40k:Rauta ja veri
Lähetetty: Ma 20.10.2003 10:45
Ferrous Ironclaw ei ollut ollenkaan tyytyväinen taistelun kulkuun. Itse asiassa hänen teki mieli repiä joku palasiksi salamakynnellään. Mikään ei mennyt niin kuin piti. Plasma-aseet ylikuumenivat ja räjäyttelivät hänen ympärillään kaaos mariineita kuonakasoiksi, ja terminaattorit jotka hän oli lähettänyt vihollisen selustaan tulivat warpista ulos enemmän tai vähemmän palasiksi silvottuina. Kaaoksen jumalat eivät hymyilleet hänelle. Ferrous huomasi muutamia sekuntin sadasosia liian myöhään mitä hänen takanaan tapahtui ja tuntiessan iskun selässään hän oli vaipuvinaan maahan mutta "kaatuessaan" hän potkaisi lojaalilta veren enkeliltä jalat alta ja nosti combi-bolterinsa.Panos tunkeutui kypärän läpi aivoihin ja tappoi veren enkelin sekunnin murto-osissa. Nyt Ferrous oli vihainen ja ryntäsi lähimmän vihollisen ryhmän kimppuun repien heitä palasiksi salamakynnellään. Hän tunsi outoa kiihtymystä veren lentäessä hänen kasvoilleen.Hän nauroi vihollisten yrityksille haavoittaa häntä demoni-raudasta taotun haarniskan läpi.Hänen joukkonsa terästyivät ja seurasivat häntä"Raudalla tai raudatta" kaikui joukkojen läpi Ferrouksen teurastaessa lisää enkeleitä...Sitten hän näki kuinka marinet juoksivat taaemmas, ja tajusi että nyt oli jotain tekeillä.Niin olikin,sillä katolla oleva tuhooja-ryhmä halusi kostoa... Ferraus kuuli sihisevän äänen ja katsoi ylös. PLASMA-KANUUNOITA!! huusi joku. Ferraus syöksyi eteenpäin yrittäen väistää kanuunoita, jossa hän osittain onnistuikin.Ensimmäinen laaki laskeutui hänen taaksensa tappaen puoli ryhmää.Toinen tuli lähemmäs laskeutuen siihen missä hän oli juri seisonut.Kolmas meni huti vasemmalta, mutta plasma roiskahti korventaen hänen jalkaansa.Neljäs oli täysosuma...Ferraus värähti tuntiessaan kivun. Hän makasi maassa demonihaarniskansa sulaneiden jäännösten seassa, mutta ei tuntenut inhoa kipua kohtaan, vaan halua lisää... lisää kipua... Kohahdus kuului kun Ferraus nousi maasta,haarniskansa jäännösten seasta kädet kiinni sulanneina aseisiin joita ne pitelivät, ja paloja haarniskasta vartaloonsa kiinni sulaneena. Enkelit hyökkäsivät uudestaan huutaen primarkkinsa nimeä... Ferraus sivalteli ympääriinsä sokeana,hän ei nähnyt mitään, koska kypärä oli sulanut hänen naamalleen. Hän tunsi kuinka boltterin kudit osuivat, kerran toisensa jälkeen hänen suojaamattomaan ihoonsa, mutta hän ei suostunut kaatumaan, terästäen itsensä ammuksia vastaan.....................
Veli Charastius ei voinut uskoa näkemäänsä. Kaaoksen loordi oli noussut sulaneesta metallikasana plasma kanuunan osuman jälkeen, ja vaikka hänellä ei panssaria enää ollutkaan, hän silti tuntui kestävän kaiken millä häntä ammuttiin. "Mikä demoninen otus tämä on?",hän ajatteli. "Oli se mikä tahansa, se ei kestä kuoleman komppanian hyökkäystä",hän ajatteli......... Voi kuinka väärässä hän olikaan.........
Tällainen tarina ois aluillaan, kommentaja,kiiittooosss...
Veli Charastius ei voinut uskoa näkemäänsä. Kaaoksen loordi oli noussut sulaneesta metallikasana plasma kanuunan osuman jälkeen, ja vaikka hänellä ei panssaria enää ollutkaan, hän silti tuntui kestävän kaiken millä häntä ammuttiin. "Mikä demoninen otus tämä on?",hän ajatteli. "Oli se mikä tahansa, se ei kestä kuoleman komppanian hyökkäystä",hän ajatteli......... Voi kuinka väärässä hän olikaan.........
Tällainen tarina ois aluillaan, kommentaja,kiiittooosss...
