Sotavasara.net

Eli onko kukaan joutunut piinaan,jossa pelikaveri heittäytyy apaattiseksi kuin marsu?!Eli alkaa mököttömään toisen vuoron(ja kun neljä olisi viellä jäljelläkin!)alussa jonkun tietyn tilanteen takia,jolloin joudut pelaamaan suurinpiirtein itseäsi vastaan...?

Kaveri halus kerran pelata mua vasta sellatti et käytin kaverin kääpiöit. No kun piti maastoa alkaa laittaa ni se nosti kauheen metelin ettei mun puolel laitettais yhtään kukkulaa. Hetken aikaa oltiin tapeltu ni se ilmoitti et jos mun puolel tulee kukkula, niin hän lähtee kotiin. En viittiny sit lopettaa saman tien ku se kaveri jonka kääpiöt oli, oli tullu mukaan joten pitkin hampain pelasin sen pelin, hävisin minorilla. Täst edes en kyl pelaa sen kaverin kans ellei ole ihan välttämätön pakko. :?

Itseasiassa ei. Sillä suurin osa kavereistani pelaa reilusti loppuun asti. Tosin yksi sanoo jotakin esim: "End of the game!" jos jotain ikävää tapahtuu. esim. Vampyyri heittää miscastin ja siitä sen että pitää heittää 6 että voi taikoa. Sitten se rupee että: "jos saan re-rollia ton niin voin jatkaa peliä..." arvatkaas mitenkä ärsyttävää toi on.

No ei kukaan ikinä lopeta peliä, mutta usein tulee tälläsiä lauseita: Äääh tää jengi on ihan..... Vitsi tää on ihan......Tää unitti on ihan.....Mä en ikinä enää ota näitä.....Se oli vika kerta kun pelaan sua vastaan....

No mä olin just tollanen peelo 2v sit.. myönnän :? Kaveri pelas Skavenil niin vaihoin tiimiä joka välissä kaikki tuntu olevan huonompia ku se.. yhessä vaihees (5. edikka aikaa) omistin jokaisen tiimin paitti skaven army bookit.. mutta nyt olen kasvanut teini iästä ja olen päättäväisenä kasaamassa naggarothin joukkoa tuhoamaan tämän piipittävän uhan!

Jesh kirjoitti:No ei kukaan ikinä lopeta peliä, mutta usein tulee tälläsiä lauseita: Äääh tää jengi on ihan..... Vitsi tää on ihan......Tää unitti on ihan.....Mä en ikinä enää ota näitä.....Se oli vika kerta kun pelaan sua vastaan....

Ääh, meidänkin porukassa lentää tuota IHAN jatkuvasti ja joka pelissä. Mutta ei meillä ole kuin yksi joka whinettää aina välillä ja valittaa pelien kuluista jälkeenpäin. Mutta ei se kesken pelin. Useinkin lentää, että 'ei vit**, tää on ihan kättä tää peli! Ei tästä tuu saa***a mitään! Nää äijät on ihan käsiä!' ja muuta vastaavaa, kuulisitte ne. Tuo on todella ihan lievää siihen kaikkeen schaisseen verraten, mitä yleensä kuulee. Mutta ihan puhdasta läppää se yleensä on, se on loppujen lopuksi kuitenkin aika rentoa se meininki pelipöydän äärellä. ...Paitsi jos puolet armeijastasi juoksee ekalla vuorolla ulos kentältä ja tykistösi heittää missfiret ja räjähtävät. Siinä vaiheessa aloitetaan aika suosiolla uusi peli, jos aikaa riittää.

Itseäni vastaan ei ole näin tapahtunut, sillä en niin noita helffejäni pumppaa että joutuisivat viholliseni suunnittelemaan antihelffiarmeijan minun takiani.

Mutta tässä taannoin pidettiin kavereitten kanssa turnausta ja siinä lensi sellaista läppää että! Ekassa pelissä yksi kaveri pelasi Chaoksella ja yksi toinen Delffeillä, no yksi chaos warrior unitti juoksi ekalla vuorolla reunalta yli Manticoren takia ja siitä se vasta riemu repesi Peli loppui siihen...

Toisessa pelissä Kääpiöt ottivat selkäänsä Delffeiltä samaisen syyn takia, ensin lähtee StoneThrowerin miehistö ja sit juoksee warriorit, pelaaja suuttui muistaakseni 2-3 vuorolla ja peli loppui siihen

Itse en jaksa winetä ja kyseisessä turnauksessa otin örkeiltä selkääni aika pahasti, ekalla vuorolla gobbothrowerilla (lue doom...) poistetaan 6 silver helmsiä, sitten minun bolttikseni ampuu 6 padilla pilviä (eli päin pyllyä...), maagi miscastaa, eipä taiota ei. Shadow warriorit lähtee kaikki yhdestä fanaatikosta ja siinä olikin sit ilo aloittaa toista vuoroa ja katsoa mitä kummaa tapahtuu Lopulta spearelfit juoksivat pois pöydältä ja hävisin todella paljon, lopuksi kiitin pelistä ja hymyilin, koska kysehän oli vain noppaonnesta tällä kertaa...

Joo mutta ärsyttävää on kun toiset eivät osaa hävitä jne.

Koskaan en anna periksi. Olen muutaman kerran hävinnyt kierroksella yksi (esim. Grey Seer pakenee pöydältä haltioiden seer councilia vastaan, eikä mukana kääröjä), mutta loppuun asti annetaan täysi vastus. Sen verran täytyy urheiluhenkeä löytyä, että annetaan vastustajalle peli, ja samaa tietysti odotan vastapuolelta. Jos häviää, täytyy kyetä antamaan vastustajalle se hienosta voitosta tuleva tyydytys, eikä alkaa luopumaan/whinettämään turhia. Jos tässä harrasteessa ei itsetunto kestä ottaa takkiin, voi vaihtaa peliä.

hmm... kun nyt tarkemmin ajattelen, taidan itse juuri haukkua omia figuja tyyliin: "Te ootte ihan hanurista, kidutan teit koht jos ette pärjää" (ja dark elves oli armeija). Mutta kun miettii muita pelaajia porukassamme niin ei suuremmin tule valituksia, ennemminkin pelin loputtua toteamuksia tyhmistä taktiikoista

Yritän ainakin olla murjottamatta, ja yleensä onnistun jopa nauramaan asioille (kuten yliajetulle lohikäärmeelle). Enpä oikeastaan ole vielä huonoa häviäjää tavannut.

Kyllä mä aina välillä yritän "rohkaista" omia ukkoja parempiin suorituksiin kiroilemalla ja uhkailemalla niitä mutta en mä oikeasti ole kyllä hermojani menettänyt tai ruvennut pahasti murjottamaan. Kyllähän se joskus masentaa jos mikään ei tunnu toimivan mutta ei siinä mitään itkupotku raivaria kannata saada. Olen pelaanut kaverin liskoja vastaankin jo 8 vuotta kääpiöillä ja 2 tai 3 peliä olen voittanut ja viimeisenkin hävisin, mutta ensi kerralla taas uudestaan.

kun en voi itselleni mitään.. vihaan noppaa ja vihaankin sitä perusteellisesti.
pyrin tekemään armeijoita joissa säkä minimoituu, eli vähän noppaa ja silloin kun sitä joutuu käyttään niin sitten käytetään monta, että saadaan keskiarvo kohdalleen. (tähän lisätään vielä se että tykkään re-rolleista ja paljon). jos kuitenkin nyt käy niin että nämäkin pettävät täysin, olen yleensä murtunut mies. ei se vaan tunnu reilulta. olen nyt päättänyt koulia itsestäni välinpitämättömän ja pelata vaan. olkoon slaanesh se joka minulle helpon tien suo.

Kerran on tullut vastaan. No, sekin oli kesken jotain 4000pts per puoli-megabattlea, ja saattohan se johtua jostain energian puutteesta.
Itse en ikinä anna periksi,se varmaan johtuu tästä kilpailunhaluisesta luonteestani.

Loppuun asti kyllä pelataan, vaikka peli menisikin reisilleen. Hyvin harvoin on vastustajakaan luovuttanut. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö ärräpäitä lentäisi ("ne p**keleen pällit ei osaa lyödä, ja ne saamarin skinkit eivät osaa tehdä mitään!").

Tunnustan kyllä, että saatan olla ikävä vastustaja, jos nopat ovat koko ajan vastaan, mutta jos pelissä on edes jännitystä (eli jotain toivoa saada jotain aikaiseksi), pelaan kyllä ihan urheilumielellä ja hymyillen.

Multa itteltäni lentää vaan sitä peruskamaa(v**un miscast!, Täh, ei näin voi heittää!, Miks sulla aina on toi griffon standard ? jne.). Mutta yks kaveri sanoo ihan sika usein jotain tyyliin:"Bone Giant on ihan kämätyn hyvä", ja "Invocation of Nehek on aivan liian hyvä spelli". Välillä tekee mieli haukkua takas tyyliin:"Ethän sä oo vielä ees nähny Bone Giantia pelissä!", tai "Sun mortarkin on ihan liian hyvä, kun se tappaa skelejä 11 yhdellä shotilla!´"(tulee pahempaakin, mutta en tässä rupee muistelemaan mitä oon sanonu).

Eih!Tämä topicci sai minut vihaamaan itseäni.No valitukseni riippuu siitä pelaanko tuttua vai ventovierasta vastaan.

Täytyy myöntää, että välillä 3 peleissä (40k:ta) käy ketuttamaan kun porukka jr:ää yhden (minut ). Oma noppasäkä ei yleensä käy päähän, mutta siinä menee hermot jos toinen ei ole kuullutkaan semmoisesta asiasta kuin todennäköisyys (ja varsinkin kun toisen heitot hipovat jo pitemmällä ajanjaksolla uusia todennäköisyyksiä..).

Mutta kyllä sitä yleensä pitää pahimmat mölyt sisällään, ainakin ihan kavereiden kanssa pelatessa.

Juu kyllä on kokemusta. Lord of the Darknessa varmasti tietää mistä on kyse. ja mikään ei ole niin ärsyttävää kuin että joku alkaa vielä paiskomaan noppia ja/tai figuja. Hei, ei sitä peliä tarvi ottaa niin vakavasti! nähkää huumoripuoli

Lord of the Darkness kirjoitti:Eli onko kukaan joutunut piinaan,jossa pelikaveri heittäytyy apaattiseksi kuin marsu?!Eli alkaa mököttömään toisen vuoron(ja kun neljä olisi viellä jäljelläkin!)alussa jonkun tietyn tilanteen takia,jolloin joudut pelaamaan suurinpiirtein itseäsi vastaan...?

Ihan kun musta tuntuis siltä, että olet saanut kärsiä tästä...

Noo...eipä ole itselleni tällaista tapahtunut, niinkuin varmaan tiedät. Olet varsin asiallista peliseuraa. Ei tommiakaan vastaan mitään ongelmia ollu.

zakug_the:insane kirjoitti:

Lord of the Darkness kirjoitti:Eli onko kukaan joutunut piinaan,jossa pelikaveri heittäytyy apaattiseksi kuin marsu?!Eli alkaa mököttömään toisen vuoron(ja kun neljä olisi viellä jäljelläkin!)alussa jonkun tietyn tilanteen takia,jolloin joudut pelaamaan suurinpiirtein itseäsi vastaan...?

Ihan kun musta tuntuis siltä, että olet saanut kärsiä tästä...

Noo...eipä ole itselleni tällaista tapahtunut, niinkuin varmaan tiedät. Olet varsin asiallista peliseuraa. Ei tommiakaan vastaan mitään ongelmia ollu.

Sinäkin olet kuullut lord of darknessin ja minun kaverista? No eipä sitä kovin usein.. no joo... tapahdu mutta silloin kun se tapahtuu niin tulee miettineeksi miksi pelaa hammereilla

Ei minullakaan silloin kerran ollut tommin kanssa mitään erimielisyyksiä mutta hyvä kun säännöt osattiin