Wh 40k: Nuntius Deum osa1 ver. 1.11
Lähetetty: Su 19.10.2003 15:57
Elikä, tarinan ensimmäinen osa kertoo kuinka armeijani luutnantti Ferum Lezartes the Nuntius ex Deuses liittyy chaos space marineihin. Olisi kiva saada korjaus ehdotuksia, palautetta,mielipiteitä yms.
esim. Jos tarinassani on jotain ristiriitoja 40k:n fluffin kanssa.
22.06.30000, Cthonia
12-vuotias Ferum Lezartes nostelee painojaan. Hänen vanhempansa haluavat Ferumista tulevan avaruusjalkaväen sotilaan. Vanhempien mielestä avaruusjalkaväki on koko imperiumin ylpeys. Koko avaruusjalkaväen ylpeyden aiheet tulevat kuitenkin pääsääntöisesti Cthonian planeetalta, mistä Lezartesin perhekin on kotoisin. Myös kaikkein mahtavin primearkhi, Horus, on kotoisin Cthonian kuuluisalta planeetalta. Ferum nostelee penkistä kymmenen sarjoja 70kg painoilla samalla kun hänen vanhempansa katsovat uutisia. Ferum kuulee että on syttynyt sota ja kiroaa mielessään ”ne saamarin orkit.” Mutta Ferum ei kuule että on syttynyt sisällissota.
Samaan aikaan vielä keisarille uskolliset joukot liikkuivat kohti Cthoniaa aikeissa pommittaa sitä koska se oli sisällissodan aloittaneen sotaherra Horuksen koti. Alhaalla planeetalla Ferumin vielä tehdessä vatsalihasliikkeitä kuului kova räjähdys ja Ferumin vanhemmat huusivat tuskasta kun katto sortui heidän päällensä. Ferum juoksi yläkertaan ja näki hänen vanhempiensa ruumiit romukasan alla ja putosi polvilleen ja huusi ”Keisarin nimeen, tämän minä kostan!” ja samassa kuului kova räjähdys kun laser osui heidän taloonsa ja katto romahti hänen niskaansa.
Ferum heräsi outoon metallisen kilinän ja moottorin hurinan ääneen. Kun Ferum avasi silmänsä hän huomasi olevansa vieläkin romu kasan alla, koska ei nähnyt mitään. Ferumin selkään ja päähän sattui. Ferum kuuli puhetta sieltä päin missä ennen oli ollut katu.
Ferum kuuli toisen sanovan ”miksi he tämän tekivät, he kaikki olivat viattomia?”
”En tiedä ehkä he halusivat tuhota herramme kodin koska uskoivat sen hidastavan meitä” vastasi toinen.
”APUAA!!”
”kuuletko?” sanoi toinen miehistä
”Kuulen”
Askeleiden tahti kiihtyi ja ne tulivat Ferumia kohti. Pian Ferum huomasi että romut hänen päältään vähenivät. Ferum näki valon ja samassa joku otti häntä ranteesta voimakkaasti kiinni ja nosti pystyyn. Hän katsoi olentoa joka nosti hänet pystyyn, mies oli ainakin kaksi metriä pitkä ja hartioiden väli oli ainakin metrin. Hän tajusi että hänen edessään seisoi avaruusjalkaväen sotilas. Ferum ei nähnyt mihinkä legioonaan sotilas kuului koska hänen silmänsä eivät vielä olleet tottuneet valoon. Mies huusi ”Lääkintä mies täällä on eloon jäänyt!”
Samassa Ferumin luo juoksi impperiaalisen kaartin lääkintä mies ja vei hänet kadun laidassa olevalle penkille ja alkoi sitoa hänen haavojaan.
Samalla kun lääkäri sitoi hänen haavojaan, Ferum kysyi. ”Mitä tapahtui, kuinka orkit pääsivät näin lähelle Terraa?”
Lääkäri huokaisi ja sanoi ”et siis tiedä, on syttynyt sisällissota, sotaherra Horukselle selvisi että keisari onkin huijari ja koska vale keisarille selvisi että Horus tietää hän määräsi hyökkäyksen Horuksen armeijan kotiplaneetalle eli tänne.”
”Eli siis omat pommittivat meitä”
”Niin, valitettavasti Horus ei ole saanut vakuutettua kaikille imperiumin joukoille että keisari on huijari, jopa moni avaruusjalkaväki legioona uskoo keisariin niin vahvasti että pitävät Horusta petturina” vastasi lääkäri samalla kuin poltti Ferumin selässä olevan haavan umpeen.
Ferumin näkö oli jo palautunut ja hän ajatteli jo selvästi. Ferum hyppäsi pystyyn ja katsoi kauhistunut ilme kasvoillaan lääkärin totisiin kasvoihin. ”sinä valehtelet, yrität petkuttaa minua senkin huijari!”
”Hei odota” lääkäri sanoi, kun Ferum lähti juoksemaan katua pitkin etelään.
Ferum huomasi että impperiaalisen kaartin sotilaat tutkivat raunioita. Yksi sotilaista huomasi Ferumin ja huusi ”Hei, poika seis!” Ferum katsoi taakseen ja törmäsi johonkin metalliseen ja kaatui maahan selälleen. Hän katsoi ylös ja huomasi edessään seisovan kolme metrisen avaruusjalkaväen terminaattorin, terminaattorilla oli pastillin vihreä panssari, oikeassa kädessä terminaattorilla oli yhteen liitetyt boltterit ja vasemmassa kädessä salama kynnet. Ferum katsoi terminaattorin kasvoihin ja huomasi että hän oli tutun näköinen. Hän oli Abaddon, Horuksen pojat legioonan ensimmäisen kompanjan komentaja.
”Kukas sinä olet ja mitä olet tekemässä?” kysyi Abaddon lempeällä äänellä.
”Ferum Lezartes herrani, ja juoksen karkuun tuota huijaavaa lääkintämiestä” vastasi Ferum ja osoitti perässään hölkkäävää impperiaalisen kaartin sotilasta.
”Mitä hän kertoi sinulle” kysyi Abaddonin samalla kun hän kummallakin puolella olevat terminaattorit katselivat Ferumia ihmeissään.
”Hän väitti että imperiumi on sisällissodassa ja että impperiaalinen kaarti pommitti palaneettamme, mutta eihän se ole mahdollista eihän?”
”Pelkäänpä että tämä on tilanne, mutta me tuhosimme planeettaa pommittaneet alukset.”
”Mitä te täällä teette eikö teidän pitäisi olla ristiretkillä poistamassa pahuutta galaksista.”
”Kyllä, mutta ensiksi meidän pitää poistaa pahuus imperiumin sisältä joten olemme nyt menossa vapauttamaan imperiumia väärästä keisarista.”
”Miten se tapahtuu”
”Pelkäänpä että meidän tarvitsee hyökätä Terraan tappaa väärä keisari”
”Mutta sehän tarkoittaisi kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaa” Ferum sanoi kauhistuneena
”Niin, mutta eikö se ole sen arvoista jos se poistaa väärät uskonnot?”
”Niin, kai, kyllähän se on joo”
”Missä vanhempasi ovat?”
”He kuolivat pommituksissa” vastasi Ferum nyyhkyttäen.
”Otan osaa, entä sisaruksesi?”
”Ei minulla ole sisaruksia”
”Oletko surullinen vanhempiesi kuolemasta.”
”Totta kai olen, minulla ei ole enää ketään, olen aivan yksin” Ferum huusi Abaddonille.
”Hillitse itsesi!”
”Anteeksi.”
”Kuinka vanha olet.”
”12 vuotta”
Abaddon vilkaisi kerran hymyillen kummallakin puolellaan olevia terminaattoreita ja sanoi.
”Haluaisitko liittyä meihin, saisit kostaa vanhempiesi kuoleman, sinusta pidettäisiin huoli ja saisit uusia ystäviä”
”Totta kai haluan, olen aina halunnut avaruusjalkaväen sotilaaksi ja vanhempanikin olisivat ylpeitä jos näkisivät minut voima panssarissa” Ferum vastasi.
”Selvä siis, ja terve tuloa Horuksen pojat legioonaan” sanoi Abaddon juhlallisesti ja otti boltterin vasempaan käteensä ja kätteli Ferumia.
”Tulet meidän mukaamme aluksellemme niin sinusta aletaan tehdä sinusta avaruusjalkaväen sotilasta, mutta se on hidas prosessi ja olet valmis vasta 18-vuotiaana.”
”Kyllä minulla on aikaa” sanoi Ferum.
esim. Jos tarinassani on jotain ristiriitoja 40k:n fluffin kanssa.
22.06.30000, Cthonia
12-vuotias Ferum Lezartes nostelee painojaan. Hänen vanhempansa haluavat Ferumista tulevan avaruusjalkaväen sotilaan. Vanhempien mielestä avaruusjalkaväki on koko imperiumin ylpeys. Koko avaruusjalkaväen ylpeyden aiheet tulevat kuitenkin pääsääntöisesti Cthonian planeetalta, mistä Lezartesin perhekin on kotoisin. Myös kaikkein mahtavin primearkhi, Horus, on kotoisin Cthonian kuuluisalta planeetalta. Ferum nostelee penkistä kymmenen sarjoja 70kg painoilla samalla kun hänen vanhempansa katsovat uutisia. Ferum kuulee että on syttynyt sota ja kiroaa mielessään ”ne saamarin orkit.” Mutta Ferum ei kuule että on syttynyt sisällissota.
Samaan aikaan vielä keisarille uskolliset joukot liikkuivat kohti Cthoniaa aikeissa pommittaa sitä koska se oli sisällissodan aloittaneen sotaherra Horuksen koti. Alhaalla planeetalla Ferumin vielä tehdessä vatsalihasliikkeitä kuului kova räjähdys ja Ferumin vanhemmat huusivat tuskasta kun katto sortui heidän päällensä. Ferum juoksi yläkertaan ja näki hänen vanhempiensa ruumiit romukasan alla ja putosi polvilleen ja huusi ”Keisarin nimeen, tämän minä kostan!” ja samassa kuului kova räjähdys kun laser osui heidän taloonsa ja katto romahti hänen niskaansa.
Ferum heräsi outoon metallisen kilinän ja moottorin hurinan ääneen. Kun Ferum avasi silmänsä hän huomasi olevansa vieläkin romu kasan alla, koska ei nähnyt mitään. Ferumin selkään ja päähän sattui. Ferum kuuli puhetta sieltä päin missä ennen oli ollut katu.
Ferum kuuli toisen sanovan ”miksi he tämän tekivät, he kaikki olivat viattomia?”
”En tiedä ehkä he halusivat tuhota herramme kodin koska uskoivat sen hidastavan meitä” vastasi toinen.
”APUAA!!”
”kuuletko?” sanoi toinen miehistä
”Kuulen”
Askeleiden tahti kiihtyi ja ne tulivat Ferumia kohti. Pian Ferum huomasi että romut hänen päältään vähenivät. Ferum näki valon ja samassa joku otti häntä ranteesta voimakkaasti kiinni ja nosti pystyyn. Hän katsoi olentoa joka nosti hänet pystyyn, mies oli ainakin kaksi metriä pitkä ja hartioiden väli oli ainakin metrin. Hän tajusi että hänen edessään seisoi avaruusjalkaväen sotilas. Ferum ei nähnyt mihinkä legioonaan sotilas kuului koska hänen silmänsä eivät vielä olleet tottuneet valoon. Mies huusi ”Lääkintä mies täällä on eloon jäänyt!”
Samassa Ferumin luo juoksi impperiaalisen kaartin lääkintä mies ja vei hänet kadun laidassa olevalle penkille ja alkoi sitoa hänen haavojaan.
Samalla kun lääkäri sitoi hänen haavojaan, Ferum kysyi. ”Mitä tapahtui, kuinka orkit pääsivät näin lähelle Terraa?”
Lääkäri huokaisi ja sanoi ”et siis tiedä, on syttynyt sisällissota, sotaherra Horukselle selvisi että keisari onkin huijari ja koska vale keisarille selvisi että Horus tietää hän määräsi hyökkäyksen Horuksen armeijan kotiplaneetalle eli tänne.”
”Eli siis omat pommittivat meitä”
”Niin, valitettavasti Horus ei ole saanut vakuutettua kaikille imperiumin joukoille että keisari on huijari, jopa moni avaruusjalkaväki legioona uskoo keisariin niin vahvasti että pitävät Horusta petturina” vastasi lääkäri samalla kuin poltti Ferumin selässä olevan haavan umpeen.
Ferumin näkö oli jo palautunut ja hän ajatteli jo selvästi. Ferum hyppäsi pystyyn ja katsoi kauhistunut ilme kasvoillaan lääkärin totisiin kasvoihin. ”sinä valehtelet, yrität petkuttaa minua senkin huijari!”
”Hei odota” lääkäri sanoi, kun Ferum lähti juoksemaan katua pitkin etelään.
Ferum huomasi että impperiaalisen kaartin sotilaat tutkivat raunioita. Yksi sotilaista huomasi Ferumin ja huusi ”Hei, poika seis!” Ferum katsoi taakseen ja törmäsi johonkin metalliseen ja kaatui maahan selälleen. Hän katsoi ylös ja huomasi edessään seisovan kolme metrisen avaruusjalkaväen terminaattorin, terminaattorilla oli pastillin vihreä panssari, oikeassa kädessä terminaattorilla oli yhteen liitetyt boltterit ja vasemmassa kädessä salama kynnet. Ferum katsoi terminaattorin kasvoihin ja huomasi että hän oli tutun näköinen. Hän oli Abaddon, Horuksen pojat legioonan ensimmäisen kompanjan komentaja.
”Kukas sinä olet ja mitä olet tekemässä?” kysyi Abaddon lempeällä äänellä.
”Ferum Lezartes herrani, ja juoksen karkuun tuota huijaavaa lääkintämiestä” vastasi Ferum ja osoitti perässään hölkkäävää impperiaalisen kaartin sotilasta.
”Mitä hän kertoi sinulle” kysyi Abaddonin samalla kun hän kummallakin puolella olevat terminaattorit katselivat Ferumia ihmeissään.
”Hän väitti että imperiumi on sisällissodassa ja että impperiaalinen kaarti pommitti palaneettamme, mutta eihän se ole mahdollista eihän?”
”Pelkäänpä että tämä on tilanne, mutta me tuhosimme planeettaa pommittaneet alukset.”
”Mitä te täällä teette eikö teidän pitäisi olla ristiretkillä poistamassa pahuutta galaksista.”
”Kyllä, mutta ensiksi meidän pitää poistaa pahuus imperiumin sisältä joten olemme nyt menossa vapauttamaan imperiumia väärästä keisarista.”
”Miten se tapahtuu”
”Pelkäänpä että meidän tarvitsee hyökätä Terraan tappaa väärä keisari”
”Mutta sehän tarkoittaisi kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaa” Ferum sanoi kauhistuneena
”Niin, mutta eikö se ole sen arvoista jos se poistaa väärät uskonnot?”
”Niin, kai, kyllähän se on joo”
”Missä vanhempasi ovat?”
”He kuolivat pommituksissa” vastasi Ferum nyyhkyttäen.
”Otan osaa, entä sisaruksesi?”
”Ei minulla ole sisaruksia”
”Oletko surullinen vanhempiesi kuolemasta.”
”Totta kai olen, minulla ei ole enää ketään, olen aivan yksin” Ferum huusi Abaddonille.
”Hillitse itsesi!”
”Anteeksi.”
”Kuinka vanha olet.”
”12 vuotta”
Abaddon vilkaisi kerran hymyillen kummallakin puolellaan olevia terminaattoreita ja sanoi.
”Haluaisitko liittyä meihin, saisit kostaa vanhempiesi kuoleman, sinusta pidettäisiin huoli ja saisit uusia ystäviä”
”Totta kai haluan, olen aina halunnut avaruusjalkaväen sotilaaksi ja vanhempanikin olisivat ylpeitä jos näkisivät minut voima panssarissa” Ferum vastasi.
”Selvä siis, ja terve tuloa Horuksen pojat legioonaan” sanoi Abaddon juhlallisesti ja otti boltterin vasempaan käteensä ja kätteli Ferumia.
”Tulet meidän mukaamme aluksellemme niin sinusta aletaan tehdä sinusta avaruusjalkaväen sotilasta, mutta se on hidas prosessi ja olet valmis vasta 18-vuotiaana.”
”Kyllä minulla on aikaa” sanoi Ferum.
