Raapale: Kaartilais-Pera trilogian järisyttävä toinen osa...
Lähetetty: Ti 14.10.2003 17:52
Jotta ensimmäisen osan missanneet tietäisivät missä mennään, laitoin tähän aluksi myös Pera-trilogian ensimmäisen osan.
(Raapale on siis tarinamuoto, jossa on oltava prikulleen tasan sata sanaa + maksimissan 15 sanaa otsikko(i)ssa.)
(OSA I)
Peran koettelemukset neljännelläkymmenennelläensimmäisellä vuosisadalla
Peralla menee huonosti
Pera ryyppäsi. Vanhempansa ja kotiplaneettansa avaruusitikoiden invaasi-ossa menettäneelle Peralle elämä tuntui ankealta.
Perasta tulee kaartilainen
Onneksi keisari tarjosi Peralle töitä Perandian viimeisessä maahanlasku-rykmentissä. Kaartilais-Pera leikkautti siilin ja opetteli tappamaan. Pera ei enää ryypännyt – hän kiillotti pyssyään.
Kaartilais-Pera kostaa
Lopulta Pera pääsi kostamaan vihaamilleen avaruusitikoille. Laukaus, lau-kaus, sarrrrja, sanoi Kaartilais-Peran pyssy vuosi toisensa jälkeen. Kitiini-kuoret poksahtelivat, hurme lensi ja liha lätisi. Viinapulloihin Pera koski vain heitellessään Molotovin-cocktaileja.
Pera perustaa perheen
Haavoituttuaan Pera asettui aloilleen rykmenttinsä värväyskomppanian kouluttajana, rakastui, avioitui ja sai pojan. Pera halusi lapselleen omaansa paremman elämän ja pakotti hänet opiskelemaan oikeustiedettä. Pikku-Pera kuitenkin keskeytti opintonsa ja ryhtyi kokopäiväiseksi miniatyyrimaalariksi. Pian Peran vaimo alkoi kaatuilemaan portaissa. Pera ryyppäsi.
(OSA II)
Kaartilais-Peran viimeiset koettelemukset neljännelläkymmenennelläensimmäisellä vuosisadalla
Pera katsoi paraatiunivormunsa rinnuksilla leviävää tummanpunaista tahraa.
- Se oli äidin puolesta, huusi Pikku-Pera hysteerisenä.
Pera otti tukea vaimonsa arkusta, katsoi mustiin pukeutunutta poikaansa ja hänen käsissään olevaa laserkivääriä, jonka piipusta roikkui avaruusitikoiden värikkäitä kitiinikuoren palasia.
- En tarkoittanut -- rakastin äitiäsi -- viina sekoitti pääni --, Pera selitti tuskaisesti.
- Tämä taas on minun puolestani, Pikku-Pera keskeytti ja painoi liipaisinta.
Pera horjahti.
- Sinä et koskaan ymmärtänyt minua tai miniatyyriharrastustani, Pikku-Pera nyyhkytti.
Peran suusta ryöpsähti verta. Hän romahti lattialle ja hänen kädestään putosi ja aukesi pieni mustasta kovamuovista tehty salkku.
- Vain nämä jäivät. Osan isäni sulatti viinapäissään, osa katosi Perandian invaasiossa, Pera korisi. - Toin ne sinulle --
- Dru Perim
(Raapale on siis tarinamuoto, jossa on oltava prikulleen tasan sata sanaa + maksimissan 15 sanaa otsikko(i)ssa.)
(OSA I)
Peran koettelemukset neljännelläkymmenennelläensimmäisellä vuosisadalla
Peralla menee huonosti
Pera ryyppäsi. Vanhempansa ja kotiplaneettansa avaruusitikoiden invaasi-ossa menettäneelle Peralle elämä tuntui ankealta.
Perasta tulee kaartilainen
Onneksi keisari tarjosi Peralle töitä Perandian viimeisessä maahanlasku-rykmentissä. Kaartilais-Pera leikkautti siilin ja opetteli tappamaan. Pera ei enää ryypännyt – hän kiillotti pyssyään.
Kaartilais-Pera kostaa
Lopulta Pera pääsi kostamaan vihaamilleen avaruusitikoille. Laukaus, lau-kaus, sarrrrja, sanoi Kaartilais-Peran pyssy vuosi toisensa jälkeen. Kitiini-kuoret poksahtelivat, hurme lensi ja liha lätisi. Viinapulloihin Pera koski vain heitellessään Molotovin-cocktaileja.
Pera perustaa perheen
Haavoituttuaan Pera asettui aloilleen rykmenttinsä värväyskomppanian kouluttajana, rakastui, avioitui ja sai pojan. Pera halusi lapselleen omaansa paremman elämän ja pakotti hänet opiskelemaan oikeustiedettä. Pikku-Pera kuitenkin keskeytti opintonsa ja ryhtyi kokopäiväiseksi miniatyyrimaalariksi. Pian Peran vaimo alkoi kaatuilemaan portaissa. Pera ryyppäsi.
(OSA II)
Kaartilais-Peran viimeiset koettelemukset neljännelläkymmenennelläensimmäisellä vuosisadalla
Pera katsoi paraatiunivormunsa rinnuksilla leviävää tummanpunaista tahraa.
- Se oli äidin puolesta, huusi Pikku-Pera hysteerisenä.
Pera otti tukea vaimonsa arkusta, katsoi mustiin pukeutunutta poikaansa ja hänen käsissään olevaa laserkivääriä, jonka piipusta roikkui avaruusitikoiden värikkäitä kitiinikuoren palasia.
- En tarkoittanut -- rakastin äitiäsi -- viina sekoitti pääni --, Pera selitti tuskaisesti.
- Tämä taas on minun puolestani, Pikku-Pera keskeytti ja painoi liipaisinta.
Pera horjahti.
- Sinä et koskaan ymmärtänyt minua tai miniatyyriharrastustani, Pikku-Pera nyyhkytti.
Peran suusta ryöpsähti verta. Hän romahti lattialle ja hänen kädestään putosi ja aukesi pieni mustasta kovamuovista tehty salkku.
- Vain nämä jäivät. Osan isäni sulatti viinapäissään, osa katosi Perandian invaasiossa, Pera korisi. - Toin ne sinulle --
- Dru Perim
.