi ja koiven taitto taakse. Alkuperäiset varpaat piti kans leikata, koska olivat luonnottomassa asennossa (merkattu katkoviivoin) juoksemisen kannalta. Skulptailen ne sitten luonnollisempaan asentoon.
Seuraavaksi sitten stuffailua!

Hohoo, Jarva-settiä, harvinaista herkkua! Innolla seuraamassa!

Jes! Tosi hienoa saada sut takaisin foorumille. Mielelläni näen lisää hienoja tuotoksiasi. Tee vaikka joku uudenvuodenlupaus että maalaat joka päivä...

Hammerheart kirjoitti:Hohoo, Jarva-settiä, harvinaista herkkua! Innolla seuraamassa!

Kiitos! Saa nyt vaan nähdä, että onko herkkuilu taantunu tässä tauon aikana.

Lateksimajava kirjoitti:Jes! Tosi hienoa saada sut takaisin foorumille. Mielelläni näen lisää hienoja tuotoksiasi. Tee vaikka joku uudenvuodenlupaus että maalaat joka päivä...

Uskaltaisikin! Sitä helposti pääsee se kuuluisa mopo käsistä ja mallaakin yhtäkkiä parikin tuntia putkeen, vaikka alunperin ajattelisi istuvansa vain puoleksi tunniksi tekemään jotain pientä.



Ough, jalka sitten naksahti poikki heti seuraavana päivänä. Riitti vaan se, että figu irtosi sinitarrastaan ja kellahti vain tuuman verran alas kuvausalustana toimivan muovikorkin päältä. Ja just kun tohotin tyytyväisenä, kuinka mallikkaasti kaikki on pinnattu kiinni. Mutta onni onnettomuudessa, jalka meni mielestäni vauhdikkaalta näyttävämpään asentoon, kun kiinnitin jalan uudelleen siten, että varpaiden suunta on enemmän sisään päin. Pikku säätöjuttuja.
Siinä alustavaa stuffailua. Mua turhauttaa pelkän green stuffin huono hiottavuus, joten tungin sekaan milliputtia, jotta liiallinen notkeus katoaa ja massa pysyy hiottaessa paikoillaan, eikä ala karkailemaan. Massassa on greenstuffia ja milliputtia suhteessa 5:1 (ellei jopa 4:1). Siinä hiomaton versio:
Ja siinä hiottu, ei tosin paljoa muutosta aiempaan kuvaan, mutta vähän smoothimpi. Nyt kun on karkeat perusmuodot paikoillaan, niin alan anatomiakirjan kans korjailemaan lihasten muotoja ja skulptaamaan muita yksityiskohtia. Ei oo vieläkään muistissa, että mites ne hartia- ja selkälihakset menikään.

... ja sitten vaan vähän säätöä ja lopuksi maalataan vigu. Eiks nää step-by-step -jutut selitetä juurikin näin?

Mutta joo, tuli "hiukan" webbikoodailujuttuja, joiden parissa meni ikä ja terveys, joten figu jäi keräämään pölyä alkuvuodesta lähtien. Loppukeväästä keksin sitten tunkea figun Ropeconin maalauskisaan, mutten halunut pilata yllätystä muilta figuilijoilta, joten duunailin figua valmiiksi toisessa harrastusblogissani. Kattoo ny, jos jaksan latailla wippikuvia tännekin.

Jokseenkin kyllä tuskailin osallistumista, koska valkoisen maalaaminen on se oma Akilleen kantapääni ja tähän mennessä oon aika tehokkaasti sörssinyt sen. Lisäksi on-off-maalailua parin viime vuoden ajan, joten en tiennyt yhtään, että onnistuuko enää smoothit blendaukset. Mulle on kans aikasemmin kommentoitu, että baseissani ei oo aina tarpeeksi erilaista maastotörkyä, joten nyt sitä sammalta ja kasviryönää löytyy ihan kunnolla. On nyt luonnollisemman näköinen. Pitänyt kyllä muutenkin treenailla noiden siroitteiden yms. sekakäyttöä.

Turkasen ärsyttävä kuvata muuten, kun omat kamerani vääristävät näiden härömpien väriteemojen värejä. Tämänkin kuvasin varmaan viisi kertaa uudestaan (osittain senkin takia, että olin aivopieruissani asettanut kameran ISO-arvon toiseen ääripäähän ja tuskailin, kun luulin, että kamerani on muuttunut pökäleeksi niin nopeasti).

Mutta tuli siitä omasta mielestäni kiva, vaikka sainkin tapella.
-nimim. "Taas näitä sinisiä figuja"

Tää on hirveän kiva figu ja hyvä simppeli diorama. Harmitti ihan kun en tajunnut ajoissa mennä katsomaan livenä näitä figuja Ropeconissa.

Sun vahvuus maalaajana on luoda yksinkertaisella tavalla karuja ukkoja. Hyvät ja maanläheiset värit, mutta ei turhaa synkistelyä liian tummien värien kanssa. Ihon maalauksessa varjostukset on tosi hyvin onnistuneita. Kuitenkin yksityiskohtia (naarmut, haavat, verisuonet) on vähemmässä roolissa kuin sun aikaisemmissa figuissa.

Figussa tykkään erityisesti alustasta. Näyttävä ja samaan aikaan korostaa figua.

Maalaapas vähän ahkerampaan tahtiin näitä figuja, sun jälkeä on aina niin kiva katsella.

Tämä figu sai ääneni conissa. Tunnelmaltaan loistava ja maalausteknisestikin huipuluokkaa. En tiedä johtuiko valaistuksesta vai mistä, mutta paikanpäällä tuo taustan kiviseinä näytti tosi paljon "tasaisemmalta", ts. kuvissa näyttää paljon paremmalta kuin mitä siellä katsottuna.

Alustan sirotteita ihailin erityisesti, joten siinä on kyllä onnistuttu hienosti :)

Kiitos kommenteista Late ja Jamo! Figu oli kyllä kivan haastava, yritin kokeilla vähän erilaisempia juttuja aiempiin töihini verrattuna.

jamovoima kirjoitti: To 10.08.2017 10:40 En tiedä johtuiko valaistuksesta vai mistä, mutta paikanpäällä tuo taustan kiviseinä näytti tosi paljon "tasaisemmalta", ts. kuvissa näyttää paljon paremmalta kuin mitä siellä katsottuna.

Ohooh, erikoinen havainto, ite en hoksannut. Saattoi juuri hyvinkin olla sen vitriinien valaistuksen syytä. Mua taas häiritsi, kun en saanut mitenkään kuriin seinän lievää kiiltoa, vaikka tungin kaikki mattalakat ja matte mediumit päälle. Onneksi mun kuvausteltassa kiilto ei näy niin hyvin - tosin kuvat ovatkin paikoin epätarkkoja.

-

No nih, yhteispotrettia. Vasemmalla eka figuni vuodelta 2006, tarkka maalauspäivä 16.12. Drybrushaus oli kyllä kuuminta hottia silloin. Seurana sitten viiden välein maalattu uusintavedos tästä ekasta. Viimeisin on tosin puoli vuotta myöhässä. Niissä on melkein nähtävissä joku tarinallinen jatkumo. Tajusin vasta kuvan otettuani, että jokaiselle on kans sattumalta päätynyt luu oikeaan käteen - mitä en ole siis yhtään suunnittelut tai tiedostanut. Hassu sattuma. Keskimmäisellä osallistuin myös aikanaan Sotun maalauskisaankin.

On sitä tosiaan jotain oppinut vuosien varrella. Etenkin tän yöteemaan maalaus on edennyt tuosta sähkönsinisestä hillityn realistisemmaksi. Kattoo ny, millaista tulee vedettyä taas vajaan viiden vuoden päästä. Pakko ainakin laittaa se Luu (tm) ghoulin oikeaan kouraan.

(ps. kannattaa klikata kuva isommaksi)


Sinne sekaan vain! Uudet palkintokaksoset pääsevät vanhempien sisarustensa sekaan. Komeroon alkaa tulla jo hiukan ahdasta.


Ropeconissa tuli kans maalattua rottaa. Tällä kertaa mie sain figuni melkein valmiiksi conin aikana! Se on hassua, että vaikka se drop-in-maalaustila on mitä epäkäytännöllisin siistiin ja tarkkaan maalailuun, niin silti mie maalaan siellä tehokkaimmin hyvännäköisiä pelinappeja. Kotona kun maalailee, niin sitä jää nysväämään joka ikistä kohtaa kauaksi aikaa. Uoh. Käy kyllä sääliksi conin figutiimiä, kun heidän pitää siistiä aina niin jumalaton määrä figuja coniväelle, skavenitkin on niin turkasen piikikkäitä ja täynnä hankalia kulmia ja aukkoja.


Tässä kesän aikana on alkanut kuumottelemaan jonkun skirmish-pelin aloittelu - sais ihan hyvän syyn maalailla figuja muutenkin kuin vaan kaapin täytteeksi. Toistaiseki oon pyöritellyt vaan Zombicidea ja nakittanut figu-ummikkokaverini maalaamaan siihen zombeja, kun figujen maalailu on kuulemma niin hauskaa. Oon tosiaan miettinyt Coreheimia, Frostgravea, Song of Blades and Heroesia, Malifauxia tai Age of Sigmaria. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, että pitäis varmaan tsekkailla mitä paikalliset harrastajat pelailevat tai innostuvat pelaamaan. AoS saattais olla ainakin hankintojen kannalta kiva, kun nuita keskeneräisiä "ostan valmiiksi ja teen näistä joskus armeijan" -fabafiguja lojuu nurkissa jo ihan tarpeeksi. Ymmärtääkseni AoS on muutenkin parantunut alkuvaikeuksiensa jälkeen. Tai sitten mä oon vaan aivopeseytynyt jamovoiman vaikutuksesta täällä Sotussa (oli muuten vinkeä se hippeilevä AoS-jengi siellä Ropeconin maalauskisassa).

Hieno tuo side by side kuva, ja mainio kaappi. Itsellänikin on maalauspöydän hyllyssä pari ensimmäisistä maalaamistani kääpiöistä muistuttamassa mistä homma lähti :)

AoS on saanut tosiaan pljon lihaa luiden väliin ja parhaita juttuja siinä on tosiaan tuo mahdollisuus kaikkien vanhojen figujen läjäämiseen yhteen armeijaan. Sitähän nuo minun hipitkin on pohjimmiltaan :)