Joo, niin tylsää kuin se onkin, joudun vastaamaan "se riippuu".
Figuvalmistajien mittakaavanimet, todelliset ulottuvuudet ja tyylit vaihtelevat villisti. Esim. 28mm-nimellä on myyty kamaa, joka tarkemmin mitaten voisi olla ennemmin laihaa 25-millistä tai supereeppistä (lue: sumopainijapukuista bofferiaseilla) 32-millistä. Monella valmistajalla nämä pienemmän skaalan linjastot kulkevat nimellä "15/18mm" eli 20 prossan epämääräisyys paketoidaan mukaan jo myyntivaiheessa. "15mm"-niminen figu voi olla 15 milliä päälakeen, 18 milliä silmiin tai jotain siltä väliltä. Sitä myöten jo laskennallinen pituusmittakaava voi olla suunnilleen väliltä 1/120 - 1/87. Internetistä löytyy sangen
painokkaita lausuntoja ja vuosikymmenien mittaista rähjäämistä siitä, mitä asioiden pitäisi olla tai mitä ne käytännössä ovat.
(Tässä kohtaa voi tietenkin käydä pätemässä, ettei "X mm" ole mittakaava laisinkaan. Jätän sen filosofisen keskustelun suosiolla kokonaan väliin.)
Figuja ei myöskään juuri ikinä tehdä oikeiksi pienoismalleiksi yhdellä jämptillä skaalalla, vaan nyrkit ja rynkyt voivat olla tuplasti isompia mitä miehen pituudesta laskettu mittakaava antaisi ymmärtää. Syynä voi olla skulptaus, muotti/valutekniikka, maalattavuus, käyttökestävyys, visuaalinen erottuvuus, muiden mukana meneminen tai todennäköisimmin näiden kaikkien yhdistelmä. Kun sitten yrittää sovittaa keskenään kahden eri valmistajan tuotteita, joutuu usein arvioimaan ihan vain silmämääräisesti, täsmääkö pituus, paksuus, varusteiden koko tai jokin muu riittävän hyvin. Riippuu tietenkin katsojasta, millaiset erot alkavat häiritä liiaksi. Pelkän päälle lätkäistyn nimen perusteella voi esittää vain summittaisia arvauksia. Summittaisen arvauksen mukaan 1/100:n pitäisi olla suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin
jokin 15mm, mutta käytännössä esimerkiksi pienoisrautatiemallit voivat olla tyyliltään selvästi sirompia ja realistisempia kuin lyijystä valetut pelipöytäfigut, mikä vaikuttaa yleiseen ilmeeseen jopa enemmän kuin silkka pituus.
Hartseissa valitettavasti sama juttu eli "se riippuu". Kyseessä on oikeasti aika laaja perhe eri materiaaleja. Olen ostanut sortteja, jotka käyttäytyvät kuin posliini eli työstäminen onnistuu lähinnä tarkkuussahalla, dremelillä ja pienellä viilalla. Veitsellä menee vain pirstaksi. Toiset taas ovat melkein kuin muovia eli niitä pystyy ongelmitta pätkimään tai vuolemaan veitsellä. Kun saa uuden valmistajan kamaa, pitää vain kokeilla, totteleeko se paremmin sahaa vai veistä. Aloita testaamalla varovasti jostain vähemmän kriittisestä kohdasta.
Kuumakäsittelyn pitäisi keskimäärin toimia, mutta toisinaan tavara tahtoo palata entiseen muotoonsa. Muistaakseni esim. Forgen tuotteet vaativat joskus useita yrityksiä ja paikalleen ruuvaamista jäähtymisen ajaksi. Tätäkin pitää vain testata vähitellen ja rauhallisesti.